Juutalaisten rasistinen syrjiminen ja halveksiminen on nykyään yhtä epämuodikasta kuin krinoliinit naisten pukuina.
Antiikin kansojen vakaa käsitys siitä, että Pohjan perillä asuu eläimellisiä "koirankuonolaisia" - puoliksi eläimiä olevia ihmiskummajaisia - voidaan ottaa huumorin kannalta. Olemmehan keksineet juutalaisten polttouunit ja kännykät.
Menneiden vuosisatojen fakta, että Zambo on juuri ja juuri kykenevä poimimaan puuvillaa, kun oppia oikein selkäytimeen ruoskitaan, lienee jo valistumattomimmankin rasistin mielestä hiukan vanhentunut. Monet afroamerikkalaiset ovat jo oppineet käyttämään kalliita, maailman nykyaikaisimpia aseita, ja uskaltavat jopa nousta joukkojenkuljetuskoneeseen ilman ruoskalla rohkaisua.
Syntyperäisten afrikkalaisten historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä näemme helpoimmin sen, mitä tutut mediakanavamme suvaitsevat tarjota. Heidän henkisistä voimavaroistaan näemme sen, mitää uskomme pystyvämme mittaamaan ja mitä itse arvostamme. Tyypillisen afrikkalaisen uskomme näkevämme silloin, kun näemme hänet tuhansien kilometrien päässä siitä ympäristöstä ja kulttuurista, josta hän on lähtenyt joko innokkaasti ja määrätietoisesti, hiukan vastentahtoisesti tai jopa pakosta. Tyypillisen afrikkalaisen yleensäkin uskomme tietävämme, aivan niinkuin hoksaamme heti tyypillisen kiinalaisen tai tyypillisen juutalaisen.
2000 vuotta sitten tyypillinen pohjoiseurooppalainen oli sivistyskansojen mielestä koirankuonolainen - jollaisen varmaan joku uskoi nähneensäkin.
Teoriat ihmisyksilöiden kyvyistä (henkisistä ja ruumiillisista) huomioituina siinä yhteydessä heidän tietyt fyysiset, ulkoisiksi rotuominaisuuksiksi sanotut piirteensä, ovat vaihdelleet ja vaihtelevat. Se, että niiden arvo itsessään on vähäinen tai olematon, ei tee niitä merkityksettömiksi. Niiden nojalla luodut/syntyneet mielikuvat, streotypiat, kollektiiviset ilmiöt (joukkoliikkeet), päätöksenteko ja viimekädessä yhteiskuntarakenteet ovat todellisuutta. Saman saavat aikaan myös uskonnot ja muut ideologiat.
Uskonnollisissa keskusteluissa uskalletaan jo liberaaleimmissa piireissä keskustella siitä, onko Jumalaa olemassa. Uskalletaanko rasismia kannattavissa keskusteluissa pohtia sitä, onko rasismille perusteita: siis syitä, miksi sitä täytyy harjoittaa. Ja jos perusteita on, onko kiistatonta tapaa eritellä ns. ihmisrotuja, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen ja sen nojalla osoittaa niille paikka ihmiskunnassa, sellainen paikka, jota ne eivät ilman sanktioita voi jättää?
Antiikin kansojen vakaa käsitys siitä, että Pohjan perillä asuu eläimellisiä "koirankuonolaisia" - puoliksi eläimiä olevia ihmiskummajaisia - voidaan ottaa huumorin kannalta. Olemmehan keksineet juutalaisten polttouunit ja kännykät.
Menneiden vuosisatojen fakta, että Zambo on juuri ja juuri kykenevä poimimaan puuvillaa, kun oppia oikein selkäytimeen ruoskitaan, lienee jo valistumattomimmankin rasistin mielestä hiukan vanhentunut. Monet afroamerikkalaiset ovat jo oppineet käyttämään kalliita, maailman nykyaikaisimpia aseita, ja uskaltavat jopa nousta joukkojenkuljetuskoneeseen ilman ruoskalla rohkaisua.
