Viime vuonna mm. keskustan ja vihreiden teilaama
ulkomaalaislakiesitys, jonka silloinen sisäministeri Itälä esitteli on tulossa vielä tässä kuussa lähes muuttumattomana
eduskunnan käsittelyyn. Alla linkkki ja muutamia kommentteja SPR:n tiedotteeseen aiheesta.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/notice/?id=588
"
Edellisen hallituksen laatima esitys sai kritiikkiä myös sen valmistelusta. Esitys oli varsin mittava paketti, jonka
ymmärtämistä vaikeutti suuren pykälämäärän lisäksi pykälien osittainen ristiin kirjoittaminen ja viittaukset toisiinsa.
"
Ristiinviittaukset lakiesitysessä eivät olleet pahoja, eteenkin maahanmuuttoon tai turvapaikkaprosesiin liittyen (luin sen
useampaan kertaan läpi). Ennemminkin nämä ristiinviittaukset olivat selkeyden vuoksi jopa perusteltuja. Satunnaisesti pari sivua eteen- tai taaksepäin selaaminen ei varmaankaan ole ylivoimainen tehtävä?
Esimerkiksi Vihreiden kritiikki siitä, että lakiesitys tuli liian nopeasti käsittelyyn osoittaa vain heidän joko ammattitaidottomuutensa tai välinpitämättömyytensä. Toivottavati tämä kuusi kuukautta on ollut tarpeeksi pitkä tutustumisaika heille.
Minulla meni alle viikko sisäistää esityksen sisältö - eteenkin muutokset verrattuna edelliseen. Vihreät eivät ole enää vaalien jälkeen ollet pätkääkään kiinnostuneita ulkomaalaisasioista - osoittaako tämä heidän arvomaailmansa todellisen järjestyksen: ulkomaalaiset kelpaavat lähinnä poliittisiksi keppihevosiksi? Ainakin sellainen kuva minulle on tullut.
Tärkein saavutus uudella ulkomaalaislailla olisi (ollut) nykyisten käytäntöjen kirjaaminen lakiin, jota kautta valitusten määrä olisi pienentynyt. Laista tulisi läpinäkyvämpi ja hakija voisi viitata suoraan lakipykäliin ennakkotapausten tai ulko/sisäministeriön tai ulkomaalaisviraston toimintaohjeiden metsästämisen sijaan.
"
Pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat sen sijaan jo vuosia olleet Suomen ongelma. Nopeutetut turvapaikkamenettelyt
eivät ole tuoneet ongelmaan olennaista muutosta. Keskimääräinen käsittelyaika viime vuonna Ulkomaalaisvirastossa oli lähes vuosi. Tähän on laskettu myös nopeutetussa menettelyssä tehdyt
päätökset, joten normaalissa menettelyssä päätöstä joutui odottamaan huomattavasti pidempään. Pitkät odotusajat ovat
erittäin tuskallisia turvapaikanhakijoille. Tehokas menettely on kaikkien etu, myös normaalissa menettelyssä.
"
Tämä pitää paikkansa. Syyt löytyvät nimenomaan lain läpinäkymättömyydestä ja osin myös resurssipulasta. Esimerkkinä
hyvän taustatyön jälkeen myönteinen oleskelulupa 2.5kk:ssa, kun kaikki laki ym. viitteet olivat kunnossa. Tämä siis tänä vuonna, jolloin ns. normaalissa tapauksessa hakuajat ovat luokkaa 15kk.
"
Nopeutettuja menettelyitä ei ole Suomessa käytetty ainoastaan Itä-Euroopasta tulleisiin turvapaikkahakijoihin vaan myös
esimerkiksi Iranista tulleisiin hakijoihin. Pahimmassa tapauksessa yli vuodenkin odottelun jälkeen hakemus on ratkottu “nopeutetusti” ja katsottu ilmeisen perusteettomaksi,
jolloin henkilöllä on 8 päivää aikaa yrittää saada käännyttämisen kieltävä päätös ja tämän lisäksi hyvästellä ystävänsä, pakata tavaransa, irtisanoa vuokrasopimus, ilmoittaa lähdöstä lasten kouluun jne.
