...presidentin virkakauden lyhentämiseen on, että poliitikot yli puoluerajojen eivät halua etukäteen suurimman "ennakkosuosikin" notkuvan virassaan kuutta vuotta. Halu virkakauden lyhentämiseen ei kai voi johtua demarienkaan pelosta, kun näkyvissä ei ainakaan vielä ole Niinistölle kunnon haastajaa?
Ja virkakauden lyhentyminen neljään ei koske Halostakaan, sillä sehän ei KOSKE Halosta. Presidentti vaihtuu alkuperäisen suunnitelman mukaan presidentinvaaleissa, jotka pidetään vuonna 2012.
Eikös sen seuraavan pitänyt olla oikeistolainen?
Horjuuko usko porvarihallituksen kompastellessa?
Ja virkakauden lyhentyminen neljään ei koske Halostakaan, sillä sehän ei KOSKE Halosta. Presidentti vaihtuu alkuperäisen suunnitelman mukaan presidentinvaaleissa, jotka pidetään vuonna 2012.
Eikös sen seuraavan pitänyt olla oikeistolainen?
Horjuuko usko porvarihallituksen kompastellessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun se nyt äkkiseltään lyhennetään, niin Halonen voi kasvojaan menettämättä erota muka parlamentarismin nimissä ennen vuotta 2012 esittäen suurta valtiomiestaitoista. Niinhän Koivistokin oli pitkin hampain pakotettu tekemään pakosta hyve, kun ei konklaavin takia voinut kolmatta kautta olla. Halonen tosin ei pysty edes vuotaan 2010 olemaan paikallaan, kun perussopimus vastoin sosialistien odotuksia tuli. Halonen joutuu sentakia antamaan panttaamansa häpeälliset Koiviston konklaavin asiakirjat. Tässäyhteydessä mielipiteeni onkin, että Koiviston ja Halosen nimittämät tuomarit pitää erottaa, esim. viimeisin Koskelo (en ole varma nimestä mutta joku vesilintu kuitenkin) oli Halosen oma "löytö" ja yllätys muille kuin sisäpiirieliitille ja ökytaistolaisille. Hänellä ei minusta ole oikeutusta sillä taustalla ja ennen kaikkea sillä kirjallisella (perintäopas perintätoiminnan harjoittajille) taustalla, koska katson hänet jääviksi ja perintäorientoituneeksi. Hän on tavallaan tae siitä, ettei perintätaho häviä oikeusjuttuja koskaan, kuten ei ole hävinnytkään. Kun yleisesti katsoo perintähenkilöitä, niin on tilastollinen mahdottomuus että juuri sinne olis kaikkein oikeudenmukaisimmin toimivat, ja täysin erehtymättömät henkilöt hakeutuneet töihin vaikka tuomioiden valossa siltä näyttää, että he ovat aina 100 %:sesti oikeassa. Katson että niissä tuomioissa toimii Koiviston konklaavia tahto Korkeimmassa Oikeudessa eikä yleinen ja yhtäläinen laki.
...eivät säilyneet.
Hyvin yritit, mutta naamiosi riisuit.
Konkurssin tehnyt kioskikauppiashan satu-keiju todellisuudessa on. Tuskin on asiaa maan päällä, johon satuilija ei yrittäisi yhdistää presidentti Koivistoa ja konklaavia. Noin hassusti siinä käy, kun velkarahalla ryhdytään rikkaaksi. Ja konkurssin jälkeen ei tietysti enää rehellinen työ maita
Ottamatta kantaa kioskinpitoon, niin onko oikein mielestäsi P.u.p. että konkurssin tehnyt joutuu Suomessa Koiviston konklaavin uhriksi. Onko se oikein, onko se oikeusvaltion toimintaperiaatteiden mukaista ja oliko lait sitten jotenkin puutteelliset meillä, kun valtiovalta joutui turvautumaan Koiviston konklaaviin ja valjastamaan tuomarikunnan sen taakse Korkeinta Oikeutta myöten? Onko vielä syytä yrittäjien pelätä lain yläpuolella olevan presidentin mielitekoja? Niitähän ei ole peruttu koskaan.
