Mistä sukupuolisota, joka tälläkin kanavalla velloo, oikein tulee? Ihmisiä vihataan sen perusteella, millaiset välineet jalkovälistä löytyy, vaikka pään sisältö on luonteen kannalta se merkittävin. Paskoja ihmisiä löytyy kummastakin biologisesta sukupuolesta, myöskin suuntautuneisuudesta riippumatta.
Miehiä tuntuu raivostuttavan aseman ja erilaisten palveluiden menetys (jos äiti vielä passasikin, ei vaimo enää haluakaan). Monet tuntevat raivon värittämää syyllisyyttä/turhautuneisuutta sukupuolisesta himostaan, joka kohdistuu naiseen.
Naisia taasen tuntuu raivostuttavan miesten naisviha (eli miesvihamieliset kirjoitukset ovat re-aktioita). Miehiä vihaavat ja esim. seksillä/lapsilla kiristävät naiset eivät taida tänne kirjoitellakaan, ainakaan eivät kirjoita miesvihastaan.
Olen minäkin aikoinani montaa miestä loukannut, mutta en tehnyt sitä, koska olin nainen, vaan koska olin lapsellinen. Monikohan niistä loukkaamistani miehistä otti itseensä ja nyt täällä uhoaa naisten silpomisjuttuja. Ja miksi miesten vihaajat vihaavat miehiä?
Kertokaa vihaajat, miksi?
Miehiä tuntuu raivostuttavan aseman ja erilaisten palveluiden menetys (jos äiti vielä passasikin, ei vaimo enää haluakaan). Monet tuntevat raivon värittämää syyllisyyttä/turhautuneisuutta sukupuolisesta himostaan, joka kohdistuu naiseen.
Naisia taasen tuntuu raivostuttavan miesten naisviha (eli miesvihamieliset kirjoitukset ovat re-aktioita). Miehiä vihaavat ja esim. seksillä/lapsilla kiristävät naiset eivät taida tänne kirjoitellakaan, ainakaan eivät kirjoita miesvihastaan.
Olen minäkin aikoinani montaa miestä loukannut, mutta en tehnyt sitä, koska olin nainen, vaan koska olin lapsellinen. Monikohan niistä loukkaamistani miehistä otti itseensä ja nyt täällä uhoaa naisten silpomisjuttuja. Ja miksi miesten vihaajat vihaavat miehiä?
Kertokaa vihaajat, miksi?
Vastaukset 26
Vanhimmat
taidat olla skitso!
Wohohoo!
"Olen minäkin aikoinani montaa miestä loukannut, mutta en tehnyt sitä, koska olin nainen, vaan koska olin lapsellinen. "
Paskat, teit sen koska olet nainen ja siten pumpulissa kasvanut liian hyvälle tottunut pilalle hemmoteltu lellipentu josta kasvoi selkärangaton velvollisuuksia välttelevä letku ja täysi narttu joka dumppaa ihmiset vain silkasta pahantahtoisuudesta ja jos ei saakaan tahtoaan läpi heti välittömästi!
Ihan turha selitellä mitään muuta, kaikki naiset on juuri tuommoisia, ikäänkuin selityksenne oikeuttaisivat vääryyden tekosenne ja on sitten vain miehen oma vika jos ei jaksa sietää tuommoisia oikukkaita narttuja!!
Ja kun kokemukset on sitten tuommoisista paskanartuista niin et kai tosissasi ihmettele mistä naisviha johtuu tai sitten olet vieläkin enemmän kuin osaan kuvitellakaan pumpulissa kasvanut suojattua elämää viettänyt pilalle hemmoteltu lellivauva!!
Sinulla sitten ei todellakaan ole mitään uutta sanottavaa joten leipäläpi kiinni poika !
Olipa se sitten uutta tai vanhaa niin totuus naisista ei muuksi muutu joten saatte vaan luvan kuunnella millaisia poispilattuja kelvottomia lellipentuja olette! Tajuan toki että niin kovin mielellänne vaientaisitte totuudenpuhujat että kukaan muu ei vain näkisi kaksinaamaisuuttanne ja todellista luonnettanne jolloin naiset eivät kelpaisi enää kenellekään ja perusteeton tasa-arvohaihattelunne naurettaisiin yleisesti suohon!
