Avaruustähtieteen professorin esitys

Älä luota huuhaa uskomuksiin lue mitä maailmanlopun asiantuntija avaruustähtitieteen professori Valtaoja kertoo "maailmanlopusta".
Tämän jälkeen tämä palsta on turha.

Esko Valtaoja esitelmässään:

"Lähes kaikki mytologiat ja uskonnot ovat olettaneet, että maailmalla on sekä alkunsa että loppunsa. Vaikka tiede on viimeisen sadan vuoden aikana paljastanut meille niin maapallon kuin koko maailmankaikkeudenkin rakenteen ja historian, maailmanlopun ennustajia riittää yhä joka vuodelle.

Nykyisen tietämyksemme mukaan todellista maailmanloppua ei tule koskaan; maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan ikuisesti. Ajalla oli alkunsa, mutta ei loppua. Tiede on kuitenkin paljastanut meille liudan odotettavissa olevia pienempiä maailmanloppuja tai lopun uhkia. Aurinko kuolee, maapallo kuolee, supernovat räjähtävät, komeetat törmäävät ja uusi jääkausi tulee, mikäli ennättää ennen kasvihuoneilmiötä. Kuinka ihmiskunnan käy - onko loppumme jo kirjoitettuna tähtiin? "



"Koko maailmankaikkeuden loppua ei tule nykytietämyksemme mukaan. Kuitenkin paikallisia maailmanloppuja on aivan mahdollista tapahtua eri tavoin.

Virossa Saarenmaalla on Kaalin meteoriittikraatteri, joka on syntynyt meteoriitin iskusta noin 2500-7500 vuotta sitten. Pääkraatteri on yli 100 metrin läpimittainen.

Klikkaa kuvaa!
Viron Saarenmaalla on Kaalin meteoriittikraatteri, jonka pohjalla on pieni lampi. Kuva Seppo Linnaluoto.

Lienee mahdollista, että jälkiä tästä tapahtumasta on Kalevalan 47.-48. runossa, kuten edesmennyt tähtitieteilijä Toivo Jaakkola huomasi. Kalevalassa sanotaan: Taivas reikihin repesi, Ilma kaikki ikkunoihin; Kirposi tulikipuna, Suikahti punasoronen, Läpi läikkyi taivosista, Puhki pilvistä pirisi, Läpi taivahan yheksän, Halki kuuen kirjokannen.

Mustat aukot

Mustat aukoilla pelotellaan ihmisiä, nehän eivät näy. Koska tahansa voimme joutua mustan aukon nielaisemaksi. Vai voimmeko? Itse asiassa mustat aukot ovat huomattavasti vähemmän pelottavia kuin tavalliset tähdet.

Klikkaa kuvaa!

Luhistumisessa katoaa suurin osa tähden alkuperäisistä ominaisuuksista, joten musta aukko vaikuttaa ympäristöönsä vähemmän kuin normaali tähti. Sehän ei esimerkiksi lähetä mitään säteilyä avaruuteen.

Musta aukko on kooltaan niin pieni (muutamia kilometrejä), että se pystyy sieppaamaan esim. pölypilvistä sisäänsä paljon vähemmän kuin tavallinen tähti, jonka läpimitta on miljoonia kilometrejä.

Kun mustaan aukkoon putoava ihminen jauhautuu kuoliaaksi joidenkin satojen kilometrien päässä keskipisteestä, paistuu tavalliseen tähteen putoava ihminen tuhkaksi jo miljoonia kilometrejä kauempana.

Supernovat

Vuonna 1987 näkyi eteläisellä pallonpuoliskolla Suuressa Magellanin pilvessä (170.000:n valovuoden päässä) paljain silmin supernova. Raskaat tähdet räjähtävät elämänsä lopussa supernovana, josta jää jäljelle räjähdyspilvi. Tällöin tähti loistaa joitakin viikkoja lähes yhtä kirkkaasti kuin koko muu galaksi.

Läheinen supernova olisi vaarallinen, jos supernova räjähtäisi 20 valovuotta lähempänä. Vuonna 1054 räjähti Härän tähdistössä supernova, joka oli noin 4000 valovuoden päässä. Jossain päin Linnunrataa räjähtää keskimäärin joka 50. vuosi supernova. Kun Linnunradan koko on noin 100.000 valovuotta, on todella pieni todennälöisyys sille, että supernovista olisi vaaraa meille.

Gammapurkaukset

Gammapurkaukset ovat hyvin voimakkaita lyhytaaltoisen säteilyn purkauksia. Ne ovat maailmankaikkeuden rajuimpia ilmiöitä sitten alkuräjähdyksen. Jos riittävän lähellä meitä tapahtuisi tällainen purkaus, se tuhoaisi kaiken elollisen maapallolta välittömästi.

