Kaivoin sitten tuon "Hyvä Sanoma extran" esiin saunalta ja suoraan artikkeliin "Ateistin uusi elämänkatsomus".
Jäin miettimään, kuinka läpinäkyvää onkaan tuo yritys tehdä sanasta "ateismi/ateisti" pahaa kaikua aiheuttava. Voin vain kuvitella, kuinka hyvin se taitaa onnistua...ja kuinka helpolla.
Mutta kuka on ateisti ja kuka ei. Miten ko.lehdessä ymmärretään ateismi ja mitä se on. Millaista kuvaa yliesölle tässäkin annetaan ateisteista.. Perkele sentään.
*
Tämä jutun "ateisti" on alta 3-kymppinen lennonjohtaja, joka "katselee taivasta nyt toisenlaisin silmin".
Juttu alkaa näin:
"V.....laisen J.L:n, 26, paras ystävä oli aikoinaan uskossa, mutta luopunut siitä. Hänen kanssaan J joskus juovuspäissään juttelöi hengellisistä asioista".
- Ateistihan ei puhu hengellisistä asioista muuten KUIN kännissä.
Ja jatkuu:
"Ystävän uskoontulo ei ollut ateistisiin ajatuksiin taipuvaiselle J:lle negatiivinen kokemus. Hän lähti pyydettäessä mukaan nuorteniltoihin kja seurasi tilaisuuksia mielenkiinnolla. Sisimmässään J kaipasi itskein apua ongelmiinsa ja odotti, että jotakin merkittävää olisi tapahtunut."
- Millä ajatuksilla te, palstan atet, lähdette hengellisiin tilaisuuksiin mukaan?
- Lähdettekö ongelmien tullessa hengellisiin tilaisuuksiin?
- Onko "ateistisiin ajatuksiin taipuvainen" -ateisti-? MIksi sitä sanaa halutaan tässä artikkelissa OIKEASTI käyttää?
J jatkaa:
"Tiesin juovani liikaa. Rukoilinkin joskus asian puolesta. Sitten petyin, kun mitään ei tapahtunut ja jatkoin elämää entiseen malliin."
- #Sensuroitua#.....
jatkuu:
"Aikuisviihde, tupakka ja viina jäi pois.
J:lle oli täysin selvää, että hän oli uskossa."
"Ennen uskoontuloani olin ahdistunut. Ajattelin, ettei jumala hyväksy minua, koska olen niin likainen ja paha."
"-Rukoilin, että löytäisin uudesta opiskelukaupungista uskovia ystäviä. Kun sitten menin Helsingissä ensimmäisen kerran nuorteniltaan, törmäsin heti entisiin armeijakabvereihini. Tuntui kuin jumala olisi järjestänyt kaiken."
- #sensuroitua naurua#
*
Kertokaa nyt kaverit, mitä mieltä olette.
Mikä tässä haisee?
Ja miksi sinä ja minä se haistetaan, mutta uskovainen/uskoonhurahtava ei?
Jäin miettimään, kuinka läpinäkyvää onkaan tuo yritys tehdä sanasta "ateismi/ateisti" pahaa kaikua aiheuttava. Voin vain kuvitella, kuinka hyvin se taitaa onnistua...ja kuinka helpolla.
Mutta kuka on ateisti ja kuka ei. Miten ko.lehdessä ymmärretään ateismi ja mitä se on. Millaista kuvaa yliesölle tässäkin annetaan ateisteista.. Perkele sentään.
*
Tämä jutun "ateisti" on alta 3-kymppinen lennonjohtaja, joka "katselee taivasta nyt toisenlaisin silmin".
Juttu alkaa näin:
"V.....laisen J.L:n, 26, paras ystävä oli aikoinaan uskossa, mutta luopunut siitä. Hänen kanssaan J joskus juovuspäissään juttelöi hengellisistä asioista".
- Ateistihan ei puhu hengellisistä asioista muuten KUIN kännissä.
Ja jatkuu:
"Ystävän uskoontulo ei ollut ateistisiin ajatuksiin taipuvaiselle J:lle negatiivinen kokemus. Hän lähti pyydettäessä mukaan nuorteniltoihin kja seurasi tilaisuuksia mielenkiinnolla. Sisimmässään J kaipasi itskein apua ongelmiinsa ja odotti, että jotakin merkittävää olisi tapahtunut."
- Millä ajatuksilla te, palstan atet, lähdette hengellisiin tilaisuuksiin mukaan?
- Lähdettekö ongelmien tullessa hengellisiin tilaisuuksiin?