Osalla miehillä näyttäisi olevan sellainen ongelma, että he ajattelevat sillä tavalla itsekeskeisesti, että tulkitsevat henkilökohtaisesti sellaisetkin asiat, jotka ovat vain sattumaa. Eli tytön loukkaus otetaan heti todesta, kun taas tytöt, jotka kohtaavat todella raakoja torjumisia pojilta (jotka ovat siis vielä vähän lapsellisimpia) osaavat nuolla haavansa ja jatkaa eteenpäin.
Aikuisiässä kumppanista välinpitämätöntä käytöstä olen havainnut kaveripiirissämme enimmäkseen miehillä, tosin keskiarvo voi olla toisennäköinen. Miksihän enimmäkseen miehet kirjoittelevat näitä uhoamis kommentteja?
Ai että on itsekeskeistä mieheltä jos loukkaukset pääsevät vaikuttamaan siten kuin nyt loukkausten on tarkoitettu vaikuttavan??!!
On se perkele millaisilla selittelyillä yritetään kääntää kaikki miesten omaksi syyksi!! Naisetko siis saavat käyttäytyä aivan miten lystäävät ja jos se on miehelle ongelma niin se on vain sen miehen oma vika??!!
Ei perkele, minä en kyllä siedä naisiltakaan mitä tahansa, eikä näytä siltä että haluaisin tuommoisten oikkuilijoiden, ylimielisten, pöyhkeiden, pumpulissa kasvatettujen suojattua elämää viettäneiden pilalle hemmotelluiden liian hyvälle tottuneiden selkärangattomien velvollisuuksien välttelijöiden kanssa ikinä kuuna päivänä ollakaan missään tekemisissä!
Tällaisilla nettipalstoilla on vaan hyvä laukoa totuuksia naisista ja livessä sitten kiertää ne mahdollisimman kaukaa. Turha muuten ihmetellä jos joku mies kohteleekin naisia kylmästi ja etäisesti, se on vaan naisten oma vika kun käyttäytyvät miten käyttäytyvät!
..Varsin ihana mies. On se vaan kumma jos nainen pysyy sinulle kylmänä sängyssä ja kahvipöydässä.Ei ymmärrä.Jätä meidät naiset omiin oloihimme.Ei maksa vaivaa olla noin vittuuntunut koko ajan, kun aivan hyvin voit jättää kontakstit ämmien kanssa silkkaan minimiin ja olla sitten paremmalla tuulella.
Sitä vaan ihmettelin kaikessa pumpulissa jossa vauvana sinapipilven ympäröimänä kellin kaiket päivät, että minkälaista keskustelua sinä postauksillasi haet , vai haetko minkäänlaista..Olen niin tyhmä , itseensä käpertynyt feministiemakko , että en vaan ymmärrä mitä tuollaisiin voisi vastata. Haukkua miessukupuolta? Haukkua sinua? Haukkua maailmaa? Kuolata? Itkeä? Valittaa?
Ehkä viestisi on suunnattu ainoastaan samanlaisille naisvih..anteeksi, totuuden puhujille kuin mitä itse olet. Siinä tapuksessa pyydän anteeksi että sekaannuin asiaan..Ei ämmä älyä edes olla hiljaa, perkele, kun mitään ei kysytä. Älä huoli, kyllä teitä on olemassa ja kyllä saat varmasti tukea ja ymmärrystä. Lippu korkealle, ei myö kurahuorat aina maailmaa peritä!
uskomaan, että olet tosissasi. Olen niin monta kertaa lukenut tuon sinun listasi läpi. Kyllä siltä vieläkin on vaikea uskoa, että joku mies tosissaan suoltaisi tuollaista naisista. Elämä olisi helvetin kurjaa ilman naisia, joten sinun elämäsi täytyy olla helvetin kurjaa! Intti (?) lieneekin ollut parasta aikaasi. Mutta luulenpa, että olet melko yksinäinen, koska tuollaiselle asennepatteristolle ei liene yhtää ymmärtäjää myöskään miesten joukossa.
