Köyhien avustaminen, Apt. 6:1-7

SEITSEMÄN AVUSTAJAA VALITAAN
Apt. 6:1-7
--
6:1 Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa hebrealaisia vastaan siitä, että heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa.
6:2 Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta.
6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.
6:4 Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa."
6:5 Ja se puhe kelpasi kaikelle joukolle; ja he valitsivat Stefanuksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Filippuksen ja Prokoruksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolauksen, antiokialaisen käännynnäisen,
6:6 ja asettivat heidät apostolien eteen, ja nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä.
6:7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.
--
Seurakunnan kasvaessa mukaan tuli yhä enemmän kreikkaa puhuvia juutalaisia eli hellenistejä. Alkuseurakunnan enemmistö puhui hebreaa.
Näiden kahden kieliryhmän välille tuli ongelmia varsinkin köyhien avustamisessa (1).

Kreikkaa puhuvat valittivat, että heidän leskiään syrjittiin avustusten jaossa.
Useinhan tänäänkin kielimuuri aiheuttaa epäluuloisuutta ja väärinkäsityksiä.

Apostolit joutuivat järjestämään uudelleen ”pöytäpalveluksen” eli ruuan jakamisen, koska muuten siitä aiheutui heille liian paljon työtä ja rukoukseen ja Jumalan sanan opetukseen jäi vähemmän aikaa(4).
Niinpä ruuan jakeluun valittiin seitsemän miestä, ”joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä” (3).
Valittujen puolesta rukoiltiin ja siunattiin kättenpäällepanon kautta tehtäväänsä. Näin apostolit luovuttivat seitsemälle valitulle sen osan työstään, mikä koski sosiaalista huolenpitoa (diakoniaa).
Apostolit saattoivat keskittyä sen viran hoitamiseen, mihin itse Jeesus Kristus oli heidät kutsunut.
”Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;...” (Room. 12:7).

Tässä on ohje meillekin, joka on pätevä kaikkina aikoina. Koko seurakunta on mukana valinnoissa ja siunaa valitut tehtäviinsä kätten päällepanemisen kautta (3).

Jeesus ennusti, että lopun aikoina tulee nälänhätää monin paikoin (Matt. 24:7). Tästähän kuulemme viestejä lähes päivittäin, läheltä ja kaukaa.
Miten järjestämme ruuan jakelun niin, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä ruuan puutteesta?
--
3. Vaan koska, Herrani,
teen työtä kutsustasi,
niin vyötä omasi
voimalla taivaastasi.
Palvelijallesi
armosi lahjoita,
suo Pyhä Henkesi
ja taito toimia.

(Virsi 252:3)