- Onko "ateistisiin ajatuksiin taipuvainen" -ateisti-? MIksi sitä sanaa halutaan tässä artikkelissa OIKEASTI käyttää?
J jatkaa:
"Tiesin juovani liikaa. Rukoilinkin joskus asian puolesta. Sitten petyin, kun mitään ei tapahtunut ja jatkoin elämää entiseen malliin."
- #Sensuroitua#.....
jatkuu:
"Aikuisviihde, tupakka ja viina jäi pois.
J:lle oli täysin selvää, että hän oli uskossa."
"Ennen uskoontuloani olin ahdistunut. Ajattelin, ettei jumala hyväksy minua, koska olen niin likainen ja paha."
"-Rukoilin, että löytäisin uudesta opiskelukaupungista uskovia ystäviä. Kun sitten menin Helsingissä ensimmäisen kerran nuorteniltaan, törmäsin heti entisiin armeijakabvereihini. Tuntui kuin jumala olisi järjestänyt kaiken."
- #sensuroitua naurua#
*
Kertokaa nyt kaverit, mitä mieltä olette.
Mikä tässä haisee?
Ja miksi sinä ja minä se haistetaan, mutta uskovainen/uskoonhurahtava ei?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Niin kertokaa nyt tosiaan...
Minusta tässä nyt haisee ainakin Milijan tuttu ateistinen ja jumalankielteinen manipulointiyritys.
Etkö Milja osaa tehdä edes suoraa tekstin lainausta oikein, ilman että muuttelet sitä? Tarkoitan siis tuota, että tuskinpa ko. tekstissä "Jumala" olisi kirjoitettu pienellä...
Pienessä alkukirjaimessa? Etkö muuta ongelmaa löytänyt? Taisi olla sitten liian asiallista 8)
Taisi osua arkaan paikkaan.
>>> Taisi osua arkaan paikkaan. >>>
-Ei ole mahdollista, kun ei osunut ollenkaan.
>>> Mikä tässä haisee?
Ja miksi sinä ja minä se haistetaan, mutta uskovainen/uskoonhurahtava ei? >>>
-Johtuu siitä, minkä olen ennenkin sanonut: koska tarkastelette asiaa jota itse ette ole sisäisesti kokeneet, niin todennäköisimmin syynä on tietynlainen hengen alueella esiintyvä kateus, joka haisee pahalta, mutta se kateuden paha haju on peräisin teistä itsestänne.
Muistatko vertauksen "jos elät taulussa, et voi nähdä sen kehyksiä"?
Sie olet niin umpimaalissa kuin olla voi. Rassukka.
Näkyi siinä, että Milianin versio ei tunnu käännyttävän palstan ateisteja uskoon. Alkuperäinen teksti kuvaa prosessia, jossa pesunkestävästä ateistista tulee uskovainen. Esitetty versio ei anna kuvatusta prosessista vakuuttavaa kuvaa.
...sen olennaiset kohdat ja ne, mitkä uskoin jokaiselle (ateistille) pistävän silmään joka tapauksessa.
En löydä artikkelia nettisivuilta enkä jaksa alkaa kopsaamaan koko paskaa tänne käsin.
>>>Esitetty versio ei anna kuvatusta prosessista vakuuttavaa kuvaa.
Oletko itse keksinyt tuon "vertauksen", kun se tuntuu niin kovin ontuvalta. Ja, jos saisin valita, niin todellakin eläisin mieluummin taulussa kuin kehyksessä; olen aina tykännyt tauluista ja tästä "taulusta" aivan erityisesti. Mitäs näkemistä niissä kehyksissä on? Ei kehyksiä yleensäkään katsota, tai edes huomata, silloin kun maalaus on mestariteos.
Säästä rassuttelusi niille jotka sellaista tarvitsevat.
Vetää kyllä sanattomaksi tuo...aa..."naivistisuus" toisinaan.
>>>Säästä rassuttelusi niille jotka sellaista tarvitsevat.
>>> Vetää kyllä sanattomaksi tuo...aa..."naivistisuus" toisinaan. >>>
-No hyvä että edes se. Ja kiitos vaan kovasti, jos mielestäsi olen siis saavuttanut erään Jeesuksen mainitseman taivaskelpoisuuden kriteerin... ;)
...täytyy tekeytyä naiiviksi typerykseksi päästäkseen pilvipippaloihin..?
Pah. Sinun kohdallasi se taitaa olla joko synnynnäistä tai viinalla kyllästettyjen aivojen kuonatuotosta.