"
Kuulostaa menettelytapavirheeltä, että yli vuoden odottelun jälkeen tapaus muutetaan nopeutetuksi - paitsi yhdessä tapauksessa: Kyseessä voi olla vain uuden hakemuksen jättö kielteisen lupapäätöksen jälkeen. Tällöin nopeutettu aikataulu voi johtua esimerkiksi siitä, että uudessa hakemuksessa ei ole voitu osoittaa mitään uutta syytä pakolaisstatuksen/turvapaikan
myöntämiseksi. Asianajajan asiantuntemattomuutta siis.
"
Erityisen huolestuttavaa edellisen hallituksen esityksessä on Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten aseman heikentyminen. Hallituksen esitys lähtee siitä, että yksilöllisestä inhimillisestä syystä oleskeluluvan saaneen lapsen perheenyhdistäminen tapahtuisi ensisijaisesti lähettämällä lapsi pois Suomesta sinne, missä vanhemmat oleskelevat.
"
Mitä outoa tässä on? Jos voidaan todeta, että turvapaikan myöntämiselle ei ole perusteita, ei perhe saa oleskeluoikeutta Suomeen. Jos perheellä ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, pitää
perhe yhdistää sinne, missä vanhemmat ovat. Tuo "ensisijaisesti lähettämällä lapsi ... pois" kuulostaakin lähinnä vainoharhaiselta - varsinkin, jos lakiin on vaivautunutut
tutustumaan. Puhdasta mielikuvapeliä siis.
"
Ongelmallista esityksessä on myös se, ettei alaikäisiä sisaruksia määritellä perheenjäseniksi. Joissain tilanteissa
lapsen ainoat elossa olevat läheiset ovat hänen alaikäiset sisaruksensa, ja he muodostavat perheen, jolla on oikeus elää yhdessä.
"
Tuo pitäisikin mielestäni ottaa harkintaan. Mutta tällöin kyseessä pitäisi olla vain yllämainitut tapaukset DNA-testein todennettuna. Muuten; millä varmuudella serkut ja sisarukset voidaan nykyään erottaa toisistaan? Mikä tulee olemaan todistustaakan suunta epäselvissä tapauksissa? Kuinka monessa maassa tällainen käytäntö jo on ja miten näyttöongelmat on ratkaistu?
"
Edellisen hallituksen esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan voisi saada vasta neljän vuoden jälkeen nykyisen kahden vuoden sijasta. Muutos hidastaisi ulkomaalaisten kotoutumista Suomeen,
kun epävarmuus oleskeluoikeuden jatkumisesta pitkittyisi. Muutosta on perusteltu EU:n harmonisaatiolla, joka määrittää kuitenkin vain vähimmäisstandardit. Niiden takia ei ole
perusteltua heikentää nykyistä hyväksi todettua järjestelmää Suomessa.
"
Kyse on ns. ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevista henkilöistä. Tämä ei koske esim. avioliiton kautta Suomeen tulevia maahanmuuttajia, koska heitä kohdeltaisiin ETA-
kansalaisina ja täten he saisivat pysyvän oleskeluluvan välittömästi (nykyään eivät). EU-harmonisaatiokritiikki on osin oikeutettua, onhan meillä EU:n suurin ALV:lin, joten tämä olisi
lähinnä linjan pitämistä?
Kotouttamisen ongelmia pitäisi lähestyä koko prosessin ongelmia tutkien. Jos ihminen ns. pistetään hyllylle 15kk:ksi ilman
työskentelyoikeutta, ei siitä hyvää seuraa. Jos
turvapaikkakäsittely nopeutuu tämä aika lyhenee radikaalisti ja integroimisohjelma voidaan käynnistää nopeammin.
Työlupa pitäisi antaa kaikille täysi-ikäisille mahdollisimman nopeasti, päätösprosessin nopeuttamien edesauttaa tätä. Samoin
koulutussuunnitelman TOTEUTUS mahdollisimman pian, omakielisen / englanninkielisen koulutuksen lisääminen olisi tärkeää.
