VIRON PATSASKIISTA

että joillakin kansoilla on vielä kansallista itsekunnioitusta ja omanarvontuntoa jäljellä.

Mistäs sinun saksalais-vihasi johtuu? Kerro pois. Kuulisin oikein mielelläni vastauksen tuohon kysymykseen.

tapaus.

Olisi ihan vaihtelun vuoksi mukavaan, jos kirjoittaisit sellaista asiaa, mitä voisit kerrankin PERUSTELLA. Etkä heittäisi ihan tyhjiä fraaseja.

Katsotaanpas:

Väität, että Viro häpäisee sankarihaudat. Ei häpäise. Sii siirrätti vainajat arvokaaseen paikkaan hautasmaalle ja patsaan sinne myös. Tosin kuin venäläsiet toimivat sodan jälkeen: hävittivät virolaisten/suomalisten hautmuistomerkit, käyttivät niitä teiden ja rakeennusten pohjana.

2. Puna armeijan sotilaat vapauttivat Viron natseista, mutta myös istenäsiyydestä: asettuivat ITSE valloittajan asemaan ja toivat väkisin oman järjestelmänsä ,maahan., totalitarsitsien kommunismin ja ampuivat toisinajattelijat. Ei yhtään natseja parempi teko.

Miksi virolaiset toimivat niin tökerösti asiassa. Miksi asiaa ei hoidettu siististi ja diplomaattisesti.
Olisihan asiasta voinut sopia eri osapuolten kanssa ennakkoon.
Viron hallinnossa on typeryksiä.

"Puna-Armeija sankarilliset sotilaat pakottivat natsi-barbaarit vetäytymään viron alueelta ja
tässäkö oli virolaisten kiitos venäjän kansalle."

Virolaiset itse kutsuvat NL aikaa,NL miehityksen ajaksi. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori Seppo Zetterberg (s. 1945) on tutkinut Viron historiaa 40 vuoden ajan. Hän ryhtyi kirjoittamaan kuusi vuotta sitten noin 300-sivuista Viron historian yleisesitystä, mutta kirja paisui 810-sivuiseksi ja 2,5 kiloiseksi tiiliskiveksi.
Kannattaa perehtyä kuule muuhunkin "totuuteen" kuin niihin Venäjän toimesta väärennettyihin "faktoihisi"


"Konstantin Pätsin rooli puhuttaa yhä
Viime aikoina Virossa paljon esillä ollut Konstantin Päts on kirjan viitatuin henkilö. Magnus Ilmjärv teki väitöskirjassaan Pätsistä venäläisten agentin ja maanpetturin. Tutkija Jaak Valge on äskettäin osoittanut, että Ilmjärv on väärentänyt lähdeviitteitä. Ilmjärvin rahoittajana oli Pätsin verivihollisen, Viron suurmiehiin kuuluvan Jaan Tõnissonin poika. Skandaalia puidaan Virossa edelleenkin.

Martti Turtola Pätsin elämäkerrassa tukeutui myös Ilmjärviin painaessaan Pätsin historian roskatynnyriin. Hän on ilmoittanut todistavansa, että Päts ja Viron johto halusivatkin Neuvosto-Viroa. Tähän hän ei saa ainakaan Zetterbergin tukea.

Zetterberg kuvaa kaunistelematta Pätsin toimet, mutta maanpetturia hän ei lähde Pätsistä Turtolan tapaan tekemään. Zetterberg tuo esiin Viron ja Pätsin strategian Neuvostoliiton uhan edessä, joka perustui ajan voittamiseen myönnytyksillä. Päts oli varma, että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon jo 1940 ja Viro pelastuu neuvostomiehitykseltä. Hitler kaavailikin hyökkäävänsä jo 1940.

Saksalaiset otettiin 1941 Virossa vastaan vapauttajina, mutta Saksalla ei ollut aiettakaan palauttaa Viron itsenäisyyttä. Päinvastoin Viro piti asuttaa saksalaisilla.

