Hei kaikille keskenmenon tuskan kokeneille. Olisin kysellyt, kuinka teidän miehenne / miesystävänne ovat selvinneet keskenmenosta? Miten se on vaikuttanut mieheen? Onko mies halukas keskustelemaan asiasta jne.
miehen kokemuksia keskenmenoista
jpa
5647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keskustella keskenmenoista ei sitten millään! Mies ei puhu eikä puhise..Se pitää kaiken sisällään kunnes sen on nii paha olla, et purkaa sen raivona minua kohtaan, joka ei tunnu mitenkään ihanalta!
Meillä on kaksi keskenmenoa takana.
Ensimmäisen jälkeen meillä ei puhuttu oikein mitään, unohdettiin koko asia.
Toisen jälkeen pato murtui koska itse suljin itseni kaiken ulkopuolella ja mies alkoi puhua kerran sitten keskenmenosta ja purimme siinä kaikki tunnot läpi.
Mieheenkin sattui,vähän aikaa sitten hän
kertoi että lapsen saamisen vaikeus
ottaa häntä päähän eniten maailmassa.
Onneksi nyt raskaana 8 5 ja sydän kuultiin
ensimmäisen kerran koko elämässä :)
Paljon onnea teille matkaan!Kyllä keskusteleminen kannattaa aina.Nyt varpaat ja sormet ristiin, että kaikki menee hyvin :) :)
Meillä isäntä oli tosi hyvin tukena. Piti sylissä ja lohdutti. Kertoi myös kuinka häntä sattuu se, ettei saatukaan lasta jota yhdessä odotettiin. Oma toipuminen on sujunut hyvin kun ei ole tarvinnut surra yksin.
mulla mies oli kans ihana.. se oli poissa armeejassa mut niin uskomattoman lähellä kuitenki ja tuki ihan tosi paljon. ja sitä sattu tosi paljon. se oli ihan palasina monta päivää. mut heti ku mä aloin piristyä nii nii alko seki. on turvallista olla miehenkaa josta tietää että sille toi raskaus oli yhtä tärkeä ja keskenmeno kivulias ja hirveä.