Mä en ymmärrä tota litaniaa "poispilatut, kelvoton, lellipentu jne." Samoja piirteitä löytyy kuule ihan meidän miestenkin joukosta. Toi vastuuntunnoton tuntuu kyllä erittäin oudota, koska mielestäni se miesten paheena on vallitsevampi. Itseasiassa naisten vastuuntunto haittaa heitä, koska sen profiilin vastapuolena he eivät taas uskalla ottaa riskejä. Työelämässä miehet delegoivat asioita, naiset puolestaan pyrkivät enemmänkin tekemään itse. Suurin este naisten urakehitykselle liittyy juuri tuohon itsetuntojuttuun, ei luoteta omiin kykyihin ja vähätellään omaa osaamista. Kun äijät hilaavat omaa palkkaansa ylöspäin naiset odottavat, että koska minut oikein huomataan. Okei nyt sorrun itse yleistyksiin, mutta sanotaan vaikka että näin asia on keskimääräisesti minun kokemuspohjani perusteella.
Hei, siis ihan tosi, jos sinulla on hyviä kavereita, joilla on naisystäviä, niin etkö edes tule heidän kanssaan toimeen? Eivätkö he edes kohtele sinua hyvin? Jos ihmisellä on normaali suhdeverkosto, niin ei toiseen sukupuoleen voi suhtautua noin yksipuolisen negatiivisesti.
"Ei perkele, minä en kyllä siedä naisiltakaan mitä tahansa, eikä näytä siltä että haluaisin tuommoisten oikkuilijoiden, ylimielisten, pöyhkeiden, pumpulissa kasvatettujen suojattua elämää viettäneiden pilalle hemmotelluiden liian hyvälle tottuneiden selkärangattomien velvollisuuksien välttelijöiden ..."
Ei perkele, kyllä täytyy sanoa,että sinä todella poikkeat massasta. Jos oikeasti olet tätä mieltä, ymmärrän sulkeutumisesi. Mietin vain, että mitä mieltä mahdat oikein olla miehistä tai muista ihmisistä yleensä? Voisiko olla niin, että itseasiassa vihaat kaikkea mikä liikkuu? Et siedä naisilta mitä tahansa, jotenkin tuntuu, että et siedä heiltä yhtään mitään. Varmaa on ainakin se, että jos et tule vastaan vaan heittelet kiviäpoterostasi, niin kukaan ei tule sinua sieltä pelastamaan. MIelestäni olet itse valinnut naisettoman elämäsi, joten turha sinun on siitä heitä syyttää. Alan vähitellen olemaan sitä mieltä, että liturgiasi sopii kuivalemaan paremminkin sinua kuin heitä.
Tottakai naiseton elämäni on oma valintani! Se taas on seurausta siitä millaisia paskoja naiset ovat, epäluotettavia, ylimielisiä, pöyhkeitä, itsekkäitä, kaksinaamaisia, jne., on paljon parempi olla yksin kuin kärvistellä huonon kaverin kanssa.
Mulle on ihan sama vaikka poikkeaisinkin massasta, olen saatana saanut ihan tarpeekseni kuvailemaani paskaa naisilta ja myös joiltain miehiltäkin.
Miehiltä vittuilu ja törkeydet ovat ihan odotettujakin mutta luulin joskus että naiset olisivat asiallisempia, väärä luulo, naiset osaavat ilmaista terävällä käärmeenkielellään vieläkin loukkaavammin ja julmemmin, kukaan eikä mikään ei osaa osoittaa yhtä syvää ja voimakasta halveksintaa kuin otus nimeltä nainen!
Ja toiseen kirjoitukseesi vastaukseksi, kyllä olen yksin enkä omaa ns. normaaleja suhteita. Olen täydellisen pettynyt ihmisten pahuuteen, kyykytyksenhaluun ja julmuuteen. Parempi elää siis yksin mutta kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, vittuilen täällä puhtaasti kostoksi naisille!!
Tai oikeammin tunnen erään parikymppisen miehen, joka suhtautuu naisiin hieman samantyylisesti, kuin tämä "vain mies" täällä. Todellisuudessa hän ei ole seurustellut kertaakaan ns. normaalisti, vaan lähestyy aina naisia jollain seksuaaliväritteisellä provosaatiolla, eikä siksi ole onnistunut viehättämään ketään. Nyt hän on siirtynyt maksullisiin ja kiroilee naisten hävyttömyyttä ja julmuutta.