"
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää työvoimaa ulkomailta. Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei tule asettaa vastakkain työvoimaperusteisen maahanmuuton kanssa. Oikeudenmukaiset
turvapaikkamenettelyt ja perheenyhdistämiset ovat osa Suomen ihmisoikeusmainetta, jolla houkutellaan myös ulkomaista työvoimaa.
"
Myös pakolaisten asema parantuisi tämän lakiesityksen takia. Eikö oleeelisempaa ole se, että pakolainen pääsee pois vihamieliseltä alueelta, kuin sen pohtiminen, että saako
pakolainen jäädä pysyvästi Suomeen. Kansalaisjärjestöt perustelevat usein vuosittain maahan otettavien pakolaisten määrän lisäämistä sillä, että pakolaiset kuitenkin palaavat
kotiseudulleen - miten he siis voivat tätä lakipykälää kritisoida?
Uusi turvapaikka-anomus hyväksytään automaattisesti, jos perusteet eivät ole muuttuneet. Käsittely on nopeutettu, eli
alle kuukausi. Kuinkahan suuri osa nopeutetuista päätöksistä on näitä jatkolupia?
"
Ulkomaalaislain uudistaminen on välttämätöntä. Lakiesityksessä on paljon tärkeitä uudistuksia. Järjestöt toivovat, että Suomeen saataisiin toimiva, ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittava ulkomaalaislaki, joka takaisi ulkomaalaisille riittävän oikeusturvan ja inhimillisen kohtelun.
"
Tästä ei varmaankaan ole erimielisyyttä?
Yhtä asiaa kansalaisjärjestöt eivät näytä huomioivan ollenkaan: uuden lain mukaan oleskelun perusteen muututtua voidaan oleskelulupa uusia Suomessa. Nykyään tämä ei ole kaikissa
tapauksissa mahdollista (vihamieliseen maahan hakijoita ei kuitenkaan palauteta). Tämä on suuri muutos tuhansille perheille, mutta Amnesty ja SPR keskittyvät antamaan risuja ruusujen sijaan. On erinomaista, että nämä järjestöt herättävät
keskustelua tärkeästä aiheesta, mutta silloin pitäisi myös muistaa vastuu: heidän pitäisi pysyä asialinjalla.
ulkomaalaislakiesitys, jonka silloinen sisäministeri Itälä esitteli on tulossa vielä tässä kuussa lähes muuttumattomana
eduskunnan käsittelyyn. Alla linkkki ja muutamia kommentteja SPR:n tiedotteeseen aiheesta.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/notice/?id=588
"
Edellisen hallituksen laatima esitys sai kritiikkiä myös sen valmistelusta. Esitys oli varsin mittava paketti, jonka
ymmärtämistä vaikeutti suuren pykälämäärän lisäksi pykälien osittainen ristiin kirjoittaminen ja viittaukset toisiinsa.
"
Ristiinviittaukset lakiesitysessä eivät olleet pahoja, eteenkin maahanmuuttoon tai turvapaikkaprosesiin liittyen (luin sen
useampaan kertaan läpi). Ennemminkin nämä ristiinviittaukset olivat selkeyden vuoksi jopa perusteltuja. Satunnaisesti pari sivua eteen- tai taaksepäin selaaminen ei varmaankaan ole ylivoimainen tehtävä?
Esimerkiksi Vihreiden kritiikki siitä, että lakiesitys tuli liian nopeasti käsittelyyn osoittaa vain heidän joko ammattitaidottomuutensa tai välinpitämättömyytensä. Toivottavati tämä kuusi kuukautta on ollut tarpeeksi pitkä tutustumisaika heille.
Minulla meni alle viikko sisäistää esityksen sisältö - eteenkin muutokset verrattuna edelliseen. Vihreät eivät ole enää vaalien jälkeen ollet pätkääkään kiinnostuneita ulkomaalaisasioista - osoittaako tämä heidän arvomaailmansa todellisen järjestyksen: ulkomaalaiset kelpaavat lähinnä poliittisiksi keppihevosiksi? Ainakin sellainen kuva minulle on tullut.
Tärkein saavutus uudella ulkomaalaislailla olisi (ollut) nykyisten käytäntöjen kirjaaminen lakiin, jota kautta valitusten määrä olisi pienentynyt. Laista tulisi läpinäkyvämpi ja hakija voisi viitata suoraan lakipykäliin ennakkotapausten tai ulko/sisäministeriön tai ulkomaalaisviraston toimintaohjeiden metsästämisen sijaan.
"
Pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat sen sijaan jo vuosia olleet Suomen ongelma. Nopeutetut turvapaikkamenettelyt
eivät ole tuoneet ongelmaan olennaista muutosta. Keskimääräinen käsittelyaika viime vuonna Ulkomaalaisvirastossa oli lähes vuosi. Tähän on laskettu myös nopeutetussa menettelyssä tehdyt
päätökset, joten normaalissa menettelyssä päätöstä joutui odottamaan huomattavasti pidempään. Pitkät odotusajat ovat
erittäin tuskallisia turvapaikanhakijoille. Tehokas menettely on kaikkien etu, myös normaalissa menettelyssä.
"
Tämä pitää paikkansa. Syyt löytyvät nimenomaan lain läpinäkymättömyydestä ja osin myös resurssipulasta. Esimerkkinä
hyvän taustatyön jälkeen myönteinen oleskelulupa 2.5kk:ssa, kun kaikki laki ym. viitteet olivat kunnossa. Tämä siis tänä vuonna, jolloin ns. normaalissa tapauksessa hakuajat ovat luokkaa 15kk.
"
Nopeutettuja menettelyitä ei ole Suomessa käytetty ainoastaan Itä-Euroopasta tulleisiin turvapaikkahakijoihin vaan myös
esimerkiksi Iranista tulleisiin hakijoihin. Pahimmassa tapauksessa yli vuodenkin odottelun jälkeen hakemus on ratkottu “nopeutetusti” ja katsottu ilmeisen perusteettomaksi,
jolloin henkilöllä on 8 päivää aikaa yrittää saada käännyttämisen kieltävä päätös ja tämän lisäksi hyvästellä ystävänsä, pakata tavaransa, irtisanoa vuokrasopimus, ilmoittaa lähdöstä lasten kouluun jne.
"
Kuulostaa menettelytapavirheeltä, että yli vuoden odottelun jälkeen tapaus muutetaan nopeutetuksi - paitsi yhdessä tapauksessa: Kyseessä voi olla vain uuden hakemuksen jättö kielteisen lupapäätöksen jälkeen. Tällöin nopeutettu aikataulu voi johtua esimerkiksi siitä, että uudessa hakemuksessa ei ole voitu osoittaa mitään uutta syytä pakolaisstatuksen/turvapaikan
myöntämiseksi. Asianajajan asiantuntemattomuutta siis.
"
Erityisen huolestuttavaa edellisen hallituksen esityksessä on Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten aseman heikentyminen. Hallituksen esitys lähtee siitä, että yksilöllisestä inhimillisestä syystä oleskeluluvan saaneen lapsen perheenyhdistäminen tapahtuisi ensisijaisesti lähettämällä lapsi pois Suomesta sinne, missä vanhemmat oleskelevat.
"
Mitä outoa tässä on? Jos voidaan todeta, että turvapaikan myöntämiselle ei ole perusteita, ei perhe saa oleskeluoikeutta Suomeen. Jos perheellä ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, pitää
perhe yhdistää sinne, missä vanhemmat ovat. Tuo "ensisijaisesti lähettämällä lapsi ... pois" kuulostaakin lähinnä vainoharhaiselta - varsinkin, jos lakiin on vaivautunutut
tutustumaan. Puhdasta mielikuvapeliä siis.
"
Ongelmallista esityksessä on myös se, ettei alaikäisiä sisaruksia määritellä perheenjäseniksi. Joissain tilanteissa
lapsen ainoat elossa olevat läheiset ovat hänen alaikäiset sisaruksensa, ja he muodostavat perheen, jolla on oikeus elää yhdessä.
"
Tuo pitäisikin mielestäni ottaa harkintaan. Mutta tällöin kyseessä pitäisi olla vain yllämainitut tapaukset DNA-testein todennettuna. Muuten; millä varmuudella serkut ja sisarukset voidaan nykyään erottaa toisistaan? Mikä tulee olemaan todistustaakan suunta epäselvissä tapauksissa? Kuinka monessa maassa tällainen käytäntö jo on ja miten näyttöongelmat on ratkaistu?
