Miksi Kekkonen sai jo ensimmäiseen vaalikampanjaansa vuonna 1950 rahaa KGB:ltä tai muista lähteistä Moskovassa? Mitä vastapalveluksia Kekkonen ja keskusta antoi näistä lahjotuksista Moskovalle?
Miksi KGB tuki
Kekkosta?
12323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kekkonen ja Korsimo myivät Suomen itsenäisyyden kolmestakymmenestä ruplasta.
Kekkonen vuosi tietoja KGB:lle jo sodan aikana. Vuodesta -43. Alkuun Tukholman kautta, Kollantai ja Hella Wuolijoki toimivat kuriireina.
Sittemmin Kekkonen vuosi suoraan KGB:lle. Tapasihan Kekkonen Zdanovin jo ennen kuin valvontakomissio aloitti. Ja kuinka ollakkaan, Wuolijoen ministerilistalta löytyi Urho Kekkonen. Maalaisliiton johto ei uskaltanut Kekkosen Kekkosen kuullen keskustella kaikista asioistaan pelätessään tietojen päätyvän vääriin käsiin. Sotasyylliseksi piti saada Tanner ja siinä sivussa Kekkosen junailema taannehtiva laki pyyhki pari Maalaisliittolaistakin Kekkosen vastapeluria tyrmään. Rapatessa roiskuu, mutta Tanner saatiin satimeen.
Kekkonen oli siis ihan perinteinen agentti jonka KGB nosti vahingossa lopulta liian merkittäviin tehtäviin ja Kekkonen haistattikin pitkät KGB:lle. Koko Neuvostoliitto hajosi Kekkosen ylivoimaisen nerokkuuden edessä, kuten Oiva meille on osoittanut.
Metkaa kuinka meillä on ollut noin etevä agentti.
... loppupuolella jo salaista työtään maan irroittamiseksi sodasta Natsi-Saaksan rinnalta. Myös Paasikivi toimi samaan suuntaan. Kun siitä päästiin eroon, olivat Kekkonen ja Paasikiven kanssa ne voimahahmot, jotka rakensivat uuden, luottamukseen perustuvan ulkopolitiikan entiseen viholliseen ja sillä taktiikalla selvisimme vähin vaurioin sodan seurauksista. Olimme N-liiton romahtaessa Euroopan vauraimpia maita, jossa vallitsi pohjoismainen hyvinvointi demokratia ja markkinatalous. Näin ei ollut muissa sodassa N-liiton etupiiriin joutuneissa maissa.
Oletko todella sitä mieltä, että Kekkosen kauden päättyessä Suomessa vallitsi markkinatalous?
Tämän päivän markkinavaikuttajat puhuvat mieluummin sosialistisesta säätelytaloudesta, jossa oli joitain markkinaelementtejä mukana.
... vallitsi sodan jälkeen melkoinen säännöstely- ja sitä tietä säätelytalous. Sen tarkoituksena oli turvata niukoista voimavaroista kaikille välttämätön toimeentulo. Sillä myös haluttiin torjua kommunismin leviämistä torjumalla raa'an kapitalismin pääseminen valloilleen niissä oloisssa. Kun olot paranivat ja kommunismin vaara alkoi vähetä alettiin palata asteittain yhä vapaamman markkinatalouden tielle, joka sitten vielä kiihdytti kehitystä ei-kommunistisissa maissa ja johti lopulla kommunismin romahtamiseen.
Esimerkiksi Englannissa ja Italiassa oli työväen puolueiden hallitusten aikana hyvin sosialistinen meno. Suomen kehitys oli enemmänkin siitä porvarillisemmasta päästä johtuen Kekkosen ja kepun voimakkaasta asemasta ja myös siitä, että sosilidemokraattinen puolue oli joskus hyvin oikeistolainen.
Voi hyvänen aika, miten voi joku olla niin naivi, että luulee ettei nyt elettäisi säätelytaloudessa!!!
Meillähän on jopa keskuspankkikorko!
Olet sinä tyhmä.
Totta kai ihmiskunta aina elää jonkinasteisessa säätelytaloudessa. Eihän sitä edes yritä kiistää.
Kommenttisi oli aika huvittava.
Säätelyn määrä ja luonne vaihtelee eri aikoina ja tänä päivänä elämme huomattavasti avoimemmassa järjestelmässä kuin esim. 1980-luvulla.
Eihän Yhdysvallatkaan täysin avoin talous ole. Eihän sellaista olekaan.
Nykyisin asiat ovat paljon säädellympiä kuin Kekkosen aikana. Lakien ja säännösten määrä on varmaan miljoonakertaistunut.
Olet sokea pöhkö kokoomuslainen.
Kärjistäessäsi olet mielestäsi varmaan sitä mieltä, että ns. eurostobyrokratia on markkinavetoinen kuin vanha neuvostobyrokratia.
Markkinat eivät ole auenneet, rahamarkkinat eivät ole vapautuneet tai globaalitalous ei ole lyönyt kansallisten säätelyjärjestelmien yli enemmän tai vähemmän :-)
No jaa, en viitsi jatkaa kanssasi leikin laskua tämän enempää.
Edellisestä viestistä jäi yksi sana pois.
"Olet varmaan sitä mieltä, että nykyinen eurostobyrokratia on VÄHEMMÄN markkinavetoinen kuin vanha neuvostobyrokratia."
... venäläisiltä rahaa vaalitaisteluun, ahtoivat he sitä tietysti vain omaksi edukseen. He pitivät Kekkosta ja hänen noudattamaansa rauhanomaista ystävyyden politiikkaa N-liiton kannalta edullisena. Ja sitähän se oli Suomenkin kannalta. Sekä venäläiset, että Kekkonen pelkäsivät tannerilais-, junnilalais-, vennamolais-, ehrnrootilaispolitiikkaa varallisena maiden välisille suhteille. On muistettava, että tuo porukka sai rahaa vaalityöhönsä CIA:lta.
CIA pelkäsi Suomen luisuvan pois länsimaisten valtioiden yhteydestä.He tiesivät,että paras tapa tukea Suomen säilymistä länsimaiden yhteydessä oli tukea sdp:tä,jotta kommunistit eivät saisi ylivaltaa työpsikoilla tai ay-liikkeessä.Kekkosen ja kepun KGB-yhteyksistä olivat varmaankin selvillä.Ehrnrootilaiset ja muut oikeistopiirit selvisivät ilman CIA:n taloudellista tukea ja heistä ei ollut muutenkaan mitään hyötyä kommunismin vastaisessa taistelussa.