Syntyperäisten afrikkalaisten historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä näemme helpoimmin sen, mitä tutut mediakanavamme suvaitsevat tarjota. Heidän henkisistä voimavaroistaan näemme sen, mitää uskomme pystyvämme mittaamaan ja mitä itse arvostamme. Tyypillisen afrikkalaisen uskomme näkevämme silloin, kun näemme hänet tuhansien kilometrien päässä siitä ympäristöstä ja kulttuurista, josta hän on lähtenyt joko innokkaasti ja määrätietoisesti, hiukan vastentahtoisesti tai jopa pakosta. Tyypillisen afrikkalaisen yleensäkin uskomme tietävämme, aivan niinkuin hoksaamme heti tyypillisen kiinalaisen tai tyypillisen juutalaisen.
2000 vuotta sitten tyypillinen pohjoiseurooppalainen oli sivistyskansojen mielestä koirankuonolainen - jollaisen varmaan joku uskoi nähneensäkin.
Teoriat ihmisyksilöiden kyvyistä (henkisistä ja ruumiillisista) huomioituina siinä yhteydessä heidän tietyt fyysiset, ulkoisiksi rotuominaisuuksiksi sanotut piirteensä, ovat vaihdelleet ja vaihtelevat. Se, että niiden arvo itsessään on vähäinen tai olematon, ei tee niitä merkityksettömiksi. Niiden nojalla luodut/syntyneet mielikuvat, streotypiat, kollektiiviset ilmiöt (joukkoliikkeet), päätöksenteko ja viimekädessä yhteiskuntarakenteet ovat todellisuutta. Saman saavat aikaan myös uskonnot ja muut ideologiat.
Uskonnollisissa keskusteluissa uskalletaan jo liberaaleimmissa piireissä keskustella siitä, onko Jumalaa olemassa. Uskalletaanko rasismia kannattavissa keskusteluissa pohtia sitä, onko rasismille perusteita: siis syitä, miksi sitä täytyy harjoittaa. Ja jos perusteita on, onko kiistatonta tapaa eritellä ns. ihmisrotuja, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen ja sen nojalla osoittaa niille paikka ihmiskunnassa, sellainen paikka, jota ne eivät ilman sanktioita voi jättää?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minulla vain pieni epäilys, että kun puhut kirjoituksessasi rasismista, niin oikeasti tarkoitat "rasismia". Sinä siis kutsut realismia, tosiasioiden oikeaksi myöntämistä, rasismiksi.
Kysynpä vastakysymyksen: voiko olla vain yhdenlaista realismia?
Realismihan toteuteaan yleensä perustelluista, mahdollisista ja hedelmällisiksi katsotuista tulosodotuksista käsin.
Jos olisi vain yhdenlaista, absoluuttista realismia, ihmiskunta olisi kuollut pystyyn jo ensimmäisen toteemipaalunsa viereen.
Rasismi on syvimmissä pohjamudissaan "tieteellisyydellä" ryhdistettyä ksenofobiaa. Se VOI hyvinkin olla yksilön ja yhteisön kannalta realistista, mutta rationaalista se ei ole.
siinäkin mielessä, että yksikään rasisti ei osallistunut keskusteluun. Nämä maailmat eivät ideaalisella (tai verbaalisella) tasolla voi kohdata tai sivuta toisiaan.
Terveisiä mökiltä, "palaan luontoon" taas viikon päästä
Rasismissa lienee aika tunnusomaista, että sen puolestapuhujalla on tavallistakin enemmän vaikeuksia tunnistaa omia motiivejaan.
ja tyyppiesimerkkejä löytyy tältä palstalta monia
Lienee aika vaikea lähteä määrätietoisesti kuvailemaan ihanneyhteiskuntaa, joka nykyaikana menestyksellisesti harjoittaisi esim. apartheid-tyyppistä rotujen ja etnisten ryhmien erottelua tai kokonaan sulkisi yhteisön rajojen ulkopuolelle toisenrotuiset ihmiset. Ei ihme, ettei rasistisilla liikkeillä ole kovin pitkälle kehiteltyjä yhteiskuntamalleja esitettävinään - tai ainakaan niitä ei kovin kuuluteta.
