naispapit kirkkoon - lampat kirkosta

ei minnekään. kaikkialla on naisia. voi parkaa,

Uskonnostasikaan sinun ei tarvitse luopua, vain hieman muuttaa näkökantojasi.

Kirkko ei ole seurakunta, vaan seurakunnasta erotettu vale-kirkko joka on naimisissa maallisen vallan (pedon) kanssa.


Kirkolliskokousten päätökset ovat maallisen vallankäytön asioita, seurakunnan ulkopuolella olevan kirkon asiat eivät kuulu kristityille, vaan heidät on heitetty Saatanalle päätöksineen.

5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."

Luterilaisen kirkon sisällä toimii porukoita, joissa kunnioitetaan Jumalan Sanaa, ja ajatellaan tuosta asiasta samoin kuin sinä. Ne järjestävät jumalanpalveluksia, joihin voi osallistua hyvällä omallatunnolla.
Esim. Kansanlähetys, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys ja Luther-säätiö.

Voit katsoa löytyykö omalta paikkakunnaltasi heidän järjestämiään jumalanpalveluksia yms. toimintaa:

Kansanlähetys: http://www.sekl.fi/kotimaa/jumalanpalvelukset.html

Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys: http://www.sley.fi/html/fi/1138108875943897380.html

Rukoilevaiset:
http://www.rukoilevaisuus.com/seurat.php

Luther-säätiö: http://www.luthersaatio.com/
- kelaa etusivua alas, niin vasemmassa reunassa löytyy tiedot missä heidän jumalanpalveluksiaan vietetään

Siunausta oman paikan etsintään!

Liity vaikka Satanistien kööriin, siellä on aina ystävä.

Eihän siellä Raamatussa muuta rajoiteta kuin että seurakunnan JOHTAJAN tulee olla yhden vaimon mies jne.
Eli jos kirkkoherra on mies, kyllä systeemi kestää useammankin naispapin, kunhan he vain ovat alamaisia johtajalleen.
Itse olen aikanani lähtenyt kirkosta ihan muista syistä kuin naispappeuden tähden. Omassa seurakunnassani seurakunnan johtaja on yleensä aina mies.
Poikkeuksena ovat pienet seurakunnat, jotka eivät voi maksaa miehelle rittävää palkkaa. Silloin asia ratkaistaan usein niin, että naisevankelista vastaa opetuksesta yhdessä vanhemmistoveljien kanssa, mutta seurakunnan johdossa (asioista päättämässä) on varsinaisesti aina vanhimmisto kollektiivisesti.
Ongelmana on luterilaisella puolella ja vapaissakin suunnissakin joskus se, että miehiä on vaikea löytää opettajiksi ja saarnaamaan.
Muistan, kuinka omalta kohdaltani Herra kutsui enemmän ja enennän opettamaan, varsinkin naisia ja lapsia.
Pistin silloin vastaan ja tinkasin Jumalan kanssa selittäen, että miehillehän se tehtävä Raamatun mukaan kuuluu. Jumalan vastaus oli kovin
yksioikoinen:
- "Ei ole miehiä lähtemään!"
Välillä opetinkin melkoisesti, nyt olen monta vuotta ollut sellaisessa seurakunnassa, jossa
veljet eivät pahemmin naisia kaipaa opettajaksi. Olen siis ollut hiljaa.
Jumala kuitenkin aina välillä kommentoi:
"Olet piilossa!"
Nyt olemme alkaneet tehdä työtä sellaisella alueella, jossa vapaita seurakuntia ei ole.
Kokouksen kulku on usein sellainen, että leivon porukalle korvapustit, keitän kahvit ja pidän
kokouksen alkupuolella lyhyen puheenvuoron, ehkä 10- 15 min. Jumala on sanonut, että se on tehtäväni, Hän antaa etukäteen teeman, josta
on puhuttava. Ja ihan hyvin se on sujunut. Varsinkin naiset ovat olleet tyytyväisiä, ja onpa joskus joku miehenpuolikin kiittänyt.

Ja muuten, moni Venäjän seurakunta on säilynyt elossa siten, että naiset pitivät seurakuntia
yllä, tarjosivat tilat ja saarnasivat. Jos veli saarnasi, hän pääsi vankileirille. Jos sisaret saarnasivat, salaisen poliisin ymmärrys ei millään ylettynyt niin pitkälle, että NAINEN voisi olla seurakunnasta vastuussa.
Esim. Mika Piiparisen sukulaiitätejä on ollut tällä tavalla seurakunnan ylläpitäjinä Jumalan
apuna vaikeina aikoina.

Eli summa summarum:
Hyvä on, jos on miesjohtaja seurakunnassa,
mutta kyllä Herralla on meille naisillekin paikkansa seurkunnan toiminnassa.
Jos lähdet kirkosta, varmista, että syy on riittävä,
ei pelkästään kirkkokuntia turhaan jakava asia.
Suomi tarvitsee yhtenäisyyttä ja paljon, paljon rukousta. Parempi erota rakkaudesta Kristukseen kuin erimielisyyksien vuoksi.
Ja Herra armahtakoon meitä itse kutakin, että Herran henki vallitsee meissä, ei oma liha, joka kyllä tietää aina 100-prosenttisen tarkasti, mikä on oikein ja väärin, muttei välttämättä rakasta kärsivää ihmistä.
Siunausta sinulle!

Tuleekkos se naispappi liiveihin kiinni kun sitä tarttee noin pelätä? Taidat olla siis kaappilesbo! Kaapista ulos ja vaimon hakuun rohkeasti.
P.S. Mitä v....a sen on väliä kuka siellä on pappina? Kunhan on ihminen!