Klikkaa kuvaa!
Prof. Esko Valtaoja on ottanut osaa vuosittain järjestettäviin Tuorlan observatorion mestaruuskilpailuihin.

Suosituin selitys gammapurkauksille on, että kaksi neutronitähteä törmää toisiinsa, jolloin tästä syntyy musta aukko ja aiheuttaa gammapurkauksen tiettyyn suuntaan.

Asteroidien ja komeettojen törmäykset

Yrjö Väisälä pyysi v. 1937 silloiselta valtiovarainministeri Väinö Tannerilta rahaa pikkuplaneettojen etsimiseen. Tanner kysyi, mitä käytännön hyötyä näistä planeettatutkimuksista on. Väisälä vastasi, että jos muutaman kilometrin kokoinen pikkuplaneetta uhkaisi törmätä Helsinkiin, niin hän kyllä ilmoittaisi siitä etukäteen Tannerille. Apuraha myönnettiin.

Viime vuosina on tosissaan ruvettu tutkimaan ja etsimään sellaisia asteroideja (eli pikkuplaneettoja), jotka voisivat joskus törmätä maapallolle.

Maahan törmäsi vuonna 1908 Tunguskan alueelle Siperiaan pieni taivaankappale, joka aiheutti suurta tuhoa. Onneksi törmäys tapahtui asumattomalla alueella, eikä ihmisiä kuollut.

Vähintään kilometrin kokoinen kappale törmää maapalloon kerran keskimäärin 300.000:ssa vuodessa. Kerran 100 miljoonassa vuodessa törmää kappale, joka tuhoaa suuren osan elämästä maapallolla.

Voidaanko sitten törmäystä estää? Jos törmääjä havaitaan useita vuosia ennen törmäystä, voi koettaa esim. ydinräjäytyksillä muuttaa kappaleen rataa niin, ettei törmäystä tapahdu.

Lopullinen maapallon tuho

Lopullisesti maallo tuhoutuu kun Aurinko kehittyy puhaiseksi jättiläiseksi noin 5 miljardin vuoden kuluttua. Tällöin ensiksi meret kiehuvat kuiviin ja lopulta kaikki elämä tuhoutuu."
1491
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Vai räjähti Tunguskassa taivaankappale? Räjähdys kyllä johtui siitä, että Nikola Tesla testasi Amerikassa kuolemansädettään jonka suuntasi Siperiaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tietoa ei harhaluuloja kirjoitti:

Älä luota huuhaa uskomuksiin lue mitä maailmanlopun asiantuntija avaruustähtitieteen professori Valtaoja kertoo "maailmanlopusta".
Tämän jälkeen tämä palsta on turha.

Esko Valtaoja esitelmässään:

"Lähes kaikki mytologiat ja uskonnot ovat olettaneet, että maailmalla on sekä alkunsa että loppunsa. Vaikka tiede on viimeisen sadan vuoden aikana paljastanut meille niin maapallon kuin koko maailmankaikkeudenkin rakenteen ja historian, maailmanlopun ennustajia riittää yhä joka vuodelle.

Nykyisen tietämyksemme mukaan todellista maailmanloppua ei tule koskaan; maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan ikuisesti. Ajalla oli alkunsa, mutta ei loppua. Tiede on kuitenkin paljastanut meille liudan odotettavissa olevia pienempiä maailmanloppuja tai lopun uhkia. Aurinko kuolee, maapallo kuolee, supernovat räjähtävät, komeetat törmäävät ja uusi jääkausi tulee, mikäli ennättää ennen kasvihuoneilmiötä. Kuinka ihmiskunnan käy - onko loppumme jo kirjoitettuna tähtiin? "



"Koko maailmankaikkeuden loppua ei tule nykytietämyksemme mukaan. Kuitenkin paikallisia maailmanloppuja on aivan mahdollista tapahtua eri tavoin.

Virossa Saarenmaalla on Kaalin meteoriittikraatteri, joka on syntynyt meteoriitin iskusta noin 2500-7500 vuotta sitten. Pääkraatteri on yli 100 metrin läpimittainen.

Klikkaa kuvaa!
Viron Saarenmaalla on Kaalin meteoriittikraatteri, jonka pohjalla on pieni lampi. Kuva Seppo Linnaluoto.

Lienee mahdollista, että jälkiä tästä tapahtumasta on Kalevalan 47.-48. runossa, kuten edesmennyt tähtitieteilijä Toivo Jaakkola huomasi. Kalevalassa sanotaan: Taivas reikihin repesi, Ilma kaikki ikkunoihin; Kirposi tulikipuna, Suikahti punasoronen, Läpi läikkyi taivosista, Puhki pilvistä pirisi, Läpi taivahan yheksän, Halki kuuen kirjokannen.

