Miten ihminen pelastuu?
Jaakobin kirjeen (2:14-26) oppia uskosta ja teoista jo Luther piti "olkisena", sellaisena joka ei aja Kristusta - vaikkei Jaakob argumentoikaan suoraan Paavalia vastaan, vaan käy polemiikkia eräitä Paavalin ajatuksista tehtyjä väärinkäsityksiä vastaan, niin silti Jaakobin mukaan usko ja teot vaikuttavat yhdessä vieden kohti täydellisyyden päämäärää (Jaakobkin viittaa Aabrahamin uskoon, mutta tekee erilaisen teologisen johtopäätöksen katsoessaan Aabrahamin tulleen vanhurskaaksi teoista, kun taas Paavali roomalaiskirjeessään tekee Jaakobin kanssa ristiriidassa olevan päätelmän katsoen Aabrahamin tulleen vanhurskaaksi uskosta (room.4:1-13).
Näin ollen Raamatusta löytyy kysymykseen "miten ihminen pelastuu" erilaisia ja epäyhtenäisiä vastauksia, jotka pohjautuvat erilaisiin, ristiriitaisiin teologisiin alkukirkon traditioihin - ei edes tähän peruskysymykseen löydy yksiselitteistä yhtenäistä vastausta Raamatusta. Mikä siis on se oikea pelastusoppi? Tukea löytyy sekä katolisuudelle (usko ja teot pelastaa) että luterilaisuudelle (uskon kautta Kristukseen armosta), mutta hyvät teot ja uskovienkin joutuminen tuomiolle tekojen mukaan on silti mukana ja työtä pelastuakseen pitää tehdä Paavalinkin teologiassa, joten pelastusoppi on Paavalillakin jännitteinen eikä täysin selkeä.
Jaakobin kirjeen (2:14-26) oppia uskosta ja teoista jo Luther piti "olkisena", sellaisena joka ei aja Kristusta - vaikkei Jaakob argumentoikaan suoraan Paavalia vastaan, vaan käy polemiikkia eräitä Paavalin ajatuksista tehtyjä väärinkäsityksiä vastaan, niin silti Jaakobin mukaan usko ja teot vaikuttavat yhdessä vieden kohti täydellisyyden päämäärää (Jaakobkin viittaa Aabrahamin uskoon, mutta tekee erilaisen teologisen johtopäätöksen katsoessaan Aabrahamin tulleen vanhurskaaksi teoista, kun taas Paavali roomalaiskirjeessään tekee Jaakobin kanssa ristiriidassa olevan päätelmän katsoen Aabrahamin tulleen vanhurskaaksi uskosta (room.4:1-13).
Näin ollen Raamatusta löytyy kysymykseen "miten ihminen pelastuu" erilaisia ja epäyhtenäisiä vastauksia, jotka pohjautuvat erilaisiin, ristiriitaisiin teologisiin alkukirkon traditioihin - ei edes tähän peruskysymykseen löydy yksiselitteistä yhtenäistä vastausta Raamatusta. Mikä siis on se oikea pelastusoppi? Tukea löytyy sekä katolisuudelle (usko ja teot pelastaa) että luterilaisuudelle (uskon kautta Kristukseen armosta), mutta hyvät teot ja uskovienkin joutuminen tuomiolle tekojen mukaan on silti mukana ja työtä pelastuakseen pitää tehdä Paavalinkin teologiassa, joten pelastusoppi on Paavalillakin jännitteinen eikä täysin selkeä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
>>>>Miten sitten käytännössä pelastus vastaanotetaan ja päästään takaisin Jumalan yhteyteen ?
