141- koko kansaa koskeva
Taas Suomalaiset poliitikot näyttävät mailmalla neuvotelu taitojaan, tai pikemminkin niiden puutetta.
On tullut jo uutisointeja, että 141 tuki tulee vähintään pienenemään, ellei sitten poistu kokonaan vuoden vaihteessa.
Kuinka moni on ajatellut ketä kaikkia tämä koskee? Ei monikaan, sillä kyse on vain maataloudesta, vai onko?
Kun tarkastellaan EU:n toimintaa, selviää että Suomen maatalouden alas-ajo on EU:lle suotavaa.
Koska rahaliikenne Suomesta EU:hun päin säilyy koskemattomana, mutta toisinpäin pienenee.
Esimerkkinä EU:n toimista aikaisempi sokeri kiintiöiden leikkaus. EU vetosi sokerin ylituotantoon, jolloin Suomelta leikattiin tuotantoa, mutta lähes samat leiktut määrät siirrettiin Ranskan ja Tanskan tuotantoon.
Jos 141 poistetaan kerralla tai nopealla aika-välillä, sillä on suuri vaikutus koko Suomeen.
Kun tuloista leikataan noin 60% pois, niin ei ole epäilystäkään etteikö etelä-suomen maatalous toiminta loppuisi.
Samalla se vetää mukanaan mm. meijeri-, liha-, rehu- ja lannoite teollisuuden kannattavuuden alas puhumattakaan muista suoraan tai välillisesti maatalouteen liittyvistä aloista kuten maatalous kaupat, kone valmistajat/myynti, eläin lääkintä, ehkäpä satoja toimistotyön tekijöitä ja aivan erityisesti pankit.
Syntyykö pankki kriisi?
Kun toiminta on täysin kannattamatonta, niin tuhansia maatiloja menee konkursiin. Kukaan ei osta tarpeettomaksi käyneitä peltoa eikä koneita, rakennuksista puhumattakaan. Velallisia tiloja on paljon ja pankki vie tila, muuta ei pysty realisoimaan sitä.
142-tuki saa maanviljelijät eriarvoiseen asemaan, jollei 142 tukea jaeta myös etelä-suomeen tai sitäkin poisteta myöhemmin. Joka tapauksessa 142 tuki tulee myöskin vähenemään.
Raaka-aineiden tuonti teollisuudelle ei ole kannattavaa pitkällä aikavälillä joten Suomessa siirryttäisiin lähes 90% tuonti ruuan varaan, jolloin olemme joutuneet kriittiseen pisteeseen. Poltto-aineiden hinnat on lähes vääjäämättä ylöspäin. Pitkät kuljetus matkat Euroopasta Suomeen ja taas Suomen sisällä taasen nostavat elintarvikkeiden hintoja, ei suinkaan heti, mutta aikaa myöden kyllä.
Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta, kuten katkera historia opettaa, pieni ja syrjäinen Suomi jää helposti ilman muiden maiden apua kriisi tilanteessa.
Mielestäni Suomi tarvitsee aina ja ehdoitta omavaraisen elintarvike tuotannon, itsenäisen hallinnon ja itsenäisen maanpuolustuksen.
Koska huonolla hallinnolla joudutaan kriisiin, kriisissä loppuu helposti elintarvikkeet ja nälkä tietää sotaa, tai ainakin mellakoita.
Toivottavasti tähän ei tultaisi.
[email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
moneltakin kantilta ja selvästikin riitaa on tarkasteltu tähän asti vain talouden näkökulmasta. Esim. luonnonsuojelun ja ympäristötavoitteiden (päästövähennysten) näkökulmasta on selvää, että paikallinen tuotanto on ehdoton etu, eikä ruoan rahtaamisessa Euroopasta ole mitään järkeä. Euroopassa yleisesti arvostetaan paikallista tuotantoa. Miksi meidän odotetaan mukautuvan toisenlaisiin pelisääntöihin? Luulisi, että EU:ssa tajuttaisiin se, ettei kaikkia munia kannata laittaa yhteen koriin: Eurooppa kärsii yhä enemmän ilmaston lämpenemisestä. Kuinka kauan sieltä voi odottaa hyvää tuotantoa? Suomessa vaikutukset on vielä aika pieniä. On hyvä, että Suomessa tuotanto säilyy ja voi täydentää tarjontaa.