Hänen tökeryytensä alunperin johtui ujoudesta, joka sitten jalostui (kun hän vietti yläasteajan ja lukion yksikseen) tuoksi hermostuneeksi seksiläpän heittämiseksi. Kaveri ei siis kertakaikkiaan osaa olla naisten kanssa ja syyttää siitä naisia. Eli häntä suututtaa oma kyvyttömyytensä lähestyä ihmisiä ylipäätään ja sen sijaan, että suuntaisi kiukun itseensä, hän suuntaa sen naisiin.
Ehkäpä näin on "vain miehenkin" kanssa.
Jackille sen verran, että periaatteessa olet oikeassa, mutta sanoisin, että johtuen yhteiskunnan erilaisista odotuksista naisia ja miehiä kohtaan (odotukset enimmäkseen imetään lapsina kasvatuksesta), löytyy naisista keskimääräisesti enemmän esim. varovaisia odottajia ja taas miehistä kilpailuhenkisiä. Eli en usko, että mikään ominaisuus varsinaisesti ehdottomasti kuuluu toiseen sukupuoleen, ei hyvä, eikä huono.
Tuossa taas nähdään miten päinperseinen harha "naisen vaisto" on, pelkkää musta-tuntuu höpötystä joka kuitenkin esitetään ehdottomana totuutena!
Minä en ole ikinä heitellyt mitään "seksiläppää" tai muuta halveksittavaa joten se ei ainakaan ole syynä naisten käytökseen. Naiset vaan ovat kerrassaan vittumaisia, itsekkäitä ylimielisiä ja pöyhkeitä kusipäitä joiden ainoana päämääränä on nöyryyttää, saattaa mies naurunalaiseksi ja nolata hänet julkisesti!
Minulla on tuollaisen asenteen takia ainoana elämänohjeena sitten naisen väistö...
"Olen täydellisen pettynyt ihmisten pahuuteen, kyykytyksenhaluun ja julmuuteen. Parempi elää siis yksin mutta kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, vittuilen täällä puhtaasti kostoksi naisille!!"
Jaa, mitähän pahaa minäkin olen sinulle tehnyt?
Kirjoituksessasi käyttämäsi adjektiivit kuvaavat hyvin ihmisiä yleensä, ei tiettyä sukupuolta.
Missähän esitin asiani ehdottomana totuutena? Voisitko ystävällisesti osoittaa sen kohdan?
Lisäksi: Mitäs muuta tuo sinun kirjoittelusi on, kuin miehistä mutujuttua. Vai löytyykö muita todisteita, kuin sinun oma tulkintasi asiasta? Eipä taida löytyä. Onko sinun totuutesi siis jotenkin todenpaa, kuin minun totuuteni? Ja millä perusteella?
Esitit sen esimerkkisi tyypin naisiin suhtautumisen syyksi ehdottomasti omat päätelmäsi:
"Hänen tökeryytensä alunperin johtui ujoudesta, joka sitten jalostui (kun hän vietti yläasteajan ja lukion yksikseen) tuoksi hermostuneeksi seksiläpän heittämiseksi. Kaveri ei siis kertakaikkiaan osaa olla naisten kanssa ja syyttää siitä naisia. Eli häntä suututtaa oma kyvyttömyytensä lähestyä ihmisiä ylipäätään..."
Mistä tiedät ettei hänen suhtautumisensa johdu pelkästään TOTEUTUNEISTA kokemuksista?
Ja sitten vielä olit ehdottelemassa omia päätelmiäsi meikäläisenkin motiiveiksi!
MINUN kirjoitteluni tulee suoraan TOTEUTUNEISTA kokemuksista eikä ole mitään "mutu"-tuntumaa, olen riittävän monta kertaa nähnyt ja kokenut väitteeni todeksi eikä päinvastaistakaan ole tapahtunut. Tällaistahan kutsutaan kokemusperäiseksi tai kantapään kautta oppimiseksi!
Kun on kasvattunut tytön ja pojan (osittain vielä kesken) niin näkee jo enismmäisellåä saunareissulla miten erilaisia he ovat. Saman olen kuullut myös muiltakin. Saunareissulla tarkoitan sitä, että miten tyttäreni pelästyi kiukaan sihinää, mutta pojassa vaikutti herättäneen uteliaisuutta. tytöt pelästyvät herkemmin kovia ääniä jne... Joo, näin siis meillä mutta niin myös usein muualla. Kasvatus muokkaa persoonaa huomattavasti, mutta kun lapsi menee kouluun ja saa ensimmäisen itsenäisen sosiaalisen kontaktin, ympäristö alkaa viemään häntä odotuksineen. Hänen on pakko kuulua johonkin ja tulla hyväksytyksi. Näin kävi sinullekin ;) Jossakin vaihessa nämä ohittavat vanhempien mahdin.