”…pelätä lain yläpuolella olevan presidentin mielitekoja…”
Monta asiavirhettä lauseessa josta tuo lyhyt lainaus on. Presidentti, enempää kuin kukaan muukaan kansalainen, ei Suomessa ole lain yläpuolella. Jos presidentti on tehnyt laittomuuksia, voidaan hänet haastaa valtakunnanoikeuteen vastaamaan teoistaan.
Ainoa tapaus joka tältä saralta muistuu mieleen, oli yritys haastaa Urho Kekkonen valtakunnanoikeuteen perustuslain vastaisesta toiminnasta, kun hän 1974 huudatti itsensä poikkeuslailla (1973) presidentiksi. UKK hallitsi erilaisen lainsäädännön aikaan kuin missä me nyt elämme ja hän pystyi ”laillisesti” julistamaan maahan poikkeustilan, eli mieleisensä itselleen edullisen lakimuutoksen. Tuokin oikeuteen haastamisyritys kuoli omaan sauhuunsa.
Jos laman yhteydessä olisi toimittu toisin kuin toimittiin, niin saatettaisiin tänään olla ilman Nokiaa, Metsoa, Konetta, Ensoa, Nordeaa ja monta muuta elinkeinoelämän veturia. Pankithan kaatuivat loppujen lopuksi isojen syliin lähes kaikki. Järjestelyillä turvattiin se, että kansalla riitti ”kalasoppaa” syötäväksi.
Lamaa seuraavassa taantumassa kärsivät kaikki ja osa yrityksistä tekee konkurssin. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Yrittäjä perustelee hyvänä aikana keskimääräistä parempia ansioitaan sillä, että toimintaan on sisäänrakennettuna riski. Tämä riskin olemassaolo unohtuu heti kun alkaa nurkissa rapista. Tällöin aletaan huutaa yhteiskuntaa (veronmaksajia) apuun.
Eivät kaikki pienet ja keskisuuret yritykset kaatuneet ja monen kaatuneen firman omistaja on luonut tuhkasta uuden entistä ehomman yrityksen. Omaan tuttavapiiriini kuuluu tällainen tapaus, jossa henkilö myöhemmin osti jopa konkurssissa menettäneensä kiinteistöt takaisin ja tänään liiketoiminta kukoistaa.
Rahan tekeminen ei vaadi älyä. Siitä on Juho Kusti Paasikiven lausunto pankinjohtajana esimerkkinä; alainen tuli kantelemaan toisesta kollegasta ja perusteli asiaansa sanomalla, että se on vielä niin tyhmäkin. Tähän paasikivi: Ei rahan tekemiseen tarvita älyä.
Omista opiskelukavereista ovat eniten rahaa tehneet ne, jotka pärjäsivät huonoimmin opiskelussa. HS:n valtakunnan top teniin saakka Erkon kaveriksi on paras rahantekijä edennyt ja tämä aivan ilman vanhaa rahaa.
Mielenterveyden kannalta ei ole hyväksi jumittua yhteen ja samaan menneessä ja toistella samoja mantroja päivästä päivään. Vaikuttaa, että konklaaviksi kutsumasi ja presidenttien syyllisiksi yhdistäminen omaan (surkeaan) tilanteeseesi on asia, josta et henkisesti kykene yksin irrottautumaan. Valitettavasti.
Kyllä noin yleensä rahan tekemiseen tarvitaan älyä, esimerkkinä vaikka Bill Gates, mutta meidän järjestelmässä rahan tekemiseen ei tarvita älyä, esimerkkinä vaikka lamarikastuneet pankinjohtajat.
Koiviston konklaavista sen verran, että kyllä he joutuvat vankilaan vielä.