Ensiksi tarkennan yhteisöveron määrää: vero.fi:n kertoma "6,0 miljardia" tarkoittaa kai "yli 5,95 ja alle 6,05 mijardia". Näin ollen valtionkirkkojen osuus on 115,4..117,4 miljoonaa.
Sivulta evl.fi/talous löytyy excel-taulukko "kokonaiskustannukset tehtäväalueittain". Olennaista on, että luvut on laskettu vyöryttämällä. Esimerkiksi seurakunnan keskusjohdon menothan voidaan ikäänkuin jakaa nuoristyöhön, hautaustoimeen jne. olettaen, että jokainen niistä syö tietyn siivun hallinnosta.
Noissa luvuissa on hautausmaahallinto 7,3 miljoonaa, hautausmaakiinteistöt 35,1 miljoonaa ja varsinainen hautaustoimi 44,5 miljoonaa, yhteensä 87,0 miljoonaa.
Varsinainen hautaustoimi on vielä jaettu eriin tulot, menot ja vyörytys. Varsinaisia kuluja on 39,4 miljoonaa ja tuottoja 10,7 miljoonaa.
Asiahan ei ole ihan simppeli. Kun Jariällä saarnaa haudalla, niin se on toisaalta henkilöstökulu ja toisaalta hautaustoimen meno. Vastaavasti jumalanpalveluksessa kuluvat ehtoollisleipä on materiaalikulu tai jumalanpalvelusmeno, laskutavasta riippuen.
Hautaustoimen menoissa on mukana myös hautausmaiden perustaminen. Sehän on tietysti tosiasiallisesti aina iso kertaluontoinen meno kullekin yksittäiselle seurakunnalle. Valtakunnallisesti tuo varmaankin tasoittuu siten, että summa vastaa sitä mikä saataisiin tasoittamalla poistojen avulla kuluja eri vuosille.
Luvut siis ovat kirkon omia. Lienee selvää, että kirkolla ei ole intressiä ainakaan korostaa hallinnon tai jumalanpalvelusten menoja, vaan mieluummin kertoa miten paljon diakoniaan meni tai paljonko hautausmaat maksoivat.
Sivulta evl.fi/talous löytyy excel-taulukko "kokonaiskustannukset tehtäväalueittain". Olennaista on, että luvut on laskettu vyöryttämällä. Esimerkiksi seurakunnan keskusjohdon menothan voidaan ikäänkuin jakaa nuoristyöhön, hautaustoimeen jne. olettaen, että jokainen niistä syö tietyn siivun hallinnosta.
Noissa luvuissa on hautausmaahallinto 7,3 miljoonaa, hautausmaakiinteistöt 35,1 miljoonaa ja varsinainen hautaustoimi 44,5 miljoonaa, yhteensä 87,0 miljoonaa.
Varsinainen hautaustoimi on vielä jaettu eriin tulot, menot ja vyörytys. Varsinaisia kuluja on 39,4 miljoonaa ja tuottoja 10,7 miljoonaa.
Asiahan ei ole ihan simppeli. Kun Jariällä saarnaa haudalla, niin se on toisaalta henkilöstökulu ja toisaalta hautaustoimen meno. Vastaavasti jumalanpalveluksessa kuluvat ehtoollisleipä on materiaalikulu tai jumalanpalvelusmeno, laskutavasta riippuen.
Hautaustoimen menoissa on mukana myös hautausmaiden perustaminen. Sehän on tietysti tosiasiallisesti aina iso kertaluontoinen meno kullekin yksittäiselle seurakunnalle. Valtakunnallisesti tuo varmaankin tasoittuu siten, että summa vastaa sitä mikä saataisiin tasoittamalla poistojen avulla kuluja eri vuosille.
Luvut siis ovat kirkon omia. Lienee selvää, että kirkolla ei ole intressiä ainakaan korostaa hallinnon tai jumalanpalvelusten menoja, vaan mieluummin kertoa miten paljon diakoniaan meni tai paljonko hautausmaat maksoivat.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tietää, paljonko kustantaa luterilaisuutta korostavan teologian opetus yliopistoissa ja peruskoulujen uskonnonopetus, jota riittänee edelleen myös musiikkitunneille, aamunavauksiin, ruokatunneille, kirkossakäynteihin ja rippikouluihin ilmoittautumistilaisuuksiin. Nämähän tuskin näkyvät kirkon taloustilastoissa, mutta hyödyttävät kirkkoa merkittävästi.
... teologian opetus luonnollisesti painottuu kristinuskoon, siinä missä Afrikan tutkimus kyseiseen alueeseen. En näe tuossa ongelmaa. Koulujen uskonnon opetus on myös nykyisin tunnustuksetonta (ainakin pitäisi olla, eri asia jos joku opettaja ei tuota noudata), enkä näe tuossakaan ongelmaa. Totta kai noista syntyy kustannuksia, mutta niinhän niistä tuleekin syntyä kuten kaikesta opetuksesta.
Aamunavauksetkin on ok, kunhan myös muiden maailmankatsomusten edustajat saavat halutessaan pitää niitä. Rippikoulujen ilmoittautumistilaisuudet ovat myös ok kouluajalla, niin kauan kuin Prometheus-leiristä jaetaan yhtä paljon tietoa, sekä muistutetaan oppilaita ettei kumpikaan niistä ole pakollisia. Kirkossa käymiset ja ruokarukoukset yms. eivät kuulu mielestäni kouluun.
Olisko tuosta nyt ymmärretävä, että yhteisövero riittää hautaamiseen ja jää vähän ylikin?