Et usko, että mikään ominaisuus on syntyjään ominaista sukupuolelle ja kaikki on kasvatuksen tulosta?! Kaikesta huolimatta kulttuurista riippumatta samat ilmiöt ja roolit tulevat esille. Etkö usko esim. hormoonien vaikutukseen?! Onko miesten agressiivisuuskin vain kotoa opittua? MIten poikia kasvatetaan rasavilleiksi? MIten työtöistä aina vaan vuosituhansien jälkeen saadaan herkempiä ja romanttisempia jne?
Nämä asiat tulevat sinulle itsestään selviksi jossakin vaiheessa kun lakkaat uskomasta ja saat empiiristä tietoa vaikka lapsia kasvattamalla. Kokeilepa miten helppoa on tehdä tytöstä poika ja päinvastoin!
Miksi kasvattaa tytöstä poika ja pojasta tyttö? Parempihan on tukea lapsen persoonaa, joka mielestäni ei noudata biologista sukupuolta. Onhan persoonallisuuksia enemmän, kuin kaksi.
Sukupuolistuneet käsitykset vaikuttavat suhtautumiseemme huomaamattamme. Oletko suojellut tytärtäsi, vaikka huomaamatta enemmän uusilta ilmiöiltä, tai varautunut hänen säikähdykseensä enemmän (jolloin kasvojesi ilmeestä lapset lukevat, kumman säikähdys aiheitti ihmetyksen ja kumpi sai sääliä). Oletko lohduttanut pelästynyttä tyttöä enemmän kuin poikaa. Mihin olet lapsiasi rohkaissut?
Eli uskon, että ihmisillä on taipumuksia, mutta ne eivät orjallisesti seuraa biologista sukupuolta, eikä kyse ole mistään pienestä poikkeamasta. Toki joku piirre voi olla yleisempää toisella sukupuolella, mutta onko se peruste juntata koko sukupuolta enemmistön mallin mukaan?
Mielenkiintoinen tutkimus on tehty aiheesta: "Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yhteys on monimutkinen ja toimii kahteen suuntaa: hormonit kyllä vaikuttavat käytökseen, mutta myös käytös vaikuttaa hormonitasoon. ” Jos esimerkiksi testitilan-teessa pojat palkitaan aggressiivisesta käytöksestä, mieshormonien määrä heidän veressään nousee. Jos taas hillittyä käytöstä palkitaan, mieshormonin määrä laskee ja hyökkäävä käytös vähenee. " Ilpo Salonen
Poikia kielletään erilailla kuin tyttöä, eikä heidän aina oleteta tottelevan, ainakaan heti. Salaa vanhempi voi jopa olla ylpeä poikansa kovapäisyydestä (noin se meidän sisukas Pekka vain uhmaa, kyllä siitä mies tulee jne.) ja lapsi osaa kyllä lukea vanhempansa kehon kieltä, vaikka kuuleekin kiellon. Joku saattaa myös ajatella, että liika rajoittaminen tuhoaa pojan luonteen ja tästä tulee neitimäinen jne. Tyttöjä taas komennetaan herkemmin ja myös tottelevaisuutta odotetaan. Tyttöjen leikit (leluvalinnoilla ja komentamisella ohjaaminen) ovat paikallaan pysyviä "jutusteluleikkejä", poikien leikit suuntautuvat liikkeeseen ja ulos. Lelut ja lehdet ovat täynnä nopeita autoja ja seikkailumiehiä.
Tyttöjä myös estetään riitelemästä ja lohdutetaan helpommin, kun taas pojat saavat selvitellä välinsä ja nuolla haavansa yksin. Näin tytöt oppivat ilkeilemään selän takana ja hymyilemään suoraan. Tyttöjen kiukku ohjautuu sisälle, kun pojat taas saavat ilmaista itseään vapaammin. Ja tästä on myös empiiristä aineistoa minulla.
