Millä esim. 1600 luvulla pyhittiin takamus ulostamisen jälkeen?
Silloinhan ei vielä ollut paperia. Varmaan kesällä pyhittiin sammaleeseen ja talvella ehkä käytettiin lunta. Mutta mihin pyhittiin varhaiskeväällä, jolloin lumi oli jo sulanut, mutta sammaleet ja muut kasvit olivat vielä jäässä?
Voihan niinkin tietenkin olla, että takapuolta ei pyhitty ollenkaan. Ja vielä kun ottaa huomioon sen, että samat karhuntaljakamppeet saattoivat olla yllä yötäpäivää ja jopa monta kuukautta kerrallaan. Taitais olla melkoinen järkytys nykyihmiselle palata entiasaikaiseen käymäläkulttuuriin.
Silloinhan ei vielä ollut paperia. Varmaan kesällä pyhittiin sammaleeseen ja talvella ehkä käytettiin lunta. Mutta mihin pyhittiin varhaiskeväällä, jolloin lumi oli jo sulanut, mutta sammaleet ja muut kasvit olivat vielä jäässä?
Voihan niinkin tietenkin olla, että takapuolta ei pyhitty ollenkaan. Ja vielä kun ottaa huomioon sen, että samat karhuntaljakamppeet saattoivat olla yllä yötäpäivää ja jopa monta kuukautta kerrallaan. Taitais olla melkoinen järkytys nykyihmiselle palata entiasaikaiseen käymäläkulttuuriin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ainakin hipit pyyhkivät pyllynsä 60-luvulla juuri nimenomaisesti pyllyyn. Täten he pääsivät yhäti syvemmälle koko kysymyksenasettelunsa alkujuuristossa, jossa aiheuttava tekijä määräytyi kenties jopa huomattavassa määrin juuri sen perusteella, mikä kulloinkin sattui olemaan kyseessä.
Kalle Päätalo kertoi vanhojen ihmisten vielä 1900-luvun alkupuolella puhdistaneen takapuolensa ns.rookitikulla eli eräänlaisella lastulla. Tuskin sitä sitten lastusta tarkistettiin, kuinka puhdasta tuli, kunhan suurimmat kokkareet saatiin poistettua.
Se on tosi, että ennen todennäköisesti paska, kusi ja lika haisivat, mutta hajuunhan tottuu.
pyllyt vielä vuosisadan (1900)luvun alun.
Kuitupitoinen, yksipuolinen ja lisäaineeton ravinto lienee tuottanut "siistiä" ulostetta. Köyhillä ei ollut mahdollisuutta nauttia liha- ja maitotuotteita päivittäin, ei ehkä koskaan.
Voihan sitä halutessaan kokeilla aikansa tällaisella ruokavaliolla, josko lastut muutaman viikon päästä riittäisivät, varsinkin jos kerran viikossa peseytyy saunassa.
puhtaiksi, siksipä silloin ei ollut pukamia. Nykyään on paljon pukamia koska ihmisen pyyhivät paperilla joka ei puhdista niin hyvin kuin suihku ja lisäksi hankaa herkkiä alueita!
no saateri, sammaltukko luonnonoloissa pieksee kaikki sivistyksen hedelmät.nimim.kokemusta on."hankaa herkkiä alueita",millonka se on muka haitannunna häh?
Luettele ne hovit.
Ei tarvittu juuri mitään! Perselihas oli tiukka kuin naskalin kärki ja lihas kuin partakone. Naps ja paska katkesi siististi. Nyt jo kakarojen perseet revitään nussimalla ja veltot akkojen pyrstöt pitää neuloa viiden vuoden välein kuntoon.
Hahhaaaa...Hyvä!
Pyyhittiin sinunlaisiisi.
Katsos, kun ennen ei ollu huusseja vaan käytiin kyykkypaskalla niin ei sillon pyyhkeitä tarvita.
Perseaukko leviää siinä asennossa niin leveelleen, että ei reunat tahriinnu ollenkaan. Kokeilepas joskus itsekin niin huomaat. Ja lisäksi siitä saa onnellisen olon.
Syötiin myös oikeanlaista ruokaa niin silloin paskan sitko on justiinsa sopiva eikä se tahri senkään takia.
Tässä vanhan miehen neuvoja nuoremmilleen.
kaapimalastuun onhan niitä konsteja. Niihin on opastettu vielä muutama vuosikymmnekin sitten maalla metsässäliikkuvia. Lisäksi jätöksensä täytyy metsässä erityisesti peittää. Siihen on monia syitä, myös uskomuksellisia.
Ja sitten on vielä se vala: "...nyt ei miehet partaa ajeta eikä persettä pyyhitä enne kuin... on tehty!"
Uskoisin, että ennevanhaan Suomessa käytettiin koivun tuohta takapuolten pyhkimiseen.
Kesällä takapuoli huuhdeltiin joessa/järvessä. Talvella taas sulatetulla lumella.
Varmaan sen aikaisilla ihmisillä oli monia keinoja ko. tarpeeseen. Luonto kyllä tarjoaa tarpeeksi mahdollisuuksia.
Esim. beduiinit ehkä käyttivät hiekkaa. Ja sitähän Saharassa riittää. Intialaiset sen sijaan käyvät Ganges-joessa vähän "pulahtelemassa". Egyptin faaraot käyttivät orjia.
Hangattiin männynkylkeen, sellaisen kovakuorisen.
Ainakin yksi sukulainen, rauha hänen muistolleen, kertoi että kuusenkäpy on paras. Sopivan muotoinen ja sopivasti karhea. Valittiin metsästä sellainen puoliksi avautunut kuusenkäpy. Sulkeutunut käpy oli liian sileä ja täysin avautunut liian karhea. Sopivasti avautuneen kävyn suomujen väliin jäi materia kiinni. Näin toimii osuuskauppaväki.
Muuten, huusseja ei tainnut tuolloin vielä olla.
Viaporin rakentamisen aikoihin huussiaate alkoi levitä suomeen.
siitä sanonta.
Oma pyyhintätikku eli ns. Perseen varras oli kaikilla siellä huussissa omassa paikassaan seinän rakosessa.
Vanha sanonta jota äitini käytti oikein saamattomasta miehestä, siis mitään tekemättömästä ja -osaamattomasta äijästä, oli sellainen, että "Se on niin saamaton mies, ettei se saa perseeseensä edes varrasta tehtyä!
Puutikku tai -lasta, sileäksi vuoltu sellainen, oli siis pyyhkimisväline huuseissa ennen sanomalehtipaperia. Se ei ollut kertakäyttöinen.
se on se varsinainen vanhan ajan juttu. Joko se on niin unohtunut? Entisajan kasvisvoittoisella ruualla paska irtosi persreiästä varsin siististi, pyyhki sitten millä osasi - käden ulottuvilla olevalla, kunhan ei paidanhelmalla.