http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id72351.html
Kun EU:n perustuslakia neuvoteltiin kasaan, Suomi harasi ensin turvatakuita vastaan. Sitten ne yhtäkkiä kelpasivatkin ja koko asiaa vähäteltiin toteamalla, että todellisuudessahan turvatakuut ovat muutenkin jo olemassa johtuen siitä tiukasta poliittisesta keskinäisriippuvuudesta, joka EU:ssa vallitsee.
Spin-kulttuuri poliittisena parhain-päin-selittelynä ei todellakaan ole Tony Blairin keksintöä, suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa se on ollut jatkuvassa kestokäytössä.
Kuva: YLE
Paavo Lipposen hallitusten aikaan suomalainen spin oli selvimmillään luovintana Lipposen edustaman aktiivisen EU-myönteisen ja turvallisuuspoliittiseen integraatioon kannustavasti suhtautuvan linjan välillä, toista epäilevämpää suuntausta edusti ennen muuta Erkki Tuomioja.
Jakolinja kulki siis paljolti SDP:n sisällä, mutta pysyi hallinnassa, sekä Lipposen että Tuomiojan valtiomiestaidoilla. Ulospäin voitiin siis vaikuttaa yksituumaisilta ja puhua konsensuksen nimiin, kulisseissa tilanne oli toinen.
Eli Heinäluoma puhuu ulkopoliittisesta konsensuksesta kuin mies, joka ei ole ollut tositoimissa mukana lainkaan.
Kun EU:n perustuslakia neuvoteltiin kasaan, Suomi harasi ensin turvatakuita vastaan. Sitten ne yhtäkkiä kelpasivatkin ja koko asiaa vähäteltiin toteamalla, että todellisuudessahan turvatakuut ovat muutenkin jo olemassa johtuen siitä tiukasta poliittisesta keskinäisriippuvuudesta, joka EU:ssa vallitsee.
Spin-kulttuuri poliittisena parhain-päin-selittelynä ei todellakaan ole Tony Blairin keksintöä, suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa se on ollut jatkuvassa kestokäytössä.
Kuva: YLE
Paavo Lipposen hallitusten aikaan suomalainen spin oli selvimmillään luovintana Lipposen edustaman aktiivisen EU-myönteisen ja turvallisuuspoliittiseen integraatioon kannustavasti suhtautuvan linjan välillä, toista epäilevämpää suuntausta edusti ennen muuta Erkki Tuomioja.
Jakolinja kulki siis paljolti SDP:n sisällä, mutta pysyi hallinnassa, sekä Lipposen että Tuomiojan valtiomiestaidoilla. Ulospäin voitiin siis vaikuttaa yksituumaisilta ja puhua konsensuksen nimiin, kulisseissa tilanne oli toinen.
Eli Heinäluoma puhuu ulkopoliittisesta konsensuksesta kuin mies, joka ei ole ollut tositoimissa mukana lainkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuten varmaan muistat. Samanlaisia paskanpuhujia riitti. Pääsi vielä näillä ansioilla joksikin Sitran yliasiamieheksi. Käsittämätöntä suorastaan on ettei tosiasioita tunnusteta kun sellainen 141-maataloustuen mahdollisella epäämisellä lyödään nenään kiinni.
Tosiasia tunnustetaan vasta sitten kun on jo paskat housuissa. Siis se ettei Suomi hyödy EU:ssa olemisesta.