"Poikia kielletään erilailla kuin tyttöä, eikä heidän aina oleteta tottelevan, ainakaan heti. Salaa vanhempi voi jopa olla ylpeä poikansa kovapäisyydestä (noin se meidän sisukas Pekka vain uhmaa, kyllä siitä mies tulee jne."
Voi vitsi, näytä minulle se äiti tai isä, jonka pinna palaa joka aamuisessa selviytymistaistelussa ja on samalla salaa ylpeä, kun poika heittää aamupuuoronsa lattialle ja kieltäytyy lähtemästä tarhaan kesken aamupaniikin!
Noi kaksi viimeistä kappaletta ovat sinun subjektiivisten empiiristen etsintöjen tuloksia eikä mitään muuta. Se on ihan sama onko tyttö tai poika, jos et saa heitä tottelemaan tai kunnioittamaan, niin hetken kuluttua olet kasvattanut itsellesi pikkuhirviön, joka muuttuu pahaksi isoksi hirviöksi.
Toi sinun hormooniesimerkkisi oli minulle uutta enkä osaa siihen ottaa kantaa, koska mielestäni se paremminkin vaikuttaa valikoidulta osatotuudelta kuin kokonaisuudelta. Pikemminkin se vahvistaa, että tytöt ja pojat reagoivat eri tavalla ja ovat siksi rakenteeltaa erilaisia, vai kuinka?
Viimeinen kappale... no joo, tytöiltä ja pojilta odotetaan erilaista käytöstä, totta kai. Se auttaa häntä myös sopeutumaan yhteisöön. Tyttöjen kiroilua ja poikien itkuntillitystä ja valittamista ei ehkä hyväksytä.
Vanhempana olen kuitenkin sitä mieltä, että eräs tärkeimpiä periaatteita on olla lapsia kohtaan tasapuolinen. Maailmassa on kuitenkin paljon enemmän sellaisia normeja joita molempien sukupuolten on noudatettava tasapuolisesti, sanottaisiinko että vaikka tommoset 97 %.
Persoonallisuuksia on ihmisellä tasan yksi, mutta se muodostuu useasta eri ulottuvuudesta. MInä sanoisin, että lapsesta kannattaa yrittää (!)kasvattaa sellainen, joka menestyy ja onnistuu elämässään. Sanoisin, että joskus heitä pitää karaista ja joskus taas herkistää, ihan tilanteen mukaan. MInusta esim. pojalleni teki erittäin hyvää harrastaa karatea ja liittyä partioon. Hänen sosiaaliset taitonsa karttuivat ja sai itseluottamusta.
"Oletko suojellut tytärtäsi, vaikka huomaamatta enemmän uusilta ilmiöiltä, tai varautunut hänen säikähdykseensä enemmän (jolloin kasvojesi ilmeestä lapset lukevat, kumman säikähdys aiheitti ihmetyksen ja kumpi sai sääliä). Oletko lohduttanut pelästynyttä tyttöä enemmän kuin poikaa."
esimerkkini oli vauvaiästä ja täytyy sanoa, että kyllä pikkuiseen ja avuttomaan suhtautuu ainaihan yhtä suojelevasti. Muuten on jotakin tunne-elämässä pielessä!
Suosittelen kirjaa nimeltä "siinäpä vasta kiltti tyttö".
Se kertoo niistä huomaamattomista asenteista, joita siirtää lapselleen ihan vahingossa, joihin ei tule kiinnittäneeksi kovinkaan huomiota.
Muuten en nyt ota kantaa puoleen jos toiseenkaan.
Huom. myös empiiristä, eli olen sekä seurannut lapsia yksin ja ryhmässä pitkiä jaksoja (vuosia) sekä tutustunut aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kaksi viimeistä kappaletta ei siis kumpua vain minun kokemuksestani.
Tottelevaisuutta ylipäätään en tietenkään vastusta, mistä sait moista päähäsi? Minusta vaan olisi tasapuolista, että tottelevaisuus vaade ei kulkisi sukupuolen mukaan. Todella monien vanhempien olen kuullut toteavan, että ei meidän Pekkaa kannata komentaa, kun pojat on poikia jne. Herää kysymys, että onko Pekka tyypillisen poikamainen, koska häntä ei ole koskaan vaivauduttu komentamaan, kuten pikku-Riittaa.