SE ON YKSINKERTAISTA: TUNNUSTA SYNTISI JA SYYLLISYYTESI OMIN SANOIN RUKOUKSESSA JUMALALLE. PYYDÄ JEESUS ELÄMÄÄSI JA SYDÄMEESI."USKO HERRAAN JEESUKSEEN, NIIN SINÄ PELASTUT." "SILLÄ SYDÄMEN USKOLLA TULLAAN VANHURSKAAKSI JA SUUN TUNNUSTUKSELLA PELASTUTAAN." JOKA SIIS USKOO, ETTÄ JEESUS KRISTUS ON JUMALAN POIKA, NIIN SELLAINEN KELPAA JUMALALLE, SILLÄ JEESUKSEN VERI ON RIITTÄVÄ MAKSU SYNTIVELASTASI. SEN JÄLKEEN USKOSTA ON TEHTÄVÄ JULKINEN, TUNNUSTAMALLA OMALLA SUULLAAN JEESUS, OMAKSI HERRAKSEEN JA VAPAHTAJAKSEEN. MONI PELKÄÄ TÄTÄ TUNNUSTAMISTA TURHAAN, SILLÄ JUMALA ANTAA ERITYISEN VOIMAN PELASTUMISEN HETKELLÄ. JEESUS MYÖS KATSOO VAIKENEMISEN OMASTA USKOSTAAN JOHTAVAN ERI LEIRIIN:"SILLÄ JOKA HÄPEÄÄ MINUA JA MINUN SANOJANI TÄSSÄ AVIONRIKKOJASSA JA SYNTISESSÄ SUKUPOLVESSA, SITÄ MYÖS IHMISEN POIKA ON HÄPEÄVÄ, KUN HÄN TULEE ISÄNSÄ KIRKKAUDESSA PYHIEN ENKELIENSÄ KANSSA." KIITÄ JUMALAA GOLGATAN LUNASTUSTYÖSTÄ JA ANTEEKSIANTAMUKSESTA. KERRO ROHKEASTI USKOSTASI MUILLE.
Matt.25:31-46 kuvaus tuomiopäivästäkin korostaa tekoja - tuomion kriteeri on hyvät teot Jeesuksen vähimmille veljille (ilmeisestikin ei siis kaikille ihmisille, vaan kyseessä ovat nimen omaan tietyille ihmisille, Jeesuksen omille siis tehdyt teot tai niiden laiminlyönnit) tai niiden laupeuden tekojen puuttuminen. Ei sanaakaan tuomion perusteena siitä onko uskonut Jeesuksen "sovituskuolemaan" ja "syntien anteeksiantoon", armostakaan ei ole mitään mainintaa. Eikö kristityn kannattaisi olla ahkerana tekojen tekemisessä Jeesuksen vähimmille veljille, jos aikovat pelastua Matteuksen Jeesuksen oppien mukaan? Uskomisen voi jättää vähemmälle - ellei sitten ole eri mieltä Matteuksen Jeesuksen kanssa ja vetoa Johanneksen Jeesukseen, joka ei VT:n lain pitämisestä ja voimassa olemisesta puhu mitään, vaan puhuu uskosta häneen, Jeesukseen, jotta saisi ikuisen elämän (Joh.3:14-18; 5:24; 11:25-26; 13:34). Veljesrakkauden käsky on se käsky, jonka Johanneksen Jeesus seuraajilleen antaa.
Miksi muuten niitä hyviä tekoja pitää tehdä ja vielä tuomiopäivänä tutkia, jos kerran se usko Jeesuksen sovituskuolemaan ja Jumalan armoon luottaminen riittää - jos ihminen on sen uskon kautta pelastettu ja saanut synnit anteeksi, niin mikä funktio on enää elämän aikana tehtyjen tekojen tai tekemättä jättämisten tutkimisella, eikö usko kuitenkaan riitä? Onko lain vaatimat teot heitetty Paavalin teologiassa varsinkin ulos etuovesta, mutta päästetty sisälle takaovesta, kun Paavalillakin on se tuomio tekojen mukaan. Room.2:6-12 "niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän". Ks. myös 1 Kor.3:10-15, joka puhuu jopa palkasta, Fil.2:12-15 käskee tekemään työtä pelastuakseen peläten ja vapisten - eikö pelastus olekaan selvä ja varma, jos vain uskoo Jeesukseen?
Ei uskoa voi kenellekään opettaa.Uskoa ei voi toiselle antaa tai edes lainata. Kaikki opetetut oppijärjestelmät taas ovat uskontoja, ja se on ihan eri asia kuin usko. Uskon hedelmä syntyy ystävyyden hengessä kun ihmiset ovat samalla "aaltopituudella" keskenään. Sellainen on yhteisen uskon kokemus. Ja sen uskonyhteyden voi kokea UTn kirjoittajien kirjoituksia ymmärtäessään.