Koska historian kirjoittaa aina voittaja, on sisällissodan kielipoliittinen aspekti onnistuttu pitämään aika hyvin piilossa.
Kuitenkin viimeaikaiset historiantutkimukset ovat osoittaneet vahvan ruotsalaisuuden vaikutuksen etenkin sodanjälkeisissä suomalaisten sotavankien teloituksissa.
Esimerkiksi Ylikangas kertoo tapauksista, joissa parempaa kotimaista kieltä puhunut upseeri on vetänyt teloitettavien joukosta ruotsinkieliset turvaan, ja vain suomenkieliset on ammuttu.
Ja jääkäreistä varsin suuri osa oli ruotsinkielistä parempaa väekeä, jolta ei paljon myötätuntoa suomalaiselle rahvaalle herunut.
Ruotsinkielinen Tammisaari on myös erityisesti kunnostatutunut suomalaisten sotavankien keskitysleirien ylläpitäjänä.
Ruotsalaisia teloitusosastoja kierteli ympäri sotavankileirejä kasvattamassa omien paikkakuntiensa suhteellista ruotsalaisenemmistöä.
Mutta yleisesti sisällissodan kielipoliittinen näkökulma on ollut hys-hys-asia.
Kuitenkin viimeaikaiset historiantutkimukset ovat osoittaneet vahvan ruotsalaisuuden vaikutuksen etenkin sodanjälkeisissä suomalaisten sotavankien teloituksissa.
Esimerkiksi Ylikangas kertoo tapauksista, joissa parempaa kotimaista kieltä puhunut upseeri on vetänyt teloitettavien joukosta ruotsinkieliset turvaan, ja vain suomenkieliset on ammuttu.
Ja jääkäreistä varsin suuri osa oli ruotsinkielistä parempaa väekeä, jolta ei paljon myötätuntoa suomalaiselle rahvaalle herunut.
Ruotsinkielinen Tammisaari on myös erityisesti kunnostatutunut suomalaisten sotavankien keskitysleirien ylläpitäjänä.
Ruotsalaisia teloitusosastoja kierteli ympäri sotavankileirejä kasvattamassa omien paikkakuntiensa suhteellista ruotsalaisenemmistöä.
Mutta yleisesti sisällissodan kielipoliittinen näkökulma on ollut hys-hys-asia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainahan sisällissodissa käydään samaanaikaan monia muitakin sotia, Venäläisiä vainottiin poliittisesta vakaumuksesta riippumatta, naapurimaamme Ruotsi sekaantui monin tavoi asioihin ja sieltä tuli myös väkeä korjaaman historian vääryyksiä ...
Itseasiassa Mannerheim joutui lähtemään liikkeelle liian aikaisin valkoisen armeijansa kanssa, kun ei enää uskaltanut odotella joukkojensa vahvistumista ja koulutuksen onnistumista.
Tynkä eduskunta oli Vaasassa jo kaksi kertaa äänestänyt siitä, että pyydetään Ruotsi lähettämään armeijansa maahan vastoin Mannerheimin tahtoa.
Ruotsi oli koonnut Torniojokilaaksoon noin 20 000 miehen armeijan ja ododtteli virallista pyyntöä, samalla olisi Mannerheim vaihdettu ylipäällikön virasta Ruotsalaiseen kenraaliin ja se ei Marskille sopinut.
Vaasaa virtasi eteläsuomesta koko ajan lisää senaattoreita, RKP ja Kokoomuksen piireistä, Maalaisliitto li menettämässä enemistönsä ja todennäköisesti seuraavssa äänestyksessä olisi esitys avunpyynnöstä Ruotsille mennyt myös läpi.
Mannerheim ei jäänyt sitä odottelemaan vaan lähti armeijansa kanssa kohti Tamperetta ja Haapamäkeä.
Loppu onkin siten historiaa ...