Mutta Suomessa on liikaa nuoria eu mielisiä poliitikoita jotka oikein hakemalla haluavat sotaa ja hakevat aiheita millä piikitellä Venäjää jotta saataisiin kahnausta aikaa paljonah ei viime kerrallakaan kaivattu kun sitten valitettavasti pamahti:( mutta ruoan hinta ei eusta tuotuna kylläkään laske ja sitäpaitsi yhdestäkään eu maasta emme saa öljyä emmekä maakaasua sen enenpää Venäjältä sen sijaan saamme ja toimitusmatka on lyhyempi mutta sehän eu mielisille kuin myrkkyruyiskeen antaisi jopa presidentillemme joka ei mistään mitään tiedä!
Nuoruudessani tutustuin erääseen tosi syvälliseen vanhanajan kristittyyn henkilöön .
Hän kertoi saaneensa seuraavanalisen vakaumuksen maamme tulevaisuudesta :
Jeesus tulee toisen kerran takaisin silloin kun
1) Kuvat liikkuvat ja pauhuvat pöydällä pienessä laatikossa . ( TV ja pöytävideot )
2) Kun kaikkia suurempia maanteitä tervataan . ( maanteiden asfaltointi ja betonointi )
3) Kun soita kuivataan ja poltetaan tehtaissa .
4) Suomeen tulee oikein kapi-köyhyys ja kotimainen ruoka loppuu ...
Hän oli saanut tämän vakaumuksensa jo 1930 - luvulla !
http://www.promerit.net/
141:n otsikko jäi tarkastamatta! « keskusteluun aiheesta
Artiklan 141:n otsikko jäi tarkastamatta! - Tapahtui mukamas vain lapsus...
Satakunnan Kansan etusivun lööpissä 26.10.2007:
Tukijupakassa tuli tehtyä inhimillinen virhe
Suomen ja EU:n tyystin erilaiset näkemykset eteläisen 141-tuen pysyvyydestä johtuvat vuonna 1995 tehdyn liittymissopimuksen otsikon ja tekstin välisestä ristiriidasta.
- Tekstissä lukee selvästi, että tuki on pysyvä. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuukin siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaiset eivät ymmärtäneet ja kävi tavallaan lapsus, selvittää MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg.
Sivulla 5:
EU -sopimuksen otsikko jäi tarkistamatta
Suomalaiset nojaavat vain tekstiin etelän tukijupakassa.
ANITA SIMOLA
ALMA MEDIA
HELSINKI
Suomen ja Euroopan unionin varsin erilaiset näkemykset etelän 141-tuen pysyvyydestä johtuvat liittymissopimuksen otsikon ja tekstin välisestä ristiriidasta.
Silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto (kesk.) on todennut myöhemmin, että hänen allekirjoittamassaan sopimuksessa etelän tuki oli merkitty pysyväksi.
- Tämä on aivan totta. Erilaiset näkemykset unionin ja meidän välillä syntyivät siitä, että tekstissä lukee tuen olevan pysyvä. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuukin siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaiset eivät ymmärtäneet ja kävi tavallaan lapsus, sanoo MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg.
KOMMENTTI:
Mitä tähän sanovat muut Korfulla 24.6.1994 liittymisasikirjan allekirjoittaneet PMi Esko Aho, ministeri Pertti Salolainen ja UM:n valtiosihteeri Veli Sundbäck
Mitä asiaan sanoo liittymisasiakirjan 8.12.1994 ratifioinut presidentti Martti Ahtisaari?
Ratifiointiasiakirjassa lukee:
OLEN TÄTEN, tutkittuani ja hyväkyttyäni sanotun sopimuksen, päättänyt sen ratifioida ja vahvistaa sen jokaisen määräyksen.
http://www.promerit.net/