"
Edellisen hallituksen esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan voisi saada vasta neljän vuoden jälkeen nykyisen kahden vuoden sijasta. Muutos hidastaisi ulkomaalaisten kotoutumista Suomeen,
kun epävarmuus oleskeluoikeuden jatkumisesta pitkittyisi. Muutosta on perusteltu EU:n harmonisaatiolla, joka määrittää kuitenkin vain vähimmäisstandardit. Niiden takia ei ole
perusteltua heikentää nykyistä hyväksi todettua järjestelmää Suomessa.
"
Kyse on ns. ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevista henkilöistä. Tämä ei koske esim. avioliiton kautta Suomeen tulevia maahanmuuttajia, koska heitä kohdeltaisiin ETA-
kansalaisina ja täten he saisivat pysyvän oleskeluluvan välittömästi (nykyään eivät). EU-harmonisaatiokritiikki on osin oikeutettua, onhan meillä EU:n suurin ALV:lin, joten tämä olisi
lähinnä linjan pitämistä?
Kotouttamisen ongelmia pitäisi lähestyä koko prosessin ongelmia tutkien. Jos ihminen ns. pistetään hyllylle 15kk:ksi ilman
työskentelyoikeutta, ei siitä hyvää seuraa. Jos
turvapaikkakäsittely nopeutuu tämä aika lyhenee radikaalisti ja integroimisohjelma voidaan käynnistää nopeammin.
Työlupa pitäisi antaa kaikille täysi-ikäisille mahdollisimman nopeasti, päätösprosessin nopeuttamien edesauttaa tätä. Samoin
koulutussuunnitelman TOTEUTUS mahdollisimman pian, omakielisen / englanninkielisen koulutuksen lisääminen olisi tärkeää.
"
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää työvoimaa ulkomailta. Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei tule asettaa vastakkain työvoimaperusteisen maahanmuuton kanssa. Oikeudenmukaiset
turvapaikkamenettelyt ja perheenyhdistämiset ovat osa Suomen ihmisoikeusmainetta, jolla houkutellaan myös ulkomaista työvoimaa.
"
Myös pakolaisten asema parantuisi tämän lakiesityksen takia. Eikö oleeelisempaa ole se, että pakolainen pääsee pois vihamieliseltä alueelta, kuin sen pohtiminen, että saako
pakolainen jäädä pysyvästi Suomeen. Kansalaisjärjestöt perustelevat usein vuosittain maahan otettavien pakolaisten määrän lisäämistä sillä, että pakolaiset kuitenkin palaavat
kotiseudulleen - miten he siis voivat tätä lakipykälää kritisoida?
Uusi turvapaikka-anomus hyväksytään automaattisesti, jos perusteet eivät ole muuttuneet. Käsittely on nopeutettu, eli
alle kuukausi. Kuinkahan suuri osa nopeutetuista päätöksistä on näitä jatkolupia?
"
Ulkomaalaislain uudistaminen on välttämätöntä. Lakiesityksessä on paljon tärkeitä uudistuksia. Järjestöt toivovat, että Suomeen saataisiin toimiva, ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittava ulkomaalaislaki, joka takaisi ulkomaalaisille riittävän oikeusturvan ja inhimillisen kohtelun.
"
Tästä ei varmaankaan ole erimielisyyttä?
Yhtä asiaa kansalaisjärjestöt eivät näytä huomioivan ollenkaan: uuden lain mukaan oleskelun perusteen muututtua voidaan oleskelulupa uusia Suomessa. Nykyään tämä ei ole kaikissa
tapauksissa mahdollista (vihamieliseen maahan hakijoita ei kuitenkaan palauteta). Tämä on suuri muutos tuhansille perheille, mutta Amnesty ja SPR keskittyvät antamaan risuja ruusujen sijaan. On erinomaista, että nämä järjestöt herättävät
keskustelua tärkeästä aiheesta, mutta silloin pitäisi myös muistaa vastuu: heidän pitäisi pysyä asialinjalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.