Olen hakemassa keväällä Tampereelle lääkikseen. Jos sattuisi niin käymään, että sisään pääsisin, onko kuinka tiivis opiskelutahti, eli onko pakollista läsnäoloa viitenä päivänä viikossa? Ajattelin nimittäin asua pääasiallisesti Helsingissä ja valmistella samalla mun fysiikan alan väitöskirjaa. Eli onnistuuko jatko-opiskelu Helsingin yliopistossa samalla, kun opiskelee Tampereen lääkiksessä?
Tampereen lääkis -kuinka tiivis opiskeluviikko?
Shaula
71443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokemuksen rintaäänellä: ei onnistu. Pakollisia läsnäoloja (eli tutor-istunnot, harjoitukset, paneelit, seminaarit) on sen kieltämättä ärsyttävät kaksi tuntia päivässä. Ei siis kovin tiivistä mutta vaatii joka päivä laitoksella piipahtamista.
Väitöskirjan tekemisestä minulla ei ole kokemusta, mutta kysyn kuitenkin: miksi et muuttaisi Tampereelle ja tekisi väitöskirjaasi täältä käsin?
Kiitoksia vastauksista. Kaikista mieluiten tosiaan hakisin Helsinkiin, mutta en usko, että sinne pääsyyn olisi realistisia mahdollisuuksia. Tampereelle muuttokaan ei houkuttele, koska aviomies asuu täällä ja hänellä myös työ Helsingissä.
Täytynee lykätä vuodella opiskelujen aloittamista, jos sellainen ihme nyt kävisi, että pääsisin sisään, niin tämä väitös etenisi paremmin. Väitöksen aihe on onneksi teoreettinen, joten pakollista läsnäoloa ei niinkään täällä HKI:n päässä ole.
Eri paikkakuntien väliset erot sisäänpääsyn vaikeudessa ovat oikeasti aika marginaalisia.
Jos olet valmistautunut huonosti, et pääse mihinkään. Jos olet valmistautunut hyvin, pääset mihin vaan.
Et voi lukiessa ja kokeessa tietää et mihin paikkakunnalle pisteet riittää - mut voin kertoa että *tutus on suuri, jos huomaat että oisitkin päässyt Helsinkiin mutta hait helpomman paikan toivossa muualle...
"Eri paikkakuntien väliset erot sisäänpääsyn vaikeudessa ovat oikeasti aika marginaalisia.
Jos olet valmistautunut huonosti, et pääse mihinkään. Jos olet valmistautunut hyvin, pääset mihin vaan."
En tiedä lääkiksestä, mutta erot ainakin minun kokemuksieni mukaan eri paikkakuntien välillä ovat merkittävät. Tampere ja Helsinki ovat erittäin vaikeapääsyisiä paikkoja, samoin kuin Turku.
On totta ainakin minun kohdallani, että joko osaan, tai en osaa. Olen valmistautunut hyvin, tai en ole valmistautunut. Kun osaan, on vastaaminen helppoa ja kun ei osaa, se on epävarmaa.
Mutta esim. Tampereelle ja Helsinkiin lienee turha koittaa hakea, ellei ole hyvät paperit lukiosta, sillä pääsykoe ei ole ainoa, mikä ratkaisee.
Ihan vain tuohon viimeisimpään lauseeseesi haluaisin kommentoida, että papereilla ei ole paskankaan väliä jos vain itse luottaa itseensä. ;) Totuus on, että papereilla on merkitystä vain jos löytyy kaunis rivi älliä, ja senkin jälkeen on löydyttävä korvien välistä jotain millä nuo kykynsä todistaa pääsykoetilanteessa.
Aloittajalle kannatan kyllä Helsinkiin hakemista, eipä vaan tullut tuossa ensimmäisessä viestissä mieleeni. Pakollisia läsnäolojakin lienee siellä vähemmän(?)
No jotenkin mun mielestä ero on kohtuullisen merkittävä, kun esim. viime vuonna Tampereelle pääsi 20% pyrkijöistä ja Helsinkiin 14%. Pelkillä koepisteillä pyrkijöiden alin pistemäärä erosi melkein kymmenellä ja tämä siis aika tavalla jokavuotista. Tätä en siis sano halventaakseni Tamperetta, itsehän sinne myös tähtään.. ero siis on tuntuva, kun niin moni jää juuri sen marginaalisen parin pisteen päähän pääsemisestä.
Ja minun tapauksessa lukion papereilla ei ole mitään merkitystä, sillä ei niistä enää pisteitä saa. Moni pääsee edelleen pelkillä koepisteillä, niin Tampereelle kuin Helsinkiinkin. Onneksi. :)
Olin jatko-opiskelijana samaan aikaan teknillisellä alalla kun opiskelin lääkiksessä. Molemmat haittasivat toisiaan melko paljon. Opintojen alkuvaiheessa opiskelu on melko paljon teoreettispainotteista eli kirjan lukua enimmäkseen. Kuitenkin jo prekliinisessä vaiheessa on ryhmäopetusta useita kertoja viikossa mikä on pakollista ja ei ole mitenkään sovittavissa poissaolo (paitsi jos on sairas). Kliinisteoreettisessa vaiheessa ja klinikassa ryhmäopetuksen ja muun pakollisen koulutuksen osuus lisääntyy ja on käytännössä päivittäistä. Lääkiksessä on melko tiivis opiskelutahti ja ongelmana ei ole asioitten vaikeus vaan valtava tietomäärä joka vie aikaa omaksua.
Jos teet teoreettista väitöskirjaa ja olet jo melko pitkällä niin ei se opintojen yhdistäminen ole mahdotonta. Kokeellinen työskentely taas ei oikein kunnolla onnistu mutta riippuu tietenkin myös tutkimusalasta. Parhaiten yhdistäisit molempien alojen opiskelun Helsingissä jolloin pakollisissa opetuksissa olisi helpompi käydä päivän aikana. Jos fysiikan jatko-opintosi ovat aivan alkuvaiheessa niin suosittelen hakeutumista fysikaalis-lääketieteelliseen tutkimusryhmään ja lääketieteellisen väitöskirjan tekemistä.