Neuvostomiehitystä kuvatessaan Zetterberg saa vaivoin peitetyksi inhonsa neuvostojärjestelmää kohtaan. On surullista, että Venäjällä on taas ruvettu väärentämään Baltian maiden historiaa. Zetterberg ei silittele neuvostovaltaa suomettumiskaavan mukaan, vaan sen hirmuteot esitetään rautaisella objektiivisuudella.

Putinin hovihistorioitsijat eivät taida kutsua Zetterbergiä Viron “vapauttamisen” juhlaseminaareihin. "

http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/viron-historia(3781).ece

Vastarintaa Viro ja muut Balttianmaat tekivät oikeasti vasta kun NL oli vallannut nämä maat.
Metsäveljet on nimitys Virossa ja muualla Baltiassa toisen maailmansodan aikana ja jälkeen esiintyneille neuvostomiehitystä vastustaneille vastarintaliikkeille. Kyllä nämä patsaat (taisivat) taitavat muistuttaa virolaisia vallan muusta asiasta kuin vapauttajista ja vapaudesta.



Neuvostoliitto solmi Baltian tasavaltojen kanssa keskinäiset avunantosopimukset syksyllä 1939. Viro taipui sopimukseen syyskuun lopussa, Latvia ja Liettua lokakuun alussa. Kuhunkin Baltian maahan perustettiin suuret puna-armeijan tukikohdat. Viroon sijoitettiin 25 000 miestä, Latviaan 30 000 ja Liettuaan 20 000 miestä. Poliittinen hyökkäyskampanja jatkui ja huipentui kesällä 1940 Baltian maiden miehittämiseen. Vangitsemiset ja pakkosiirtotoimet aiheuttivat miesten piiloutumisen metsiin. Samalla ryhdyttiin muodostamaan aseellisia vastarintaryhmiä, joiden jäseniä kutsuttiin metsäveljiksi.

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941. Sotatoimet ulottuivat heti myös Baltian alueelle ja elokuun loppuun mennessä koko Baltian manneralue oli saksalaisten hallussa. Saksalaisten lähestyessä neuvostovallan aikana maan alle painuneet metsäveljet ryhtyivät puhdistamaan maata puna-armeijasta ja helpottamaan saksalaisten etenemistä. Virossa vuoden 1941 ”kesäsotaan” osallistui todennäköisesti 25 000 – 30 000 miestä. Saksan miehitysaikanaan 1941–1944 harjoittama ankara miehityspolitiikka synnytti puolestaan kansallisia vastarintaliikkeitä kuhunkin Baltian tasavaltaan. Sotaonnen käännyttyä saksalaiset panivat toimeen pakko-ottoja vuonna 1943, jolloin suuri määrä virolaismiehiä pakeni Suomenlahden yli Suomeen.

Rintamalinja lähestyi jälleen Baltiaa vuoden 1944 alussa. Saksan armeijaan liittyi noin 40 000 virolaista miestä. Virolaisjoukoilla oli tärkeä osuus kesän 1944 taisteluissa venäläisiä vastaan. Latviassa syntynyt kansallinen vastarintaliikkeen keskuskomitea yritti onnistumatta palauttaa maan itsenäisyyden. Liettuassa syntyi useita vastarintaryhmiä, jotka 1943 yhdistyivät Liettuan vapautuskomiteaksi. Saksalaiset kuitenkin pidättivät sen jäsenet.

Koko Baltia joutui neuvostojoukkojen haltuun marraskuuhun 1944 mennessä. Virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset eivät alistuneet uuteen neuvostomiehitykseen vastarinnatta. Kaikkiin kolmeen Baltian maahan syntyi saksalaisten nopean perääntymisen aikana syksyn 1944 kuluessa laaja aseellinen vastarintaliike. Aseita saatiin saksalaisten jälkeensä jättämästä kalustosta ja sotasaaliina venäläisiltä.


