Oheisessa tiivistelmässä viitataan luolakaloihin, joilta on hävinnyt näkö sekä pigmentti. Tutkimuksessa paikannetaan geneettiset mekanismit, jolla ko. muutokset ovat tapahtuneet.
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/02/070215144258.htm
Erikoista tässä nimenomaisessa tapauksessa ovat syyt muutoksiin: äkkiseltään voisi luulla että näöstä/pigmentistä ei luolassakaan olisi haittaa joten se ei olisi peruste luonnon valinnalle. Nähtävästi näin ei kuitenkaan ole.
Mutulla päättelen, että samanlaisia ilmiöitä tapahtuu aina kun eliö muuttuu niin paljon, että jokin elin jää turhaksi - noh, tämä kommentti ei tietenkään ole tieteeseen pohjautuva...
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/02/070215144258.htm
Erikoista tässä nimenomaisessa tapauksessa ovat syyt muutoksiin: äkkiseltään voisi luulla että näöstä/pigmentistä ei luolassakaan olisi haittaa joten se ei olisi peruste luonnon valinnalle. Nähtävästi näin ei kuitenkaan ole.
Mutulla päättelen, että samanlaisia ilmiöitä tapahtuu aina kun eliö muuttuu niin paljon, että jokin elin jää turhaksi - noh, tämä kommentti ei tietenkään ole tieteeseen pohjautuva...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Silmä on aika arka elin, kokeile vaikka tökätä kynällä... :)
Eli jos silmälle ei ole käyttöä, on parempi ettei sitä ole ollenkaan...
Mutta ihan hyvä esimerkki evoluutiosta. Ei se ole pelkästään uusien elimien kehittymistä, vaan muutoksia olemassaolevassa geenipoolissa... Ja pääsääntöisesti toimivampaan suuntaan. :)
Ei ne halutut ominaisuudet vaan tarpeettomista ja ei toivotuista eroon pääseminen siten että jäljellejäävän geneettinen monipuolisuus, laajuus pysyy riittävänä.
Jos silmää ei tarvi, sen kasvamatta jääminen säästää resursseja. valinta alkaa siis tukea silmättömyyttä.
Silmistä näyttää (!) olevan selvästi haittaa esimerkiksi niiden tulehdusherkkyyden takia (käsi ylös ne jolla ei ole ikinä ollut silmätulehdusta). Joten jos elää pimeässä jossa ei ole mitään nähtävää, niin silmät säännönmukaisesti näyttävät katoavan tai vähintään peittyvän nahalla, jolloin nimen omaan noiden haitallisten tulehdusten riski pienenee.
Pigmentistä ei luulisi olevan muuta rasitetta kuin se energia ja "raaka-aineet", joita pigmenttien tekemiseen tarvitaan. Sekin on ilmeisesti aika merkittävä, kun pimeässä enimmäkseen elää aika kalpeita kavereita.
Vai olisiko väripigmentit jostian syystä erityisen altis kohde mutaatioille? Kaikissa kesytetyissä eläimissä alkaa esiintymään värimutaatioita melko välittömästi kun luonnonvalinta lakkaa vaikuttamasta. Esimerkiksi Venäjällä on jostain 1950-luvulta (?) tarhattu hirviä ja niissä esiintyy jo nyt väriltään "lehmämäisen" laikukkaita.
Kun luonnolliset valintapaineet poistetaan, näyttää että pigmenttimuutokset ilmaantuvat pikavauhtia. Siperialainen tarhakettujen kesytyskoe, joka jatkui 40 sukupolvea, alkoi loppuvaiheissa tuottaa koirien tapaan luppakorvaisia ja laikullisia kettuja. Ehkä pigmenttigeenit ovat herkkiä saamaan mutaatioita juuri siksi, että eläimet voisivat mahdollisimman nopeasti sopeuttaa suojavärinsä muuttuviin olosuhteisiin. Kun "haitallisia" mutaatioita ei mikään karsi pois, ne yleistyvät ja leviävät koko populaatioon.