Tyttöjen vastaavasta hormonitoiminnasta tutkimus ei kertonut, miten voit heti päätellä, että pojilla toiminta on erilaista, kun esimerkki koski pelkästään poikia. Sitä oli kyllä tutkittu, että ne tytöt, joiden äiti eritti raskausaikana paljon mieshormonia, olivat poikamaisempia. Eli testosteroni vaikuttaa poikamaiseen käytökseen myös tytöillä. Eli tuo sukupuolet lähemmäs toisiaan. Onko kaukaa haettua, että tyttöjen testosteroni tuotanto tukahtuisi entisestään, koska heitä komennetaan poikamaisesta käytöksestä useimmin?
Vanhempana tietenkin olet hieman sokea ratkaisuillesi, sillä mitäpä muuta, kuin pojan poikamaisuuden tukemista tuo partio ja karate juttu on. Jäikö kenties mainitsematta, että tytärtäsi palkitset satubaletissa/jumpassa käymisestä? Miten tytön pärjäämistä auttaa, että opetat hänet sopeutuvaksi, kiltiksi ja tottelevaikseksi?
Vai niin, sinä kuulut siis niihin besserwissereihin, jotka sivusta seuraten ilman todellista vastuuta tietävät miten missäkin tilanteessa vanhempien pitää toimia ja mitä ei pidä tehdä? Just, tunnen tyypin. MInun vain on sanottava, että en voisi vähempää "asiantuntemustasi" arvostaa, jos sinulla ei ole omia lapsia? En luota uimaopettajaan, joka on opetellut uimaan kirjaa lukemalla, mutta ei ole uinut koskaan.
Kasvattamista ei opita kirjoja lukemalla ja sivustas seuraamalla vaan käytönnön elämässä. Toki niistä on paljonkin apua, mutta käytäntö vasta osoittaa miten helppoa tai vaikeaa se voi olla. Eräs läheinen tuttavapariskuntamme olivat tällaisia kaikkitietäviä kasvatustieteilijöitä. Opintoviikkoja oli reippaasti yli 200, mutta ei kokemuksia omista lapsista. Neuvoja tuli joka käänteessä lapsen kehityksestä ja auktoriteetistä. He myös arvostelivat muita ystäviäni alituiseen otteen puuttumisesta. Kaikki oli niin kauan uskottavaa, kunnes he saivat ensimmäsien lapsen, josta tuli pikkuhirviä. Hän sääteli ennen kouluikäänsä koko perheen elämää oikkujensa mukaan ja kaikki pyöri hänen ympärillään. Jossakin vaiheessa hän alkoi lätkimään äitiään ja kutsumaan huoraksi y.m. Isä pakeni paikalta ja äiti oli täysin linjaton. Sitten tuli pikkuveli ja isoveljen huomio ei enää ollutkaan jakamaton. He eivät uskaltaneet jättää poikia keskenään, koska pelkäsivät isoveljen tappavan veljensä. Pikkuveli oppi oivan keinon puolustautua. Hän alkoi pillittämään joka käänteessä ja teeskenteli kiusattua siinäkin vaiheessa kun oli ihan rauhassa. Jossakin vaiheessa hän alkoi provosoimaan ja käytti vanhempiaan koston välineenä. Yhteiset viikonloput perheen kanssa ovat jatkuvaa parkua, huutoa ja tappelua. Kyllähän tämäkin oppinut pedagogi-äiti kieltää, mutta se on vain pojille esitetty toivomous, jolla ei ole mitään merkitystä.
Nykyään vanhemmat ovat menettäneet täysin otteensa isoveljeen, joka on tarkkailuluokalla. Hän on uhannut isäänsä puukolla jne. täytyy sanoa, että tässä oli eräs esimekrkki suutarin lasten kengistä. Et voi tietää mitään lastenkasvasttamisesta, jos et ole sitä itse tehnyt ja kantanut vastuuta. Arki paineineen saattaa olla hieman erilainen. Olikohan niin, että näistä vaikeuksista johtuu osittain se, että täydellistä ihmistä ei ole?
Karatesta ja partiosta vielä sen verran, että harrastukset vaativat myös lasten omaa kiinnostusta. Joillekin sopii fyysiset jutut. Tytärtäni ei saisi peilinsä edestä koskaan partioon tai karateen. HÄn on koko ikänsä ollut prinsessa, ekasta saunareissusta alkaen.