[muokkaa] Maittain
Viroon jäi tuhansia Saksan armeijaan kutsuttuja virolaisia sotilaita. Monet näistä piiloutuivat metsiin. Syksyllä 1944 heihin liittyi Saksan armeijan veteraaneja. Virossa metsävelitoiminta oli vahvinta maan sankkametsäisimmillä ja soistuneimmilla seuduilla, Virumaalla, Pärnumaalla ja Võrumaalla. Arvioidaan, että vuosien 1945 – 1952 välisenä aikana sissiliikkeeseen kuului Virossa yhteensä noin 30 000 – 40 000 miestä.

Latviassa sissiliike käynnistyi neuvostomiehityksen alkaessa 1944. Sissien kokonaismääräksi Latviassa arvioidaan koko vastarinta-ajalta 40 000, aktiivitaistelijoiden määrä huippuaikana oli 10 000 – 15 000 miestä.

Liettuan vastarintaliike oli laajempi kuin Latvian. Jo Saksan miehityksen aikana oli metsissä monikymmentuhantinen sissiarmeija. Neuvostomiehityksen aikana arvioidaan vastarintaliikkeeseen osallistuneen Liettuassa satatuhatta miestä. Liikkeellä oli sanomalehti- ja kirjapainoja. Vuoden 1945 vaiheilla metsäveljiä oli Liettuassa arviolta 30 000.

Metsäveljet kykenivät ajoittain luomaan jopa jonkinlaisen varjohallinnon kontrolloimilleen alueille. Sissiliike oli voimakkaimmillaan vuosina 1944 – 1949. Tämän jälkeen toiminta hiipui. Vuoden 1952 tienoilla Virossa arvellaan aseissa olleen enää muutama sata miestä. Kaikkiaan Baltiassa miehityshallintoa vastaan käyty sota vaati Virossa ja Latviassa kummassakin ehkä lähes 10 000 uhria. Liettuassa kaatuneita metsäveljiä oli yli 20 000.

Vastarintaliike oli parhaiten organisoitunut Liettuassa. Vuonna 1949 toteutettu maatalouden kollektivisointi vaikeutti metsäveljien toimintaa. Stalinin jälkeen myönnetty yleinen armahdus, joka toteutettiin lupauksen mukaisesti vuonna 1955, käytännössä lopetti liikkeen.

LÄHTEET

Laar, Mart Unohdettu sota (suom. Jouko Vanhanen), FinnEpos Jyväskylä 1993 ISBN 952-9523-18-1
Alenius, Kari Viron, Latvian ja Liettuan historia, Atena Kustannus Oy Jyväskylä 2000 ISBN 951-796-216-9
Raun, Toivo U. Viron historia (suom. Heidi Järvenpää), Otava Helsinki 1989 ISBN 951-1-10610-4
Zetterberg, Seppo Historian jännevälit (teoksessa Viro, historia, kansa, kulttuuri, toim. Seppo Zetterberg), Suomalaisen *Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 610, Jyväskylä 1995 ISBN 951-717-806-9
Zetterberg, Seppo Ribbentropista Gorbatšoviin (teoksessa Näkökulmia Baltian maiden historiaan ja kulttuuriin, toim. Mauno Jokipii), Atena Kustannus Oy Jyväskylä 1989 ISBN 951-9362-20-7
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäveljet

kenellekään, niin silti virolaiset olisivat voineet katsoa omaa etuaan ja hoitaa asian siistimmin.
Voi vain kysyä: Onko nyt sitten hyvä?

Edelleen jatkuva ulkopoliittinen erimielisyys. Ja edelleen jatkuva sisäpoliittinen kriisi venäläisvähemmistöön nähden. Tätäkö haettiin oikein tarkoituksella?

Tällainen toiminta on lapsellista.

Tätä voisi odottaa murrosikäiseltä, uppiniskaiselta koltiaiselta, mutta ei itsenäisen valtion johdossa olevilta poliitikoilta.

Puolassakin kaikki kommunistit ovat

poistettu viroista ja siten on uusi

aika !