kuka tietää mistä ko. mittarin ti vekottimen sais ostaa
vanttien kireysmittari
meri mii friiend
195979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
mistä moisia vekottimia voi ostaa, nykyäänhän homma pelaa lähinnä perstuntumalla. Onko valmistajilla esittää selkeitä raja-arvoja esim. baby-staakeille tai esim sivuvanteille.
Nykyisellään ainakin itse toimin tuolla p-tuntumalla.
pitäisi olla yleensä noin 15 % murtokuormasta (vene lepotilassa) eikä saisi nousta yli 20 %.
Niin missä kelissä kireyden pitäisi olla tuo 15 prosenttia? Ja missä veneessä? Tuskin sopivat samat trimmit kaikkiin veneisiin. Etustaagin kireyttähän säädetään vanttien kireydellä (jos saalingit taakse), joten oikea vanttikireys riippuu hyvin paljon vallitsevista tuuliolosuhteista ja keulapurjeen leikkauksesta.
ja sivuvantit, joista oli puhe?
Selden-mastovalmistajalla on aika selkeä näkemys sivuvanttien kireydestä, samoin hyvä ohje etu- ja takastaageille.
http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=345737841
En nyt ehdi tutustua tuohon seldenin sivustoon, mutta uskon kyllä erottavani etustaagin ja sivuvantit toisistaan. Etustaagilla tarkoitetaan yleensä sitä etummaista mastosta lähtevää vaijeria, johon myös keulapurje nostetaan. Tämän etummaisen vaijerin kireys, ja sitä kautta notko, vaikuttaa huomattavasti keulapurjeen muotoon. Veneissä, joissa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan takaviistoon, voidaan etustaagin kireyteen vaikuttaa sivuvanttien kireyttä säätämällä. Käytännössä tämä usein tarkoittaa sitä, että kevyessä kelissä ajetaan löysillä vanteilla ja kovassa kelissä kireillä.
Matkapurjehtija tietenkin vetää rikiinsä keväällä sopivan kompromissitrimmin ja antaa sen olla siinä koko kauden.
Mittaria käytetään tyypillisesti traileroitavissa kilpaveneissä, jotta rikiin saadaan nopeasti aiemmin hyväksi havaitut trimmit.
että Sinun kannattaisi lukea tuo Seldenin ohje ajatuksella läpi.
Valitettavasti en osaa saksaa, mutta kerropa ihmeessä mikä lyhyessä selostuksessani meni pieleen!
siellä saksaksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
en ole se edellinen kommentoija, mutta ei niitä vantteja löysätä kevyessäkään kelissä. kyllä ne vanttiruuvit yleensä lukitaan sokalla oikean kiristyksen jälkeen.
etustaakin kireyttä säädetään hekillä ja osatakiloissa myös barduunoilla.
On totta, että useimmat purjehtijat trimmaavat rikinsä keväällä, eivätkä myöhemmin kauden aikana koske vanttiruuveihin.
Moni aktiivisesti kilpaileva (ainakin pienemmissä veneissä kuten H, Express ym.) kuitenkin säätää vantit kelin mukaan. Osatakiloidussa veneessä hekki kyllä kiristää etustaagia, mutta ei sitä hekillä kevyeen keliin sopivaksi saa, silloin kun nimittäin pitäisi löysätä. Hekkiä käytetään ensisijaisesti ison trimmaamiseen ja etustaagin kiristäminen tulee vain oheistuotteena. Barduunoilla sen sijaan voidaan suoraan kiristää etustaagia, mutta läheskään kaikissa osatakiloissa ei sellaisia ole.
tuskin kysyisi täältä sitä mittaria. siksi ei ole kovin viisasta kertoa löysistä vanteista, kun ei tiedä alkuperäisen kysyjän tietämyksen tasoa. eiköhän suurin osa rikivaurioista johdu löysistä vanteista, rikkoutuneista vanttiruuveista tai päätteiden/vaijerien vaurioista. yllättävän monella näyttää vantit olevan liian löysällä, tai sitten kiristetään liikaa, jolloin vanttiruuvien kierteet leikkautuvat.
itse hankin sen yksinkertaisen surecheckin jousivastukseen perustuvan mittarin ja olen ollut tyytyväinen säädön helppouteen. toki sitä voi käyttää myös, jos haluaa säädellä vanttien kireyttä kelin mukaan. huomattavasti helpompi siihen kuin mitan käyttö.
esim. Vestekistä tai Marnelasta. Paras mittari lienee Loos PT.
Tavallinen metrimitta on aivan käyttökelpoinen väline. Teippaat mitan niin, että 0-kohta on vaikkapa päätteen kohdalla mitta kiinni vantissa 2m kohdalta. Tämä siis, kun vantissa ei ole vetoa. 2 m matkalla 1 mm venymä vastaa 5 % murtokuormasta tavallisella rosterivaijerilla.
Musta vaan tuntuu, että tuo vanttiin teipattu mittanauha tuntuu ikävältä kädessä, kun vantista ottaa tukea.
Sitä paitsi mittanauhat ovat äkäisesti ruostuvaa tavaraa. Siksipä ne kannattaakin irrottaa, kun säätö on tehty. Jos nyt pitää kauden aikanakin säädellä, voi siihen vanttiin tehdä tussilla merkin ja mitata siihen.
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=123&highlight=vaijerin+j%E4nnityksen mukana myös herkullinen huumoripala miespuolisille, kannattaa todella vilkaista
Vantteja kiristetään siihen asti että maston taipuma on halutussa kaarevuudessa. Eikö niin? Eli siis mastossa oleva taivutusmomentti ja puristuskuorma yhdessä on vanttien vetovoiman vastavoima. Ja ideana säätää masto haluttuun asentoon. Vanttien paksuus taas on suunniteltu siten että se kastää veneeseen valitun mastoprofiilin aiheuttamat kuormat.
Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin.
vaan taipumasta tai sen puuttumisesta riippumatta kaikki vantit ja staakit kiristetään sellaiseen kireyteen kuin rikityypin tuennan kannalta on tarpeellista - yleensä ylävanteille ja välivanteille n 15% vantin murtorajasta. alavantit sitten 10-15% paikkeille. taivutuksenkin aikaansaaminen on kiinni rikityypistä, eli ylävanttien, alavanttien ja takastaakin avulla oikeassa järjestyksessä kiristelemällä. Haluttu taipuma ei suinkaan tarkoita riittävää kireyttä, vaan taivutuksen jälkeen vantteja kiristetään lisää. käytännön matematiikalla voitaneen laskea, että oikealla vanttien kiristyksellä maston paine mastonjalkaan vastaa suunnilleen veneen painoa.
täältä:
http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=345737841
Sieltäpä löytyikin tukeva tietopaketti. Näkyy näissäkin asioissa olevan monenlaista teoriaa. WB-sailsin ohjeissa neuvotaan kiristämään esim. alavantit tyyliin "löysät pois". Minulle löysät pois on aivan jotain muuta kuin 15% murtorajasta..