En nyt lähde tässä ruotimaan omia juttujani sen enempää, mutta tyttäreni ei ole koskaan ollut sosiaalisesti rohkea. Ehkä sitä sopeuttamista on ollut sitten se, että olen korostanut (molempien kohdalla): muiden huomioiminen ja kunnioittaminen, rehellisyys, yritteliäisyys. Olen myös pyrkinyt kannustamaan ja luomaan uskoa itseensä, koska esim. tiedän omalta kohdaltani, kuinka vaikeaa on itse rakentaa terve itsetunto. En hyväksy alisuorittamista, mutta itseään ei tarvitse ylittää, pitää pysyä omalla tasollaan. Niin, poiketen monestä täällä kirjoittavasta, en ole yksinhuoltaja vaan noudatamme konsensuksen pohjalta laadittuja periaatteita vaiman kanssa toinen toisiamme tukien. en usko, että löydät niistä kirjoista miten lapsia rakastetaan, suojellaan ja opastetaan kulkemaan voittajina elämässään.
Tarkennetaan: minulla on vuosien käytännön kokemus lasten päivittäisestä hoivasta. Lapset eivät olleet biologisesti omiani, mutta elin silti väh. 8h päivässä heidän arkeaan. Olkoonkin, että hoitominä eroaa kotiminästä jo lapsella. Muita hoitajia seuraamalla huomasin, että tyttöjen riitaan mennään helpommin väliin, heitä lohdutetaan enemmän ja uusien asioiden oletetaan ensimmäisenä kiinnostavan poikia. Lisäänpä vielä, että ryhmä oli ns. integraatioryhmä, missä oli todella vaikeasti käyttäytyviä lapsia.
Saattaa olla, että sinun lapsesi ovat luonnostaan vahvan feminiinisiä/maskuliinisia (mutta en sulkisi pois ympäristön vaikutusta), se ei kuitenkaan todista mitään lapsista yleensä. Ja vaikka tällaisen lapsettoman kommentti tuskin lämmittää, niin en epäile, ettetkö ohjaisi ja rakastaisi lapsiasi parhaasi mukaan.
Aktivoidun näillä suomi24 sivuilla yleensä kesäisin kun olen kesätöissä, muulloin tapaa olla suoraan sanoen parempaa tekemistä.
Anyway...
Viimeksi kuin postailin täällä, miehet olivat yleensä kypsempiä kuin naiset, tosin osittain tämä oli itseään ruokkiva ilmiö. Toisin sanoen miehissä oli varsin älykästä porukkaa, joka ajoi idiootit pois joka kärjisti tilannetta.
Nyt huomaan että tilanne vaikuttaa olevan päinvastainen tänä kesänä, tosin en ole vielä kovinkaan montaa threadia lukenut. Joka tapauksessa tämä vain vahvistaa omaa mielipidettäni tasa-arvosta. Toki sukupuolet ovat erilaisia, mutta idiootteja tuntuu löytyvän aika tasainen määrä molemmista.
Ei siinä mitään, kai "vain mies" jotakin viihdyttää, mutta itseäni varmaan lähinnä hävettäisi jos jaksaisin miettiä häntä hetkeä enempää.
..miehistä tulee täällä sovinisteja. Harvat miehet näyttävät kestävän tasa-arvoa tai edes ajatusta siitä.
näen kaiken aikaa, että miehet ja naiset suhtautuvat toisiinsa varsin tasa-arvoisesti. Tekevät työtä yhdessä, käyvät kaupassa yhdessä, kävelevät kadulla yhdessä, opiskelevat samoissa seminaareissa, juttelevat ja väittelevät kapakassa keskenään kaikenlaisista asioista, kuten politiikasta, ajankohtaisista asioista, joskus uskonnosta jne. Joskus ehkä vanhemmat miehet välttelevät joitakin ns. sopimattomia keskustelun aiheita naisten seurassa, pyrkivät loistamaan teknisillä tiedoillaan ja auttavat naisille takkia päälle tai avaavat oven, mitä voi pitää joko vanhanaikaisena kohteliaisuutena ja/tai holhoavuutena. Ei tuo tasa-arvo mielestäni ole useimmille miehille kovin suuri ongelma. Palstan luonteesta johtuen kysymykset kärjistyvät täällä.