Mustat aukot

Mustat aukoilla pelotellaan ihmisiä, nehän eivät näy. Koska tahansa voimme joutua mustan aukon nielaisemaksi. Vai voimmeko? Itse asiassa mustat aukot ovat huomattavasti vähemmän pelottavia kuin tavalliset tähdet.

Klikkaa kuvaa!

Luhistumisessa katoaa suurin osa tähden alkuperäisistä ominaisuuksista, joten musta aukko vaikuttaa ympäristöönsä vähemmän kuin normaali tähti. Sehän ei esimerkiksi lähetä mitään säteilyä avaruuteen.

Musta aukko on kooltaan niin pieni (muutamia kilometrejä), että se pystyy sieppaamaan esim. pölypilvistä sisäänsä paljon vähemmän kuin tavallinen tähti, jonka läpimitta on miljoonia kilometrejä.

Kun mustaan aukkoon putoava ihminen jauhautuu kuoliaaksi joidenkin satojen kilometrien päässä keskipisteestä, paistuu tavalliseen tähteen putoava ihminen tuhkaksi jo miljoonia kilometrejä kauempana.

Supernovat

Vuonna 1987 näkyi eteläisellä pallonpuoliskolla Suuressa Magellanin pilvessä (170.000:n valovuoden päässä) paljain silmin supernova. Raskaat tähdet räjähtävät elämänsä lopussa supernovana, josta jää jäljelle räjähdyspilvi. Tällöin tähti loistaa joitakin viikkoja lähes yhtä kirkkaasti kuin koko muu galaksi.

Läheinen supernova olisi vaarallinen, jos supernova räjähtäisi 20 valovuotta lähempänä. Vuonna 1054 räjähti Härän tähdistössä supernova, joka oli noin 4000 valovuoden päässä. Jossain päin Linnunrataa räjähtää keskimäärin joka 50. vuosi supernova. Kun Linnunradan koko on noin 100.000 valovuotta, on todella pieni todennälöisyys sille, että supernovista olisi vaaraa meille.

Gammapurkaukset

Gammapurkaukset ovat hyvin voimakkaita lyhytaaltoisen säteilyn purkauksia. Ne ovat maailmankaikkeuden rajuimpia ilmiöitä sitten alkuräjähdyksen. Jos riittävän lähellä meitä tapahtuisi tällainen purkaus, se tuhoaisi kaiken elollisen maapallolta välittömästi.

Klikkaa kuvaa!
Prof. Esko Valtaoja on ottanut osaa vuosittain järjestettäviin Tuorlan observatorion mestaruuskilpailuihin.

Suosituin selitys gammapurkauksille on, että kaksi neutronitähteä törmää toisiinsa, jolloin tästä syntyy musta aukko ja aiheuttaa gammapurkauksen tiettyyn suuntaan.

Asteroidien ja komeettojen törmäykset

Yrjö Väisälä pyysi v. 1937 silloiselta valtiovarainministeri Väinö Tannerilta rahaa pikkuplaneettojen etsimiseen. Tanner kysyi, mitä käytännön hyötyä näistä planeettatutkimuksista on. Väisälä vastasi, että jos muutaman kilometrin kokoinen pikkuplaneetta uhkaisi törmätä Helsinkiin, niin hän kyllä ilmoittaisi siitä etukäteen Tannerille. Apuraha myönnettiin.

Viime vuosina on tosissaan ruvettu tutkimaan ja etsimään sellaisia asteroideja (eli pikkuplaneettoja), jotka voisivat joskus törmätä maapallolle.

Maahan törmäsi vuonna 1908 Tunguskan alueelle Siperiaan pieni taivaankappale, joka aiheutti suurta tuhoa. Onneksi törmäys tapahtui asumattomalla alueella, eikä ihmisiä kuollut.

Vähintään kilometrin kokoinen kappale törmää maapalloon kerran keskimäärin 300.000:ssa vuodessa. Kerran 100 miljoonassa vuodessa törmää kappale, joka tuhoaa suuren osan elämästä maapallolla.

Voidaanko sitten törmäystä estää? Jos törmääjä havaitaan useita vuosia ennen törmäystä, voi koettaa esim. ydinräjäytyksillä muuttaa kappaleen rataa niin, ettei törmäystä tapahdu.

Lopullinen maapallon tuho

Lopullisesti maallo tuhoutuu kun Aurinko kehittyy puhaiseksi jättiläiseksi noin 5 miljardin vuoden kuluttua. Tällöin ensiksi meret kiehuvat kuiviin ja lopulta kaikki elämä tuhoutuu."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu