Sairaanhoitajien palkkojen nostaminen syvästä palkkakuopasta on tämän päivän polttava puheenaihe, ykkösasia. Sairaanhoitajien palkat kuuluvat julkisiin palveluihin. Ne ovat julkisia hyvinvointipalvelujen menoja, sellaisia menoja, jotka julkinen valta maksaa vero- ja muilla tuloilla.
Nyt julkisen vallan toinen osapuoli, valtio, kieltäytyy vastuustaan vaikka sen nykyiset vallankäyttäjät, kokoomus, saivat paikat hallituksessa lupaamalla julkisen alan pienipalkkaisille ja sairaanhoitajille merkittävät kuoppakorotukset. Valtion kieltäytyessä vastuustaan se sysää koko kuorman kuntien niskoille. Kepu ja Kokoomus elävät toivossa, että kuntien joutuessa yksin palkankorotusten maksumiehiksi niiden on nostettava veroprosenttejaan. Se lisäisi ennen muuta pienituloisten verotaakkaa, niiden, jotka pienten tulojen vuoksi eivät joudu maksamaan valtionveroa. Näin sairaanhoitajien palkka-asiassa on jokaista koskettavasta kysymys.
Valtio on kaikkien lähihistorian Sorsan (sd), Holkerin (kok), Ahon (kesk), Lipposen (sd) I-II hallitusten toimesta ajaneet kunnat ahtaalle. Tällä linjalla pysyi Vanhasen (kesk) I hallitus, jonka valtionvarainministerinä oli Heinäluoma (sd), ja sillä aikoo pysyä myös Vanhasen II hallitus, jonka valtionvarainministerinä on Katainen (kok). Kaikki nämä hallitukset ovat lisänneet kuntien vastuita ja supistaneet valtionosuuksia.
Kuntien talouksista ei saa oikeaa kuvaa, ellei niiden tuloslaskelmia tarkastella lähemmin. Syynä on kirjanpitomalli, joka otettiin käyttöön 1994. Uutta kirjanpitoa perusteltiin sillä, että siten kunnat ovat lähempänä yritysten kirjanpitomallia. Todellisuudessa sillä lisättiin kuntien mahdollisuuksia kirjanpidon väärentämiseen. Samalla otettiin käyttöön sisäisten vuokrien periminen, jolla kuntien palvelut tehtiin keinotekoisesti merkittävästi todellisuutta kalliimmiksi.
Tämän uuden mallin pääperiaate on, että kirjanpidossa tuloista vähennetään toimintamenot. Jäännös on vuosikate, josta vähennetään poistot, satunaiset tulot/menot sekä varaukset ja ( /-) rahastosiirrot. Näin saadaan tilikauden yli- tai alijäämä.
Kaikki näyttää hyvältä, mutta tulos on väärä! Ensinnäkin sen vuoksi, että kunnilla ei juuri ole poistettavaa omaisuutta, kun kaikki on maksettu kuluina hankintavuoden veroilla. Poistoja siis tehdään jo poistetusta omaisuudesta. Niillä johdetaan kuntalaisia harhaan. Kun yksityinen yritys ei voi palauttaa kulujaan omaisuudeksi, josta se tekisi tulosta pienentäviä poistoja, niin sen pitäisi olla mahdotonta myös kunnissa. Toiseksi siksi, että kunnat voivat jättää tuloja kirjaamatta tuloksi. Esimerkiksi omaisuuden myynnistä saatuja myyntivoittoja jätetään kirjaamatta tuloksi. Kolmanneksi ennen lopputulosta tehdään varauksia ja rahastosiirtoja, jotka pienentävät ylijäämää, vaikka joissain tapauksissa rahastoista voidaan myös ottaa (jos on) rahaa, jolloin vuosi tulos paranee.
Kaikesta kirjanpitokeinottelusta huolimatta kuntien oikea tulos on helppo selvittää. Lasketaan vain kaikki tulot, myös myyntivoitot, yhteen. Kun siitä vähennetään toimintakulut, jäännös on vuosikate. Vuosikate käytetään investointeihin. Niiden jälkeen saadaan yli- tai alijäämä. Jos tulos on alijäämäinen, se katetaan kunnan rahastoista (mikäli on) tai otetaan velkaa. Ylijäämä taas voidaan siirtää kunnan varauksiin ja rahastoihin.
Laskemalla kuntien taloudelliset tulokset oikein nähdään kuinka kuntalaisten ja kapitalistien edut ovat vastakkain. Kuntalaisten etuna ovat sosiaaliturva ja erilaiset palvelut, kapitalistien etuna ovat investoinnit. Vuoden 1994 jälkeen julkiset palvelut ovat vähentyneet ja investoinnit lisääntyneet. Kysymyksestä – palvelut vastaan investoinnit – voidaan esimerkkinä pitää Helsingin kaupunkia.
Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Helsingin ylijäämää kertyi 287,7 miljoonaa euroa. Mutta kun kaupungin tulos lasketaan oikein ja tuloihin otetaan mukaan omaisuuden myyntivoitot todelliset tulot ja menot saadaan oikea vuosikate. Kun siitä Helsinki käytti investointeihin 566,4 miljoonaa euroa jäi ylijäämäksi 544,6 miljoonaa euroa!
Laskemalla kaupungin tulot ja menot oikein saadaan tieto siitä, mihin suuntaan kaupunki on kulkenut. Vuodesta 1994 vuoden 2006 loppuun toimintakulut ovat kasvaneet 39,1 prosenttia. Kun otetaan huomioon kaupungin väkiluvun kasvu ja inflaatio, niin toimintakulut ovat reaalisesti alentuneet. Sen sijaan investointimenojen nettokasvu oli 162,1 prosenttia, jossa on todella reipasta reaalikasvua. Kaupungin tulojen vuosittainen ylijäämää liikkui 3-12 prosentin välillä.
Helsingin kanssa samansuuntainen kehitys on tapahtunut koko kansantaloudessa. Kaikki julkiset menot ovat vuodesta 1995 vuoden 2006 loppuun kehittyneet siten, että kapitalisteja tukevien investointimenojen nettokasvu on 95,5 prosenttia, mutta väestöä tukevat kulutusmenot lisääntyivät vain 40,6 prosenttia.
Rikas ja suurituloinen Helsinki on esimerkki siitä kuinka tuloista ja varallisuudesta riippumatta kuntalaisten hyvinvointipalveluja ajetaan alas ja kapitalisteja hyödyttäviä investointeja hissataan ylös. Helsinki ei sellaisenaan kelpaa esimerkiksi, mutta koko kansantalouden luvut viittaavat siihen, että köyhemmissäkin kunnissa tilanne on kulkenut samaan suuntaa.
Suuristakin eroista huolimatta kaikille kunnille on yhteistä se, että investointeja tehdään palvelujen kustannuksella. Se on kapitalismin laki, jota maan hallitukset ovat tukeneet ja tukevat. Ne ovat hyväksyneet ja hyväksyvät myös rikollisen kirjanpidon. Jos yksityinen yritys tekisin kirjanpidossaan samat temput kuin Helsinki, niin yritysten vastuuhenkilöt kiikutettaisiin kiireen vilkkaa oikeuteen leivättömän pöydän ääreen.
Sairaanhoitajien palkkojen nostaminen, sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on julkisen talouden, valtion ja kuntien, yhteinen asia. Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Sillä on heikennysten sijasta varaa parantaa kaikkia ja kaikkien asukkaidensa hyvinvointia – vain poliittinen tahto puuttuu!
Nyt julkisen vallan toinen osapuoli, valtio, kieltäytyy vastuustaan vaikka sen nykyiset vallankäyttäjät, kokoomus, saivat paikat hallituksessa lupaamalla julkisen alan pienipalkkaisille ja sairaanhoitajille merkittävät kuoppakorotukset. Valtion kieltäytyessä vastuustaan se sysää koko kuorman kuntien niskoille. Kepu ja Kokoomus elävät toivossa, että kuntien joutuessa yksin palkankorotusten maksumiehiksi niiden on nostettava veroprosenttejaan. Se lisäisi ennen muuta pienituloisten verotaakkaa, niiden, jotka pienten tulojen vuoksi eivät joudu maksamaan valtionveroa. Näin sairaanhoitajien palkka-asiassa on jokaista koskettavasta kysymys.
Valtio on kaikkien lähihistorian Sorsan (sd), Holkerin (kok), Ahon (kesk), Lipposen (sd) I-II hallitusten toimesta ajaneet kunnat ahtaalle. Tällä linjalla pysyi Vanhasen (kesk) I hallitus, jonka valtionvarainministerinä oli Heinäluoma (sd), ja sillä aikoo pysyä myös Vanhasen II hallitus, jonka valtionvarainministerinä on Katainen (kok). Kaikki nämä hallitukset ovat lisänneet kuntien vastuita ja supistaneet valtionosuuksia.
Kuntien talouksista ei saa oikeaa kuvaa, ellei niiden tuloslaskelmia tarkastella lähemmin. Syynä on kirjanpitomalli, joka otettiin käyttöön 1994. Uutta kirjanpitoa perusteltiin sillä, että siten kunnat ovat lähempänä yritysten kirjanpitomallia. Todellisuudessa sillä lisättiin kuntien mahdollisuuksia kirjanpidon väärentämiseen. Samalla otettiin käyttöön sisäisten vuokrien periminen, jolla kuntien palvelut tehtiin keinotekoisesti merkittävästi todellisuutta kalliimmiksi.
Tämän uuden mallin pääperiaate on, että kirjanpidossa tuloista vähennetään toimintamenot. Jäännös on vuosikate, josta vähennetään poistot, satunaiset tulot/menot sekä varaukset ja ( /-) rahastosiirrot. Näin saadaan tilikauden yli- tai alijäämä.
Kaikki näyttää hyvältä, mutta tulos on väärä! Ensinnäkin sen vuoksi, että kunnilla ei juuri ole poistettavaa omaisuutta, kun kaikki on maksettu kuluina hankintavuoden veroilla. Poistoja siis tehdään jo poistetusta omaisuudesta. Niillä johdetaan kuntalaisia harhaan. Kun yksityinen yritys ei voi palauttaa kulujaan omaisuudeksi, josta se tekisi tulosta pienentäviä poistoja, niin sen pitäisi olla mahdotonta myös kunnissa. Toiseksi siksi, että kunnat voivat jättää tuloja kirjaamatta tuloksi. Esimerkiksi omaisuuden myynnistä saatuja myyntivoittoja jätetään kirjaamatta tuloksi. Kolmanneksi ennen lopputulosta tehdään varauksia ja rahastosiirtoja, jotka pienentävät ylijäämää, vaikka joissain tapauksissa rahastoista voidaan myös ottaa (jos on) rahaa, jolloin vuosi tulos paranee.
Kaikesta kirjanpitokeinottelusta huolimatta kuntien oikea tulos on helppo selvittää. Lasketaan vain kaikki tulot, myös myyntivoitot, yhteen. Kun siitä vähennetään toimintakulut, jäännös on vuosikate. Vuosikate käytetään investointeihin. Niiden jälkeen saadaan yli- tai alijäämä. Jos tulos on alijäämäinen, se katetaan kunnan rahastoista (mikäli on) tai otetaan velkaa. Ylijäämä taas voidaan siirtää kunnan varauksiin ja rahastoihin.
Laskemalla kuntien taloudelliset tulokset oikein nähdään kuinka kuntalaisten ja kapitalistien edut ovat vastakkain. Kuntalaisten etuna ovat sosiaaliturva ja erilaiset palvelut, kapitalistien etuna ovat investoinnit. Vuoden 1994 jälkeen julkiset palvelut ovat vähentyneet ja investoinnit lisääntyneet. Kysymyksestä – palvelut vastaan investoinnit – voidaan esimerkkinä pitää Helsingin kaupunkia.
Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Helsingin ylijäämää kertyi 287,7 miljoonaa euroa. Mutta kun kaupungin tulos lasketaan oikein ja tuloihin otetaan mukaan omaisuuden myyntivoitot todelliset tulot ja menot saadaan oikea vuosikate. Kun siitä Helsinki käytti investointeihin 566,4 miljoonaa euroa jäi ylijäämäksi 544,6 miljoonaa euroa!
Laskemalla kaupungin tulot ja menot oikein saadaan tieto siitä, mihin suuntaan kaupunki on kulkenut. Vuodesta 1994 vuoden 2006 loppuun toimintakulut ovat kasvaneet 39,1 prosenttia. Kun otetaan huomioon kaupungin väkiluvun kasvu ja inflaatio, niin toimintakulut ovat reaalisesti alentuneet. Sen sijaan investointimenojen nettokasvu oli 162,1 prosenttia, jossa on todella reipasta reaalikasvua. Kaupungin tulojen vuosittainen ylijäämää liikkui 3-12 prosentin välillä.
