Tuntuu aivan kauhealta ajatus miten pienet lapset itkevät nälissään, kun äiti joka on menettänyt työpaikkansa uskovien tähden, ei pysty enää lapsi parkojansa ruokkimaan.
Kehdossa parkuva pieni avuton tyttövauva, nälkiintyneenä huutaa suoraa kurkkua. Äiti katselee lapsiaan syvän lohduttomuuden ja surun vallassa. Ennen hänellä oli paljon rahaa, hänellä oli merkkivaatteita ja hän miehensä kanssa matkusteli usein Kanarialla ja Kreikassa ja Pihtiputaalla. Ennen heillä oli lapsenhoitajat ja siivoajakin kävi. Nyt he joutuivat tekemään kaiken itse, jopa ruuankin.
Kärsivä perhe menetti loistavan ja menestyneen bisneksensä lähiössä toimivan kapakan Elämän Onnelan, kun kaupungissa miltei kaikki tulivat uskoon ja ne jotka harvat eivät tulleet, muuttivat toiseen kaupunkiin. Ensin oli vaikeutettu alkoholin myyntiä lakien ja asetuksien kautta ja sitten sen saatavuutta ja sitten loppuivat asiakkaatkin. Tuhansia litroja oli ollut varastossa odottamassa parempia aikoja, mutta nekin oli lopulta pakko myydä pilkkahinnasta erään maanviljelijän sikalan sähkögeneraattorin polttoaineeksi.
Eilen perheen äiti Ellionoora oli katsellut miten heidän entinen asiakas käveli perheensä kanssa niin onnellisena pitkin lähikatua, olipa se mies muuttunut, aina ennen tuokin rähjäsi ja meukkasi ja sammui kapakan lattialle monta tuntia ennen valomerkkiä ja vietti yönsä putkassa. Ellionoora tuhahtaen sanoi miehelleen, "Hyvästä juomarista tekivät tuollaisen vätyksen." johon hänen miehensä oli vastannut "Kaikkea pahaa ne uskovat saavatkin aikaan"
Siellä täällä asuu muutamia muitakin perheitä, joiden jäsenet menettivät työnsä, kun ihmiset eivät uskoon tultuaan enää tahtoneet käydä ravintoloissa ja teattereissa ja muissa huvituksissa.
Moni poliisikin on lomautettu, kun ihmiset eivät enää humalassa tappele ja tee tuhojaan, monelle on kuitenkin työtä sen tähden, että entiset rikolliset käyvät tunnustamassa vanhoja tekosiaan. Sairaaloissakin oli koittanut hiljaiset ajat, monta osastoa lakkautettiin ja monet menettivät työnsä.
Moni vanhus on kovin hämmästynyt, kun saa kulkea kadulla ilta myöhäänkin joutumatta ryöstetyksi ja raiskatuksi. Eräskin mummo oli menettänyt seitsemän kertaa käsilaukkunsa viimeisen vuosikymmenen aikana ja kahdesti joutunut raiskatuksi. Vanha Valpuri, Viipurilainen sotaveteraani, neljässä sodassa taistellut, käveli rollaattoriinsa nojaten ulkona ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen, nyt kun ei tarvinnut pelätä humalaisten nuorten raivoa ja vihaa.
Kadut jotka ennen olivat perjantai ja lauantai iltaisin täynnä 8-15 vuotiaita nuoria alkoholisteja, täynnä tappelua ja huutoa ja vihaa, ovat nyt käyneet kovin hiljaisiksi.
Kaupungissa kukkaistutukset ja muut koristukset ovat saaneet kasvaa kenenkään niitä huvikseen hävittämättä.
Harvat uskomattomat kokevat olonsa orvoksi ja yksinäiseksi, kulkiessaan he kohtaavat joka puolella ystävällisiä ja kohteliaita uskovia, joista monet ovat todistamassa siitä suuresta ihmisestä mitä Jeesus on tehnyt heidän elämässään. He yrittävät puikkelehtia nopeasti ohitse.
Entisessä vanhassa kapakassa on pelastusarmeijalaisten ylläpitämä leivän ja ruuan jakelu piste köyhiä varten, siellä kädet nyrkissä ja vihan valtaamana entinen pornokauppiaskin puhisee kiukussaan vieressä seisovalle pimeänpullon kauppiaalle "Miten kurjaksi elämä onkaan mennyt" johon toinen toteaa murheellisena "Kaikki rahani ovat menneet, bisnekseni eivät menesty" Eräs hiljainen mies, jonka syntinä oli mieltymys nuoriin poikiin, ihmettelee miksi hän ei enää tunne samoin. Yksi nainen, voimakkaasti meikattu ja hajuvesien kyllästyttämä, seisoo jonossa ja katselee lakattuja kynsiään ja miettii mikä hänessä on vikana, kun ei asiakkaita riitä, monet hänen ystävättäristään ovat tulleet uskoon, mutta hän kokee ettei ole valmis niin suureen asiaan.
Katkeruus on suurta, monen mielessä on syyttävä ajatus kaikkia uskovia kohtaan. Toiset miettivät muuttamista toiseen kaupunkiin, mutta toiset empivät, kun kuulemma sielläkin on herätys. Jotkut tahtovat pahaa uskoville, mutta kokevat etteivät pysty aikomuksiaan toteuttamaan.
Entiset liberaaliteologit ja fanaattiset karismaatikot ovat tehneet synneistään parannusta, istuvat hiljaisina Jumalaa peläten ja kunnioittaen, eivätkä enää tohdi toisia opettaa. Moni tunnettu ja voimakkaasti mainostettu menestysteologi, on tunnustanut katalat tekonsa ja istuu linnassa kärsimässä ansaittuaan rangaistustaan.
Kaupungin seitsemään osaan jakaantunut suuri Helluntaikirkko on menettänyt kaikki jäsenensä, vain pastori Kakkonen ja muutama vanhemmistoveli yrittävät pyörittää toimintaa sen minkä keskinäisiltä riidoiltaan ehtivät. Koska kaupungin ihmisillä on jotakin todellista ja parempaa, eivät he lähde kuuntelemaan Helluntaikirkkoihin kaiken maailman höpöttelijöitä
Herätyksen aikana moni seurakunta menetti paimenensa ja työntekijänsä, monet saivat armon tulla uskoon, jotkut joutuivat vankilaan ja muutamalle kävi vielä kurjemmin.
Eräs missio yritti hehkuttaa herätyksen tullessa, että "Tämä on meidän herätys, me saimme sen aikaan, me sitä myös johdamme" mutta lehti joka painatti heidän juttunsa, meni sen jälkeen konkurssiin. Ja seuraavalla viikolla se suuri rakennus, jossa he pitivät kokouksia joutui paikkakunnalla erittäin harvinaisen maanjäristyksen kohteeksi. He yrittivät pitää kokouksia toisissakin paikoissa, mutta väkeä ei yleensä saapunut paikalle, vain muutama seurakunnan johtoryhmään kuuluva ja heidän perheenjäseniään, muut olivat löytäneet Jeesuksen Kristuksen.
Eräässä suuressa kokouksessa, jossa herätyksen kokeneet yhdessä rukoilivat, nähtiin sellainenkin ihme, että paikalle käveli nuorehko mies kitaransa kanssa ja esitteli itsensä ja sanoi että koska hän on Luterilaisesta kirkosta ja herätys alkoi tuosta vapaakirkosta, hänelle kuuluu antaa tämän herätyksen kautta syntyneen uuden seurakunnan pastorin virka. Jostakin syystä, uuden seurakunnan vanhemmistoveljet eivät toteuttaneet hänen toivettaan, vaan nuhtelivat häntä pöyhkeydestä ja käskivät hänen mennä katumaan puheitaan ja anomaan armoa, jos vaikka Jumala sen vielä hänellekin soisi.
Oliko tämä se suuri lopunajan herätys, josta on puhuttu vuosikymmeniä, ei, ei suinkaan, vaan pieni paikallinen herätys, erään vanhan rukoilevan mummon rukouksien tähden. Mummo tiesi, että Jeesuksen tuleminen on hyvin lähellä ja hänen kävi niin sääliksi ihmisiä, jotka eivät tunteneet Jeesuksesta, jotka vaan juoksivat milloin missäkin, milloin minkäkinlaista ihme miestä ja naista katsomassa ja ihmettelemässä, katsellen muina hetkinä ihmekanava 7:kaa, etsien sieltä vieläkin ihmeellisempiä ja toinen toistaankin kummallisempia herätyksen aaltoja ja mullistavia näkyjä ja profetioita.
Jumala oli suonut tuolle kaupungille ja sen asukkaille ja muutamille naapurikunnillekin herätyksen ajan. Muualla kaikki jatkui ennallaan, menestysteologit petkuttivat hyväuskoisia sinisilmäisiä ihmisiä valheillaan ja keräsivät heiltä voittoa Jumalallisuuden nimissä. Ja toisaalla samaan aikaan liberaaliteologit julistivat ekumeniaansa ja monet luterilaisetkin nielivät sen alati innostuneina kaikesta uudesta katsomatta sen homeiseen ja arveluttavaan olemukseen.
Kehdossa parkuva pieni avuton tyttövauva, nälkiintyneenä huutaa suoraa kurkkua. Äiti katselee lapsiaan syvän lohduttomuuden ja surun vallassa. Ennen hänellä oli paljon rahaa, hänellä oli merkkivaatteita ja hän miehensä kanssa matkusteli usein Kanarialla ja Kreikassa ja Pihtiputaalla. Ennen heillä oli lapsenhoitajat ja siivoajakin kävi. Nyt he joutuivat tekemään kaiken itse, jopa ruuankin.
Kärsivä perhe menetti loistavan ja menestyneen bisneksensä lähiössä toimivan kapakan Elämän Onnelan, kun kaupungissa miltei kaikki tulivat uskoon ja ne jotka harvat eivät tulleet, muuttivat toiseen kaupunkiin. Ensin oli vaikeutettu alkoholin myyntiä lakien ja asetuksien kautta ja sitten sen saatavuutta ja sitten loppuivat asiakkaatkin. Tuhansia litroja oli ollut varastossa odottamassa parempia aikoja, mutta nekin oli lopulta pakko myydä pilkkahinnasta erään maanviljelijän sikalan sähkögeneraattorin polttoaineeksi.
Eilen perheen äiti Ellionoora oli katsellut miten heidän entinen asiakas käveli perheensä kanssa niin onnellisena pitkin lähikatua, olipa se mies muuttunut, aina ennen tuokin rähjäsi ja meukkasi ja sammui kapakan lattialle monta tuntia ennen valomerkkiä ja vietti yönsä putkassa. Ellionoora tuhahtaen sanoi miehelleen, "Hyvästä juomarista tekivät tuollaisen vätyksen." johon hänen miehensä oli vastannut "Kaikkea pahaa ne uskovat saavatkin aikaan"
Siellä täällä asuu muutamia muitakin perheitä, joiden jäsenet menettivät työnsä, kun ihmiset eivät uskoon tultuaan enää tahtoneet käydä ravintoloissa ja teattereissa ja muissa huvituksissa.
Moni poliisikin on lomautettu, kun ihmiset eivät enää humalassa tappele ja tee tuhojaan, monelle on kuitenkin työtä sen tähden, että entiset rikolliset käyvät tunnustamassa vanhoja tekosiaan. Sairaaloissakin oli koittanut hiljaiset ajat, monta osastoa lakkautettiin ja monet menettivät työnsä.
Moni vanhus on kovin hämmästynyt, kun saa kulkea kadulla ilta myöhäänkin joutumatta ryöstetyksi ja raiskatuksi. Eräskin mummo oli menettänyt seitsemän kertaa käsilaukkunsa viimeisen vuosikymmenen aikana ja kahdesti joutunut raiskatuksi. Vanha Valpuri, Viipurilainen sotaveteraani, neljässä sodassa taistellut, käveli rollaattoriinsa nojaten ulkona ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen, nyt kun ei tarvinnut pelätä humalaisten nuorten raivoa ja vihaa.
Kadut jotka ennen olivat perjantai ja lauantai iltaisin täynnä 8-15 vuotiaita nuoria alkoholisteja, täynnä tappelua ja huutoa ja vihaa, ovat nyt käyneet kovin hiljaisiksi.
Kaupungissa kukkaistutukset ja muut koristukset ovat saaneet kasvaa kenenkään niitä huvikseen hävittämättä.
Harvat uskomattomat kokevat olonsa orvoksi ja yksinäiseksi, kulkiessaan he kohtaavat joka puolella ystävällisiä ja kohteliaita uskovia, joista monet ovat todistamassa siitä suuresta ihmisestä mitä Jeesus on tehnyt heidän elämässään. He yrittävät puikkelehtia nopeasti ohitse.
Entisessä vanhassa kapakassa on pelastusarmeijalaisten ylläpitämä leivän ja ruuan jakelu piste köyhiä varten, siellä kädet nyrkissä ja vihan valtaamana entinen pornokauppiaskin puhisee kiukussaan vieressä seisovalle pimeänpullon kauppiaalle "Miten kurjaksi elämä onkaan mennyt" johon toinen toteaa murheellisena "Kaikki rahani ovat menneet, bisnekseni eivät menesty" Eräs hiljainen mies, jonka syntinä oli mieltymys nuoriin poikiin, ihmettelee miksi hän ei enää tunne samoin. Yksi nainen, voimakkaasti meikattu ja hajuvesien kyllästyttämä, seisoo jonossa ja katselee lakattuja kynsiään ja miettii mikä hänessä on vikana, kun ei asiakkaita riitä, monet hänen ystävättäristään ovat tulleet uskoon, mutta hän kokee ettei ole valmis niin suureen asiaan.
Katkeruus on suurta, monen mielessä on syyttävä ajatus kaikkia uskovia kohtaan. Toiset miettivät muuttamista toiseen kaupunkiin, mutta toiset empivät, kun kuulemma sielläkin on herätys. Jotkut tahtovat pahaa uskoville, mutta kokevat etteivät pysty aikomuksiaan toteuttamaan.
Entiset liberaaliteologit ja fanaattiset karismaatikot ovat tehneet synneistään parannusta, istuvat hiljaisina Jumalaa peläten ja kunnioittaen, eivätkä enää tohdi toisia opettaa. Moni tunnettu ja voimakkaasti mainostettu menestysteologi, on tunnustanut katalat tekonsa ja istuu linnassa kärsimässä ansaittuaan rangaistustaan.
Kaupungin seitsemään osaan jakaantunut suuri Helluntaikirkko on menettänyt kaikki jäsenensä, vain pastori Kakkonen ja muutama vanhemmistoveli yrittävät pyörittää toimintaa sen minkä keskinäisiltä riidoiltaan ehtivät. Koska kaupungin ihmisillä on jotakin todellista ja parempaa, eivät he lähde kuuntelemaan Helluntaikirkkoihin kaiken maailman höpöttelijöitä
Herätyksen aikana moni seurakunta menetti paimenensa ja työntekijänsä, monet saivat armon tulla uskoon, jotkut joutuivat vankilaan ja muutamalle kävi vielä kurjemmin.
Eräs missio yritti hehkuttaa herätyksen tullessa, että "Tämä on meidän herätys, me saimme sen aikaan, me sitä myös johdamme" mutta lehti joka painatti heidän juttunsa, meni sen jälkeen konkurssiin. Ja seuraavalla viikolla se suuri rakennus, jossa he pitivät kokouksia joutui paikkakunnalla erittäin harvinaisen maanjäristyksen kohteeksi. He yrittivät pitää kokouksia toisissakin paikoissa, mutta väkeä ei yleensä saapunut paikalle, vain muutama seurakunnan johtoryhmään kuuluva ja heidän perheenjäseniään, muut olivat löytäneet Jeesuksen Kristuksen.
Eräässä suuressa kokouksessa, jossa herätyksen kokeneet yhdessä rukoilivat, nähtiin sellainenkin ihme, että paikalle käveli nuorehko mies kitaransa kanssa ja esitteli itsensä ja sanoi että koska hän on Luterilaisesta kirkosta ja herätys alkoi tuosta vapaakirkosta, hänelle kuuluu antaa tämän herätyksen kautta syntyneen uuden seurakunnan pastorin virka. Jostakin syystä, uuden seurakunnan vanhemmistoveljet eivät toteuttaneet hänen toivettaan, vaan nuhtelivat häntä pöyhkeydestä ja käskivät hänen mennä katumaan puheitaan ja anomaan armoa, jos vaikka Jumala sen vielä hänellekin soisi.
Oliko tämä se suuri lopunajan herätys, josta on puhuttu vuosikymmeniä, ei, ei suinkaan, vaan pieni paikallinen herätys, erään vanhan rukoilevan mummon rukouksien tähden. Mummo tiesi, että Jeesuksen tuleminen on hyvin lähellä ja hänen kävi niin sääliksi ihmisiä, jotka eivät tunteneet Jeesuksesta, jotka vaan juoksivat milloin missäkin, milloin minkäkinlaista ihme miestä ja naista katsomassa ja ihmettelemässä, katsellen muina hetkinä ihmekanava 7:kaa, etsien sieltä vieläkin ihmeellisempiä ja toinen toistaankin kummallisempia herätyksen aaltoja ja mullistavia näkyjä ja profetioita.
Jumala oli suonut tuolle kaupungille ja sen asukkaille ja muutamille naapurikunnillekin herätyksen ajan. Muualla kaikki jatkui ennallaan, menestysteologit petkuttivat hyväuskoisia sinisilmäisiä ihmisiä valheillaan ja keräsivät heiltä voittoa Jumalallisuuden nimissä. Ja toisaalla samaan aikaan liberaaliteologit julistivat ekumeniaansa ja monet luterilaisetkin nielivät sen alati innostuneina kaikesta uudesta katsomatta sen homeiseen ja arveluttavaan olemukseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä oli erittäin valaisevaa! Sinussahan näyttäisi olevan piileviä kykyjä kirjailijaksi!
Kiitoksia kehuista. Toisinaan kirjoituksiani näkyy tällä palstalla. Ehkä jotakin toivottavasti myönteistä on tarttunut niistä muutamista hengellistä ja muista kirjoista joita olen lukenut ja siitä sitten jotkut kirjoituksissani harhailijat tällä foorumillakin saavat ohimenevää päänsärkyä ja hermojen rasitusta.
tuon täytyy olla vitsi. ei kukaan voi tosissaan kirjoittaa moista roskaa. eihän? eihän...