vanttien kireysmittari

meri mii friiend

kuka tietää mistä ko. mittarin ti vekottimen sais ostaa

19

5646

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tiiä

      mistä moisia vekottimia voi ostaa, nykyäänhän homma pelaa lähinnä perstuntumalla. Onko valmistajilla esittää selkeitä raja-arvoja esim. baby-staakeille tai esim sivuvanteille.
      Nykyisellään ainakin itse toimin tuolla p-tuntumalla.

      • kireys

        pitäisi olla yleensä noin 15 % murtokuormasta (vene lepotilassa) eikä saisi nousta yli 20 %.


      • kelissä?
        kireys kirjoitti:

        pitäisi olla yleensä noin 15 % murtokuormasta (vene lepotilassa) eikä saisi nousta yli 20 %.

        Niin missä kelissä kireyden pitäisi olla tuo 15 prosenttia? Ja missä veneessä? Tuskin sopivat samat trimmit kaikkiin veneisiin. Etustaagin kireyttähän säädetään vanttien kireydellä (jos saalingit taakse), joten oikea vanttikireys riippuu hyvin paljon vallitsevista tuuliolosuhteista ja keulapurjeen leikkauksesta.


      • etustaagin
        kelissä? kirjoitti:

        Niin missä kelissä kireyden pitäisi olla tuo 15 prosenttia? Ja missä veneessä? Tuskin sopivat samat trimmit kaikkiin veneisiin. Etustaagin kireyttähän säädetään vanttien kireydellä (jos saalingit taakse), joten oikea vanttikireys riippuu hyvin paljon vallitsevista tuuliolosuhteista ja keulapurjeen leikkauksesta.

        ja sivuvantit, joista oli puhe?

        Selden-mastovalmistajalla on aika selkeä näkemys sivuvanttien kireydestä, samoin hyvä ohje etu- ja takastaageille.

        http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=345737841


      • kyllä...
        etustaagin kirjoitti:

        ja sivuvantit, joista oli puhe?

        Selden-mastovalmistajalla on aika selkeä näkemys sivuvanttien kireydestä, samoin hyvä ohje etu- ja takastaageille.

        http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=345737841

        En nyt ehdi tutustua tuohon seldenin sivustoon, mutta uskon kyllä erottavani etustaagin ja sivuvantit toisistaan. Etustaagilla tarkoitetaan yleensä sitä etummaista mastosta lähtevää vaijeria, johon myös keulapurje nostetaan. Tämän etummaisen vaijerin kireys, ja sitä kautta notko, vaikuttaa huomattavasti keulapurjeen muotoon. Veneissä, joissa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan takaviistoon, voidaan etustaagin kireyteen vaikuttaa sivuvanttien kireyttä säätämällä. Käytännössä tämä usein tarkoittaa sitä, että kevyessä kelissä ajetaan löysillä vanteilla ja kovassa kelissä kireillä.

        Matkapurjehtija tietenkin vetää rikiinsä keväällä sopivan kompromissitrimmin ja antaa sen olla siinä koko kauden.

        Mittaria käytetään tyypillisesti traileroitavissa kilpaveneissä, jotta rikiin saadaan nopeasti aiemmin hyväksi havaitut trimmit.


      • siltä
        kyllä... kirjoitti:

        En nyt ehdi tutustua tuohon seldenin sivustoon, mutta uskon kyllä erottavani etustaagin ja sivuvantit toisistaan. Etustaagilla tarkoitetaan yleensä sitä etummaista mastosta lähtevää vaijeria, johon myös keulapurje nostetaan. Tämän etummaisen vaijerin kireys, ja sitä kautta notko, vaikuttaa huomattavasti keulapurjeen muotoon. Veneissä, joissa saalingit eivät ole suoraan sivulle, vaan takaviistoon, voidaan etustaagin kireyteen vaikuttaa sivuvanttien kireyttä säätämällä. Käytännössä tämä usein tarkoittaa sitä, että kevyessä kelissä ajetaan löysillä vanteilla ja kovassa kelissä kireillä.

        Matkapurjehtija tietenkin vetää rikiinsä keväällä sopivan kompromissitrimmin ja antaa sen olla siinä koko kauden.

        Mittaria käytetään tyypillisesti traileroitavissa kilpaveneissä, jotta rikiin saadaan nopeasti aiemmin hyväksi havaitut trimmit.

        että Sinun kannattaisi lukea tuo Seldenin ohje ajatuksella läpi.


      • onnistu...
        siltä kirjoitti:

        että Sinun kannattaisi lukea tuo Seldenin ohje ajatuksella läpi.

        Valitettavasti en osaa saksaa, mutta kerropa ihmeessä mikä lyhyessä selostuksessani meni pieleen!


      • se ohje on
        onnistu... kirjoitti:

        Valitettavasti en osaa saksaa, mutta kerropa ihmeessä mikä lyhyessä selostuksessani meni pieleen!

        siellä saksaksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

        en ole se edellinen kommentoija, mutta ei niitä vantteja löysätä kevyessäkään kelissä. kyllä ne vanttiruuvit yleensä lukitaan sokalla oikean kiristyksen jälkeen.

        etustaakin kireyttä säädetään hekillä ja osatakiloissa myös barduunoilla.


      • purjehtija--
        se ohje on kirjoitti:

        siellä saksaksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

        en ole se edellinen kommentoija, mutta ei niitä vantteja löysätä kevyessäkään kelissä. kyllä ne vanttiruuvit yleensä lukitaan sokalla oikean kiristyksen jälkeen.

        etustaakin kireyttä säädetään hekillä ja osatakiloissa myös barduunoilla.