Helsingin kanssa samansuuntainen kehitys on tapahtunut koko kansantaloudessa. Kaikki julkiset menot ovat vuodesta 1995 vuoden 2006 loppuun kehittyneet siten, että kapitalisteja tukevien investointimenojen nettokasvu on 95,5 prosenttia, mutta väestöä tukevat kulutusmenot lisääntyivät vain 40,6 prosenttia.
Rikas ja suurituloinen Helsinki on esimerkki siitä kuinka tuloista ja varallisuudesta riippumatta kuntalaisten hyvinvointipalveluja ajetaan alas ja kapitalisteja hyödyttäviä investointeja hissataan ylös. Helsinki ei sellaisenaan kelpaa esimerkiksi, mutta koko kansantalouden luvut viittaavat siihen, että köyhemmissäkin kunnissa tilanne on kulkenut samaan suuntaa.
Suuristakin eroista huolimatta kaikille kunnille on yhteistä se, että investointeja tehdään palvelujen kustannuksella. Se on kapitalismin laki, jota maan hallitukset ovat tukeneet ja tukevat. Ne ovat hyväksyneet ja hyväksyvät myös rikollisen kirjanpidon. Jos yksityinen yritys tekisin kirjanpidossaan samat temput kuin Helsinki, niin yritysten vastuuhenkilöt kiikutettaisiin kiireen vilkkaa oikeuteen leivättömän pöydän ääreen.
Sairaanhoitajien palkkojen nostaminen, sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on julkisen talouden, valtion ja kuntien, yhteinen asia. Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Sillä on heikennysten sijasta varaa parantaa kaikkia ja kaikkien asukkaidensa hyvinvointia – vain poliittinen tahto puuttuu!
Vastaukset 7
Vanhimmat
näkyykö se silloin kun katsoo paremmin tienaavien tilejä?
entä häipyykö näkyvistä kun katsoo huonommin tienaavien tuloja?
onko kyse lopulta vain ahneudesta. mielestäni on.
ja ahneus aiheuttaa sen, että aina vain harvempi ja harvempi on tekemässä niitä töitä, koska ostovoimaa ei voida jakaa niin monelle moisina määrinä.. ei ole tuotantoakaan tuomaan korviketta ostovoimalle mitä niin hingutaan, tai luontoa, mitä enää raiskata jotta olisi mistä tuottaa.
palkkaa ettei työntekijällä ole ostovoimaa
saavat parempi tuloiset rauhassa ostella
ja tuhota luontoa?
yksin ammattiryhmänä aiheuttavat pienituloisten veronkorotuksen uskookohan Erkkikään tuohon?
olen sosialisti, tarkemmin chomskylainen tai einsteinilainen sosialiasti
http://www.helsinki.fi/~eisaksso/einsteinsos.html
Kun kunnilla on itsehallinto, kunnilla pitäisi olla myös vastuu palvelujensa rahoittamisesta. valtion siivellä eläminen ruokkii tehottomuutta ja epäterveitä johtamistapoja, vastuuttomuutta paikallispolitiikassa ja tuhlaavaisuutta menoissa, jos ne voi panna valtion maksettavaksi.
Hallitus antoi jo 600 miljoonaa euroa kunnille, jhoilla kaikkien koulutettujen naisten palkkoja nostettiin useita prosenttiyksikköjä enemmän kuin yksityisen sektorin vbientialojen miesten palkkoja.
Näin ei ole tapahtunut koskaan ennen Suomen historiassa.
Kun hoitajat nyt haluavat noyusta omasta palkkakuopastaan, se on kuntien velvollisuus ja vastuu. Hallitus ei enää etukäteenn lupaa mitään korvamerkittyä tukea palkkoihin, koska hallitus ei voi suosia vain yhtä ammattiryhmää. Tämä tehtiin selväksi jo hallitusohjelmassa ja budjetista tiedotettaessa, mikä ei tietenkään mennyt mediassa läpi, kun hoitajista höliseminen tuo enemmän lukijoita.
Hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Suomessa on Euroopan pienimmäastä päästä olevat hoitajien palkat, mutt kustannukset/ potilas ja kulut/hoitotoimenpide ovat Euroopan korkeimpia. Tämä johtuu kuntien holtittomuudesta, kun johtamistapoja ja organisaatioiuta ei haluta muokata tehokkaammiksi, vaan säästöt on aina tehty ihmisten palkoista tinkimällä.
Nyt Tehy panee kunnat poilvilleen ja pakottaa ne maksamaan sellaisia palkkoja, että alalle saadaan nuoria, koulutettavia hoitajia ja että muihin ammatteihin paremman palkan perässä paenneet, koulutetut hoitajat saadaan takaisin koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Jos tässä menee joiku kunta kuralle, niin se on sen kunnan vika. olisi hoitanut asiansa kuntoon ajoiussa. Suurimmalla osalla kuntia on varaa maksaa, koska nouskukausi on lihottanut kuntien rahakiurstua siinä kuin valtionkin.
Nyt on kyse aika isosta asiasta, koska puhutaan palvelujen tuotantorakenteista, kustannustehokkuudesta ja palvelujen järkevästä tuottamisesta niin, että laatu on kunnossa, mutta hinta ei nouse velttoilun ja tehottoiman johtamisen vuoksi tarpeettomasti.
Valtio panee nyt kunnat vastuuseen omista asioistaan. Näin asian pitää ollakin, koska kuntatyönantaja petyti hoitajien palkankorotustavoitteet jakamalla valtiolta saamansa 600 miljoonaa tasan kaikille koulutetuille naisalopiulle, niillekin jotka eivät olleet palkkakuoppaa ikinä nähneetkään.
Hoitohenkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyys on kiistaton. Heidän palkkansa eivät todellakaan ole läheskään oikeassa suhteessa heidän työnsä vaativuuteen ja raskauteen. Kaikissa meihin verrattavissa ja jopa meitä vähän köyhemmissäkin sivistysmaissa ammattikunnan palkkaus on selvästi parempi.
Hoitohonkilöstön palkkauksellista tilaa ei mikään hallituksissamme ollut puolue ole huomannut tai ei ainakaan ole siitä välittänyt. Viime vaalien alla kuultiin puheita, jotka lupasivat parempaa, mutta kun nekin osoittautuivat vain äänten kalasteluksi, niin hoitohenkilöstön reaktiot ymmärtää.
Olen ikämies ja saatan hyvinkin tarvita hoitoja, mutta silti hoitohenkilöstön joukkoirtisanoutuminen saa täyden tukeni, jollei muu auta. Tietenkin toívoisin, että asiassa päästäisiin vielä ratkaisuun neuvottelujen ja sovittelujen kautta, mutta hoitajien edusnaiset eivä voi enää suuresti perääntyä esittämistään vaatimuksista, eivätkä he saa niin tehdäkään. Kyllä valtion on tultava vastaan selvästi yli puolivälin.
Valtion eli siis meidän kaikkien veronmaksajien on tultava asiassa kuntien avuksi. Valtio on jo parikymmentä vuotta asettanut kunnille aina vain lisävelvoitteita samalla kun se on karsinut tukeaan, eli todellakin Holkerin hallituksesta alkaen linja on ollut sama ja se on jatkunut tähän asti, kuten puheenvuorossasi esität.
Tietenkään kunnat eivät ilman valtion suurta panostusta selviä siitä lisämenosta, jonka hoitohenkilöstön ansaittu palkkojen korotus niille tuo. Jo nyt ovat monet kunnat suurissa vaikeuksissa, Lapin kunnat lähes jokainen, monet niistä aivan kriisin partaalla. Siitä saa ehkä muita puolueita enemmän syyttää puoluetta, jonka kannattajat väittävät sen "palauttavan alueellisen ja sosiaalisen tasapainon" maahamme. Juuri se puolue ainakin on ollut lähes yksinvaltaisena vaikuttajana suurimmassa osassa Lappia.
Tästä asiasta on keskusteltu paljon tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000030243175
Näissä on kaksi vastakkaista mielipidettä, joihin voisit tutustua, niin ymmärtäisit tästäkin asiasta enemmän kuin nyt.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000030262175
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000030268466