Elämäni tuntuu olevan kamalassa solmussa ja ajattelin mennä papin luokse, jos se vaikka voisi helpottaa.. Mietin vain sitä, että miten papin luokse mennään, pitääkö sopia etukäteen ajankohdasta?
papille puhuminen
apua tarvitseva
12378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sillä tavalla että ei ne papit enää nykyään mitään sielunhoitajia ole.
Tilaa aika psykiatrilta jos on elämä solmussa.
Sieltä saa parhaan avun.
Ainakin puolueeton ammattiauttaja.
Ainakin minulla on rippipappi, joka on hyvä sielunhoitaja. Suosittelen kyllä ensimmäiseksi papin puheille menoa: heilläkin on koulutus ihmisten auttamiseen ja lisäksi eväät, joita psykiatrilla ei välttämättä ole. Ja toisekseen: papin puheille pääsee PALJON nopeammin, eikä se maksa mitään.
Papin kanssa puhuminen ei toki estä psykiatrin avun käyttämistä, jos tarvetta edelleen on.
Ai ei vai. Monella papilla on myös psykologian koulutus, ja varsinkin heillä, jotka toimivat sielunhoitajina.
Että papilla sykolokin koulutus.
Siinä kaksi kärpästä saa yhden iskulla,
sielu ja psyyke kuntoon eikä maksa mitään.
heh
Vai varsinkin heillä,jotka toimivat "sielunhoitajina".
Onko papitkin ruvennut erikoistumaan?
Entä kun tarvitaan psykiatria, ei taida psykoloogilla tehdä mitään.
Kannattaisi pappienkin pysyä vain "lestissään".
Yleensä ei tule kuin vahinkoa,kun pappi rupeaa leikkimään psykiatria.
"kun pappi rupeaa leikkimään psykiatria"
Ai jaa, että esim. ihminen, joka on lukenut psykologiaa, ei voisi lukea papiksi, tai ihminen, joka on lukenut teologiaa, ei voisi lukea psykologiaa? Juujuu. Erikoinen mielipide. Varsinkin, kun teologin koulutukseen KUULUU psykologiaa. Kuitenkaan yksikään pappi ei varmaan leiki psykiatria, psykologian opintoihin kuuluu myös se, että osaa ohjata muualle, jos asiakkaalla on selvästi toisen alan spesialistin tarve.
Ja jos ihminen on sielunhoitaja, niin hänen ainakin pitäisi olla käynyt ainakin sielunhoitokursseja, joissa käsitellään juuri psykologiaa, ja siksi toisekseen pitää käydä omaterapiassa myös. Moni sielunhoitaja on käynyt psykoterapiakursseja, toiset parisuhdeneuvontakursseja jne. Koulutus on virassakin yleensä jatkuvaa.
Tämä on tarpeellista, sillä tottakai, jos ihmisen kanssa tekee töitä, siinä tarvitaan psykologiaa. Sielunhoito on pitkälti samanlaista kuin terapia, itse asiassa psykoterapia on suomennettuna sielunhoito. Yleensä vaan kyse on enemmänkin lyhytterapiasta, johon siihenkin annetaan koulutusta nykyään.
Joten millä tavalla tämä koulutus ei sinusta kuulu papin ammattiin? Siis todella, vähintäänkin omituinen mielipide! Sielunhoidossa ei pappi "leiki psykiatria", vaan on nimenomaan sielunhoitaja. Tähän taas voidaan käyttää psykologista tietoutta hyväksi.
Mitä tulee pappien erikoistumiseen, niin kyllä varsinkin isoissa seurakunnissa on nuorisopastoreita, ja perheneuvojia, ja sielunhoitoon erikoistuneita ja diakoniapappeja ja sairaalapappeja jne. Kumma kun et tätäkään tiennyt. Tottakai jokaisella papilla on varmasti jokaisen sektorin hommia, mutta on kätevämpää erikoistua johonkin tiettyyn asiaan ja saada sen jutun koulutusta enemmän. Pienissä seurakunnissa tietty jokainen pappi joutuu kantamaan kortensa kekoon joka suhteessa.
Psyyke on suomeksi sielu.
Tarkottaako psyyke sielua.
Ja mää kun luulin, että se tarkoittaa päätä.
No siitäkös sielunhoitaja ja psykiatri on nimet saanut. Kumpikin hoitaa päätä.
Heh
Psykologia ei ole sama kuin psykiatria.
Totta kait pappien koulutukseen kuuluu psykologiaa,ihme jos ei kuuluisi,varmistaahan se parhaan mahdollisen tavan käsitellä asiakasta "opin" mukaisesti.
Tunnen jopa itse, papin jolla on mielisairaanhoitajan koulutus,siis myös koulutusta psykiatriaan.
Mutta ilmeisesti meillä on eri käsitys tuosta "sielusta" ja sielunhoitamisesta.
Ehkä minä nään mielen hoitamisen pikkuisen eri tavalla kuin sinä?
Tässä tulee eteen yksi perustuvaa laatua oleva ongelma eteen,pappi joka käyttää "sielunhoitamiseen" psykologiaa käyttää myös teologiaa, eli käyttää saamaansa psykologian koulutusta oman oppinsa ajamiseen.
Sinusta se on varmaan ihan ok, minä nään sen taasen eettisesti erittäin kyseen alaiseksi.
Eli kun annetaan koulutus ihmisen "käsittelyyn" oman asiansa ajamiseen, tullaan alueelle jossa on silloin pohdittava mitkä kaikki ihmisen manipuloinnit on hyväksyttävä, ketkä sitä voivat harrastaa vapaasti jne.
Kuten tiedät, tätä harrastetaan kaikissa lahkoissa, oppisuunnissa ja jopa rikollisiksi katsottavissa järjestöissä, kettän nimeltä mainitsemasta.
Sinä tietysti hyväksyt tämän,täytyyhän "sielut" hoitaa?
Tiedän toki,että on nuorisopastoreja,perheneuvojia,diakonissapappeja, mutta en todellakaan tiennyt, että ne on vaatineet viellä erikoistumista, kiitos tiedosta, täytyy olla enemmän vain huolissaan heidän kyvyistä manipuloida ihmisiä.
Yhden nuorisopapin tiedän, tiedän myös, että hän on homo,olisiko syy erikoistumiseen?
Mitä mieltä olet, onko sopiva hommaansa, tai riparileirin ohjaajaksi?
Kyllä parasta olisi sopia papin kanssa aika (soittamalla tai vaikka sähköpostilla). Niin varmistat, että papilla ei ole sovittua menoa vaikka kastamaan, siunaamaan tai tapaamaan jotain toista keskusteluapua kaipaavaa.
Mutta joka tapauksessa kannattaa ehdottomasti puhua papin kanssa. Toivon, että siitä on sinulle apua.
Puhu meidän kanssa ongelmistasi, niin saat solmusi selvitettyä nopeasti ja vaivattomasti. Kaiken lisäksi saat monta erilaista mielipidettä joista voit valita itsellesi parhaimman.
Avaudu veli ja kerro huolesi, me haluamme auttaa sinua.
Etsi paikallislehden seurakunnallisista uutisista papin numero tai kysy sitä kirkkoherranvirastosta. Sovi tapaamisaika etukäteen, papeilla on usein kalenteri täynnä. Sitten sopii vain toivoa, että kohdallesi osuu uskovainen pappi jolla on jotain annettavaakin. Suositeltavia pappeja löytyy herätysliikkeiden piiristä (SLEY, SEKL ym.).