>>> Pah. Sinun kohdallasi se taitaa olla joko synnynnäistä tai viinalla kyllästettyjen aivojen kuonatuotosta. >>>
-Mistä sinulla sitten johtuvat nämä hourimisesi, että esität tällaisia valheellisia juttuja, kuten nyt tämä että aivoni olisivat viinalla kyllästetty; en ole humalassa ollut viiteen vuoteen, eikä ennen uskoon tuloanikaan se liemi ole ollut minun ongelmani...
Olet tainnut kuvitella tehneesi jotain nokkelaa päätelmää, jostain mitä olen aiemmin kirjoittanut, mutta metsään meni Milijani taas; katsos kun ei kaikki ole ihan niin 1/1...
Onko valehteleminen tosiaankin ateistille täysin "luonnollinen" tapa yrittää ratkoa ongelmiaan?
kuuluu samaan luokkaan, kuin ihmeparantumiset.
Ai että aikuisviihdekin jäi pojalta pois. No jopa oli herätys!
Jaa-a, jos minun kaverini pyytäisi tulemaan johonkin hengelliseen kokoukseen, niin epäilenpä, että löytyisi jotain tähdellisempää tekemistä sille illalle.
"Ennen uskoontuloani olin ahdistunut. Ajattelin, ettei jumala hyväksy minua, koska olen niin likainen ja paha."
Mielenkiintoinen lause, eikö vaan? Jo tuosta näkyy sepustuksen valheellisuus. Kaveri ei usko jumalaan ja sitten kuitenkin pohtii sitä, että jospa jumala ei huolikaan häntä. Uskottavaa???
Tai no. Ateisti sanan agnostisessa merkityksessä. Tuostakin kyllä huomaa ettei ateismi (=teismin puute) vielä itsessään suojaa edes teismiltä, koska jos ei ole ikinä asiaa ajatellut itse, on helposti kenen tahansa riittävän vakuuttavan puhujan vietävissä.
Sellainen, joka on syntynyt ateistiseen perheeseen ja jolle "Jumalaa ei ole" on syötetty samalla tavalla dogmina kuin uskisperheen lapsille "Jumala on", ei välttämättä pysty edes itselleen perustelemaan miksi asia on näin. Oletetaan varmuuden vuoksi että tämä hypoteettinen henkilö ei muutenkaan ole erityisen pohdiskelevaa tyyppiä, vaan kulkee yleisesti ottaen massan mukana oli kyse sitten ruokavaliosta, vaatemausta tai uravalinnasta. Sitten kun elämä potkii päähän ja joku tulee tarjoamaan helppoa ratkaisua, lähdekritiikkiin kykenemätön ottaa ilolla vastaan minkä tahansa oljenkorren TV-shopin saarnamiehistä lahkohihhuleihin.
Voi kun se kriittisen ajattelun, kyseenalaistamisen ja logiikan kehittäminen olisi niin tärkeää - ja juuri nuo ovat totaalisen aliarvostettuja. Tottelua (kyseenalaistamatta auktoriteettia) pidetään hyveenä, vaikken ainakaan itse keksi mitään sen vaarallisempaa. Jos kansa olisi kasvanut ajattelemaan omilla aivoillaan, laihdutuslääkkeiden myynti romahtaisi, parantavat energiakristallit olisivat jääneet keksimättä ja huuhaa-kristinuskosta päästäisiin hetkessä eroon. Mutta kun ei niin ei niin ei >_
vanhempiensa klooni.
Kasvoin kristityssä kodissa, kävin rippikoulun, jouduin koulussa käymään uskontotunneilla ja ihmettelin sitä ristiriitaa uskonnon ja biologianopetuksen välillä. Älytöntä opettaa ensin yhtä ja sitten toista totuutta.
Erosin kirkosta kun se oli mahdollista, maistraatissa vihittiin, lapsen nimi ilmoitettiin myös maistraattiin ilman sen kummempia seremonioita.
Lapseni halusi rippikouluun ja sanoi syyksi, että hän haluaa koska kaveritkin menevät. No mikä siinä, maksakoon ne kirkollisveronsa jos haluaa.
En minä uskonnottomuutta ole lapselleni tuputtanut. Sanoi muuten itse, että ei hän usko jumaliin, mutta haluaa joskus kirkkohäät. Että semmosta.
>> Lapsi ei ole vanhempiensa klooni.
>>>Voi kun se kriittisen ajattelun, kyseenalaistamisen ja logiikan kehittäminen olisi niin tärkeää - ja juuri nuo ovat totaalisen aliarvostettuja.
Ateisti ajatteli ennen uskoontuloa ettei Jumala hyväksy sitä?
Toi on taas niitä helluntailaisten juttuja.
Siinä on eräs loistava esimerkki että uskoontulo-kertomukset voivat olla tekaistuja ja valheellisia. Tosin tuo lehti on suunnattu ehkä enemmän uskovaisille tai proto-uskoville, jolloin noita tarinoita keksitään pitämään illuusiota toimivasta uskosta.
Tuon jutun ansiosta tippuivat uskovaisten pisteet ainakin minun silmissäni. Nähtävästi lähetyskäsky on tärkeämpi kuin käsky lähimmäisenrakkauteen (älä valehtele lähimmäiselle).
Minusta haiskahtaa pahasti siltä, ettei tuo ihminen ateisti koskaan ollutkaan. Kaiketi hän vain kuvitteli olevansa sellainen, koska pettyi uskoon ja Jumalaan. Kaiketi hän sitä kautta tunsi ajoittaista epäuskoa, mietti, että onkohan sitä Jumalaa edes olemassa... Ja tulkitsi tämän sitten ateismiksi.
"oli aikoinaan uskossa, mutta luopunut siitä."
Mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että on lakannut uskomasta Jumalan olemassaoloon, vai sitä, että on pettynyt ja lakannut elämästä uskossa? Minusta tuntuu, ettei tämä henkilö koskaan todella lakannut uskomasta jonkinlaiseen korkeampaan voimaan, koska kuitenkin tunsi tarvetta hakea ongelmiinsa apua juuri korkeammalta voimalta ja koki, ettei Jumala hyväksy häntä. Hän lakkasi vain elämästä uskonnon vaatimusten mukaan, ehkä jopa tavallaan hylkäsi Jumalansa, mutta ei lakannut uskomasta sellaisen olemassaoloon.
Minua ateistina ihmetyttää se, että miksi kukaan, jolta tosiaan puuttuu jumalusko, hakisi hengellisistä tilaisuuksista apua ongelmiinsa. Mitä apua hän uskoisi saavansa olemattomalta? Miksi hän olisi huolissaan Jumalan hyväksynnästä taikka sen puutteesta? Miksi hän määrittelisi itse itseään likaiseksi tai pahaksi Jumalan määritelmien mukaisesti? Ajatus on suunnilleen yhtä absurdi, kuin jos rupeaisi olemaan huolissaan siitä hyväksyykö lentävä spagettimonsteri minut vai ei, pitääkö lentävä spagettimonsteri minua likaisena ja pahana...
pikkuisella sarkasmilla:
"Minusta haiskahtaa pahasti siltä, ettei tuo ihminen ateisti koskaan ollutkaan. Kaiketi hän vain kuvitteli olevansa sellainen, koska pettyi uskoon ja Jumalaan. Kaiketi hän sitä kautta tunsi ajoittaista epäuskoa, mietti, että onkohan sitä Jumalaa edes olemassa... Ja tulkitsi tämän sitten ateismiksi."
Meitä kristittyjä usein syytetään siitä, että sanomme ettei joku sitten varmaan ollut oikeasti uskossa.
Nyt varmasti ymmärrät miksi.
Mielenkiintoista nähdä, millainen selittely tästä syntyi, nyt vain toisinpäin...;).
"Meitä kristittyjä usein syytellään siitä, että sanomme ettei joku sitten varmaan ollut oikeasti uskossa."
Mahdatko nyt tarkoittaa sitä, että ateistit kritisoivat sitä, että heidän tulisi uskovien mielestä kyetä erottamaan uudesti syntyneet tosikristityt ns. nimikristityistä? Jos tarkoitat, en näkisi näitä asioita aivan samankaltaisina.
Ongelma on siinä, että se, kuinka ollaan "oikeasti uskossa" sisältää niin paljon erilaisia määritelmiä. Joku määrittelee "oikean uskon" aivan toisin kuin joku toinen. Ateismi sen sijaan määritellään jumaluskon puuttumisena. Mitään muuta se ei määrittele, toisin kuin kaikki lukuisat erilaiset tavat olla "oikeasti uskossa". Ateismia ei kaiketi pitäisi verrata mihinkään uskoon tai uskontoon, vaan teismiin. Teismikään ei nähdäkseni määrittele sen kummempaa kuin jumaluskon. Uskonnot sen sijaan määrittelevät huomattavasti enemmän.
Tietysti koko tämä kirjoittelu täällä on pelkästään spekulaatiota, kukaan meistä ei todella tiedä asianomaisen henkilön jumaluskosta tai sen mahdollisesta puutteesta. Sen sijaan pidän kohtuullisena spekuloida, että hänellä jonkinlainen usko jonkinlaisen korkeamman voiman olemassaoloon on ollut "ateismi"-aikoinaankin, jos on kuitenkin tuon korkeamman voiman hyväksynnästä ollut huolissaan. Väittäisin siis, että asianomainen henkilö ei ole ollut ateisti. Hän ei kaiketi ole ollut oikeasti uskossa, häneltä on ehkä puuttunut uskonto, mutta yleensä jumaluskon en silti näe puuttuneen.
Kuhan halusin vähän jäynätä. Kävin muuten äsken meressä uimassa, oli aikas kylmää jo.
Paleltaa pelkkä ajatuskin meressä uimisesta näillä keleillä... Kuinkas muuten enduro-asiat edistyy? Joko sait tarvitsemasi varaosat? Ainakin täällä päin on vielä ihan ajokelejä ollut, ja sinä tuskin pikku viimasta säikähdät kun uskallat meressäkin uida näin myöhään ;)
Ja jäynäile toki jatkossakin...
innolla odotan sen putoamista nollaan, sitten vasta on fiilistä;).
En ole saanut varaosia vielä, toivottavasti tämän viikon aikana. Mukava lukea asiallisiakin vastauksia välillä. Kiitos sinulle!
Nimimerkillä "ostaisinko nastat alle"
Osat tulivat! Huomenna hakemaan, osat koneistamoon ja ensi viikolla alkaa kasaus. Kohta sora lentää taas.
Pääsenpäs minäkin vähän jäynäämään:
"innolla odotan sen putoamista nollaan, sitten vasta on fiilistä;)"
Mut kun mää juuri tänään luin eräästä naistenlehdestä, että jo 1 asteinen vesi antaa oikein hyvät fibat. Et suinkaan sinä rohkene olla eri mieltä kuin eräs maamme 'laatujulkaisuista' ;D
Ja onnitteluni varaosien saapumisesta. Eikun vaan enduron ärjäisyjä odottelemaan! Kiitos itsellesikin asiallisista ja hauskoista viesteistäsi.
Uskislehtisten kannanotto ateismiin toimii lähtökohdalla "ateistit ovat pahoja, juoppoja ja muutenkin taipuvaisia kaikkeen väärään".
Joten enempää ei voi odottaakaan.
Itse olen törmännyt mm. lehtiseen minkä sarjakuvassa ateisti juopuu, joutuu onnettomuuteen ja kuolee. Ruumispöydällä mies kuitenkin herää henkiin ja kertoo nähneensä helvetin ja tulee (yllättäen) uskoon. Erittäin todenmukaista todellakin...
...postilaatikkoani lähetyspentraatiolla, käske ottaa yhteys psykiatriin...
Tommottinen teksti postilaatikkoon. Tosin ei viestin vastaanottaja taida ymmärtää...valitettavasti.
joo-o...montako alkoholisti lentäjää/lennonjohtajaa on töissä?
Ei yhtään...
No se on toki totta, että useat alkoholistit tulevat uskoon ja jatkavat juomistaan sitten uskossa.
Mikään ei viittaa siihen, että artikkelin henkilö olisi ollut (ainakaan "positiivinen") ateisti.
tarinoita uskoon tulosta sopivasti väritettynä. Varsin tarkoitushakuiselta sävellykseltä vaikuttaa se, että "ateistisiin ajatuksiin taipuvainen J" ajattelee, ettei jumala hyväksy häntä. Silmiini pisti myös ne syyllisyysteemat:
"Tiesin juovani liikaa."
ja
"Ennen uskoontuloani olin ahdistunut. Ajattelin, ettei jumala hyväksy minua, koska olen niin likainen ja paha."
Uskoa tarjottaessa on esiolettamuksena useinkin se, että ihminen kokee itsensä jotenkin huonoksi tai likaiseksi. Syyllisyydestä vapautumista kai pidetään uskon parhaana vetonaulana. Minun mielestäni se on heikon itsetunnon härskiä hyväksikäyttöä, varsinkin, kun sitä huonoa itsetuntoa on perisyntiopilla sinne tajuntaan vartavasten taottu. Ensin istutetaan sairaus ja sitten tarjotaan siihen täsmälääkettä. Aika likaista peliä.