Homojen oikeudet

Eduskunta äänesti virallistetun parisuhdelain hyväksymisestä 28.9.2001, jolloin eduskunnan lehteri täyttyi yleisöstä ja toimittajista.

Vistbackan hylkäysesityksen puolesta äänesti 84 kansanedustajaa, lain hyväksymisen puolesta 99, yksi tyhjä ja poissa 15.

"Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallistetusta parisuhteesta on monessa mielessä periaatteellisesti merkittävä asia. Erityisen merkittävää on se, että hallitus on lähtenyt lakiesityksellä liikkeelle tällaisesssa syvästi kansaa jakavassa kysymyksessä. Vaikka asiassa on muodollisesti kansanedustajilla vapaat kädet on pelättäsissä, että solidaarisuus hallituksen esitykselle voi olla joillekuille ainoa peruste kannattaa tätä mielestäni vastustettavaa lakiesitystä. Hyväksymällä tämän lain olemme tekemässä huonoa lainsäädäntötyötä. Tämä laki on monella tavalla kehno ja otaksun, että mikäli tämän lain hyväksymme, tulemme jatkossa, ja melko pian, näkemään muutos- ja lisäesityksiä siihen."


Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa monia vähemmistöryhmiä, joiden eduissa ja elämänolosuhteissa on paljon korjaamisen varaa. Vammaiset joita on maassamme kymmeniä tuhansia, ovat yksi tällainen ryhmä, jotka saavat vuodesta toiseen taistella laillisten oikeuksiensa puolesta. Olisi hyvä jos heidän oikeuksiinsa saataisiin suunnattua yhtä paljon tarmoa ja julkisuutta kuin nyt esillä olevaan homolakiin.

Meikäläinen ei perus suomalaisiin kuulu, mutta homous on sairaus, eikä homoja tulisi vihkiä kirkolisesti. Homoushan on selkeästi osoitettu raamatussa Jumalan vastaiseksi, eikä näin ollen pappien tulisi vihkiä homo pareja jo pelkästään asemansa puolesta, hehän periaatteessa häpäisevät kirkon vihkiessään homo parin.