        On totta, että useimmat purjehtijat trimmaavat rikinsä keväällä, eivätkä myöhemmin kauden aikana koske vanttiruuveihin.

        Moni aktiivisesti kilpaileva (ainakin pienemmissä veneissä kuten H, Express ym.) kuitenkin säätää vantit kelin mukaan. Osatakiloidussa veneessä hekki kyllä kiristää etustaagia, mutta ei sitä hekillä kevyeen keliin sopivaksi saa, silloin kun nimittäin pitäisi löysätä. Hekkiä käytetään ensisijaisesti ison trimmaamiseen ja etustaagin kiristäminen tulee vain oheistuotteena. Barduunoilla sen sijaan voidaan suoraan kiristää etustaagia, mutta läheskään kaikissa osatakiloissa ei sellaisia ole.


      • kilpaileva
        purjehtija-- kirjoitti:

        On totta, että useimmat purjehtijat trimmaavat rikinsä keväällä, eivätkä myöhemmin kauden aikana koske vanttiruuveihin.

        Moni aktiivisesti kilpaileva (ainakin pienemmissä veneissä kuten H, Express ym.) kuitenkin säätää vantit kelin mukaan. Osatakiloidussa veneessä hekki kyllä kiristää etustaagia, mutta ei sitä hekillä kevyeen keliin sopivaksi saa, silloin kun nimittäin pitäisi löysätä. Hekkiä käytetään ensisijaisesti ison trimmaamiseen ja etustaagin kiristäminen tulee vain oheistuotteena. Barduunoilla sen sijaan voidaan suoraan kiristää etustaagia, mutta läheskään kaikissa osatakiloissa ei sellaisia ole.

        tuskin kysyisi täältä sitä mittaria. siksi ei ole kovin viisasta kertoa löysistä vanteista, kun ei tiedä alkuperäisen kysyjän tietämyksen tasoa. eiköhän suurin osa rikivaurioista johdu löysistä vanteista, rikkoutuneista vanttiruuveista tai päätteiden/vaijerien vaurioista. yllättävän monella näyttää vantit olevan liian löysällä, tai sitten kiristetään liikaa, jolloin vanttiruuvien kierteet leikkautuvat.

        itse hankin sen yksinkertaisen surecheckin jousivastukseen perustuvan mittarin ja olen ollut tyytyväinen säädön helppouteen. toki sitä voi käyttää myös, jos haluaa säädellä vanttien kireyttä kelin mukaan. huomattavasti helpompi siihen kuin mitan käyttö.


    • löytyy..

      esim. Vestekistä tai Marnelasta. Paras mittari lienee Loos PT.

    • pakista

      Tavallinen metrimitta on aivan käyttökelpoinen väline. Teippaat mitan niin, että 0-kohta on vaikkapa päätteen kohdalla mitta kiinni vantissa 2m kohdalta. Tämä siis, kun vantissa ei ole vetoa. 2 m matkalla 1 mm venymä vastaa 5 % murtokuormasta tavallisella rosterivaijerilla.

      • on näppärää!

        Musta vaan tuntuu, että tuo vanttiin teipattu mittanauha tuntuu ikävältä kädessä, kun vantista ottaa tukea.


      • varmaan
        on näppärää! kirjoitti:

        Musta vaan tuntuu, että tuo vanttiin teipattu mittanauha tuntuu ikävältä kädessä, kun vantista ottaa tukea.

        Sitä paitsi mittanauhat ovat äkäisesti ruostuvaa tavaraa. Siksipä ne kannattaakin irrottaa, kun säätö on tehty. Jos nyt pitää kauden aikanakin säädellä, voi siihen vanttiin tehdä tussilla merkin ja mitata siihen.


    • -seilori
    • ...käytetään?

      Vantteja kiristetään siihen asti että maston taipuma on halutussa kaarevuudessa. Eikö niin? Eli siis mastossa oleva taivutusmomentti ja puristuskuorma yhdessä on vanttien vetovoiman vastavoima. Ja ideana säätää masto haluttuun asentoon. Vanttien paksuus taas on suunniteltu siten että se kastää veneeseen valitun mastoprofiilin aiheuttamat kuormat.

      Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin.

      • missään nimessä

        vaan taipumasta tai sen puuttumisesta riippumatta kaikki vantit ja staakit kiristetään sellaiseen kireyteen kuin rikityypin tuennan kannalta on tarpeellista - yleensä ylävanteille ja välivanteille n 15% vantin murtorajasta. alavantit sitten 10-15% paikkeille. taivutuksenkin aikaansaaminen on kiinni rikityypistä, eli ylävanttien, alavanttien ja takastaakin avulla oikeassa järjestyksessä kiristelemällä. Haluttu taipuma ei suinkaan tarkoita riittävää kireyttä, vaan taivutuksen jälkeen vantteja kiristetään lisää. käytännön matematiikalla voitaneen laskea, että oikealla vanttien kiristyksellä maston paine mastonjalkaan vastaa suunnilleen veneen painoa.


      • keväällä taas kiristellään
        ohjeet kirjoitti:

        täältä:

        http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=345737841

        Sieltäpä löytyikin tukeva tietopaketti. Näkyy näissäkin asioissa olevan monenlaista teoriaa. WB-sailsin ohjeissa neuvotaan kiristämään esim. alavantit tyyliin "löysät pois". Minulle löysät pois on aivan jotain muuta kuin 15% murtorajasta..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      136
      2390
    2. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      345
      1875
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      40
      1557
    4. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      31
      1373
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      28
      1310
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      94
      1183
    7. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1153
    8. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      327
      897
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      104
      840
    10. Annan meille mahdollisuuden

      Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil
      Ikävä
      53
      752
    Aihe