Kirkko saa sen yhteisövero-osuutensa riippumatta siitä paljonko on vainajia ja lisäksi se perii moninaisia maksuja hautauskuluina vainajan jäämistöstä. En sitten tiedä miten ne kirjanpidossa näkyvät.
Sikäli omituista, että hautaustoimi ei saisi tuottaa voittoa, mutta ehkäpä tämä laki koskee vaan yksityisiä hautausmaita, ei ev.lut.kirkkoa. En tiedä.
On myös muistettava, että yhteisövero ei ole tarkoitettu kattamaan VAIN hautaustoimen menoja, vaan myös kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoa (historialliset kirkot mm.), väestörekisteritehtäviä ja oliko listassa vielä muitakin yhteiskuntaa välittömästi palvelevia asioita.
Oman seurakuntani diakonit ainakin viestittävät, että asiakkaat säännöllisesti kertovat heille kunnan sosiaalitoimen kehottaneen, josko kirkolta tukea irtoaisi, kun kunnan sosiaaliavusta ei.
että yhteisövero on nimenomaan sitä varten, että kirkko hoitaa yleisen hautaustoimen. Kirkon ei tarvitse hoitaa väestörekisteriä, maistraatit hoitavat sen.
http://www.maistraatti.fi/
http://www.minnesvardarna.fi/suomeksi/hautaustoimi/
Kiinnitä huomiota lauseeseen: "Lainsäätäjän taholta viitattiin yhteisöveroon, joka olisi valtion korvaus seurakunnalle hautaustoimen ylläpitoa varten."
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1058676
Ja tuosta voit katsoa kirkon varallisuuden ja ihmetellä itseksesi, miksi kirkko ruikuttaa rahapulaansa.
Koko kirkon tasolla pitkällä aikajänteellä kyllä. Ylimääräistäkin rahaa tulee ihan mukavasti, kymmenien miljoonien luokkaa.
Yksittäisen seurakunnan tilanne voi olla toinen. Yhteisöveroa saa käytännössä yritysten voitosta, mutta hautausmaat täyttyvät vainajista eivätkä konkurssipesistä. Myös yhden vuoden saldo voi olla toinen - vaikka yhteisövero on nyt monta vuotta tuottanut paljon yli hautaustoimen menojen, on joskus ollut heikompiakin vuosia. Keskiarvo on kuitenkin selvästi kirkolle voitollinen.
eri seurakunnilla voi olla eri tilanne, sillä yhteisöverotuotto tulee koko ev.lut.kirkolle. Kirkon sisälläkin valitetaan köyhemmistä seurakunnista, joilla ei varaa siihen, eikä tuohon, mutta se on nyt tasan tarkkaan kirkon oma järjestelykysymys.
Onko muuten tietoa siitä, paljonko kirkko tosiasiassa saa vuosittain testamenttilahjoituksia? Ovatko tiedot julkisia? Olisi mielenkiintoista tietää. Mihin sarakkeeseen nämä lahjoitukset kirjataan ja maksaako kirkko niistä lahjaveroa valtiolle?
Tässä tietoa kirkon sivuilta:
Yhteisövero on yritysten, yhteisöjen yms. tilivuoden voitostaan maksama vero, josta seurakunnat saavat osuuden. Seurakuntien saama osuus on yhteiskunnan tukea kirkolle sen yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien hoitamisessa. Näitä tehtäviä ovat mm. lapsi- ja nuorisotyö, sosiaalinen palvelutyö sekä hautausmaiden, kirkonkirjojen ja historiallisten rakennusten ylläpito.
Lisätietoa kirkon taloudesta: evl.fi/talous
Seurakunnat saavat myös osuuden yhteisöverosta. Verovarat käytetään hautaustoimen, väestökirjanpidon, kirkkojen korjausten, diakonian ja muiden kirkon yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksiin.
En tiedä summaa, mutta lahjaveroa ei ainakaan makseta. Järjestöt ylipäänsä eivät maksa lahjaveroa.
On hyvä, että tuo on eritelty. Tosin yhteisöveroa ei mitenkään korvamerkitä, eikä noita perusteluja lue missään lakitekstissä.
Kirkonkirjoja ei enää tarvitsisi ylläpitää, koska valtion väestörekisteri kattaa kaikki kansalaiset. Kirkonkirjoja tarvitaan vain kirkon omaan toimintaan.
Ellen vallan väärin muista, niin nykyään seurakunta voi saada myös museoviraston tukea vanhan kirkon korjaukseen. Ja joka tapauksessa nuo kirkot ovat ihan käytössä, eikä niiden hoito tietääkseni ole kirkolle mitään pakkopullaa.
Lapsi- ja nuorisotyö tarjoaa kirkolle mainion tilaisuuden ympätä hartaushetkiä leikkituokion yhteyteen. Ja toki hautausmaatkin tuovat etua: vaikka vainajat pitää haudata samalla hinnalla kirkkoon kuulumisesta huolimatta, niin kappelien käyttöä ei-kristillisiin hautajaisiin voidaan rajoittaa.
velvollisuus on hoitaa väestökirjanpito. On se kumma, että uskonnottomien kuuluisi maksaa kirkkojen korjaukset ja diakoniatyö, kun kirkolla itsellään on siihen varaa. Mitä se kertoo kirkon moraalista? Kysyn vaan.
Jos hautausmaat olisivat yhteiskunnan hoidettavana, kirkolle jäisi edelleen haudattavan siunaamisesta aiheutuneet kulut, jotka olivat vuonna 2006 vyöryttämällä 32 miljoonaa eli yli kolmannes hautaustoimen kuluista (vai vertaanko vääriä lukuja?).
Lasketaan lukuja miten tahansa, jos yhteisövero on korvaus hautausmaista, kirkko on tehnyt pirun hyvän diilin.