Rasismi ei voi olla ainut periaate, johon poliittinen liike tukeutuu; pelkkä rasismi ei voi olla päämäärä! Rasistiset iskulauseet, rasistiset julkilausumat, rasistiset ohjelmat ja rasismin kannattamiseen perustuvat puolueet ovat tavallaan "yhden asian liikkeitä".
Yhteiskunnalliset liikkeet tarvitsevat muutakin sisältöä. Euroopassa on paljon ryhmittymiä, liikkeitä ja puolueita, joiden ohjelmiin ja kielenkäyttöön rasistiset teemat liittyvät oleellisesti, mutta niiden elinvoima perustuu liikaa karismaattisiin johtajiin ja tilapäisiin kuohuttaviin aiheisiin, eikä niiden piirissä liene haluakaan pureutua oman yhteiskunnan ja maailmantalouden rakenteeseen ja kritiikkiin. Jos näin tehtäisiin, olisi vaara, että huomattaisiin ne todelliset syyt, jotka horjuttavat Jokamiehen elintasoa ja turvallisuutta.
Horjuttavatko ilmiselvät rasistit MEIDÄN, rasismiin kriittisesti suhtautuvien "sielunrauhaa"? Pystymmekö kohtaamaan ihmisen henkilössä, joka on ulkonaisesti samannäköinen kuin me, mutta jonka ihmiskäsitys lähtee toisenlaiselta pohjalta kuin meidän?
Tältäkö rasististakin tuntuu - erirotuista kohtaan?
...vastata tällaisiin ketjuihin?
Homman juju on kenties se, että tänne kirjoittelevat "rasistit" eivät tunne itseään rasisteiksi. He suhtautuvat ilmeisen kriittisesti ulkomaalaiskeskusteluun, erityisesti keskusteluissa esiin tuleviin mielipiteisiin. Nämä mielipiteet eivät valitettavasti useinkaan edusta kultaista keskitietä - "silent majority"
Nimimerkki Hertta ja Rotutohtori ovat saman kolikon kaksi puolta. Kuka keskitien kulkija haluaa olla tekemisissä heidän kanssaan? Hertta itse kyseli miksi rasistit puuttuvat ketjusta. Eivät äärilaidat toisiaan kohtaa.
Ja jokainen normaalijärkinen haluaa luonnollisesti pysyä kaukana fanaatikoista. Kaikenlaisista fanaatikoista.
"...haluaa luonnollisesti pysyä kaukana..."
Kuka kenestäkin.
Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!
viittaat?
>Nimimerkki Hertta ja Rotutohtori ovat saman kolikon kaksi puolta.
Onko Hertta sinusta = vaari?
>Hertta itse kyseli miksi rasistit puuttuvat ketjusta. Eivät äärilaidat toisiaan kohtaa.
Missä se "Logiikka" piilee? Käsityksessäsi normaaalijärkisyydestä vai fanaatikoista?
>Ja jokainen normaalijärkinen haluaa luonnollisesti pysyä kaukana fanaatikoista.
Kyllä rasistin voi mielestäni yleensä kohdata ihmisenä. Tai ehkä olisi parempi sanoa, että rasismiin kriittisesti suhtautuva voi kohdata toisen ihmisen ihmisenä, vaikka tällä olisikin rasistisia mielipiteitä. Mutta jos rasismista on tullut jotain, jonka avulla tämä toinen ihminen yrittää etsiä minuuttaan, jos siis siitä on tullut hänelle keskeinen rooli, johon hän tukeutuu, kohtaaminen tuntuu vaikealta. On vaikea tavoittaa sitä, mikä on tuon roolin takana. Itse olen joskus (valitettavasti) kokenut tällaisen ihmisen ikään kuin kliseeksi: hänen puheensa ovat ennustettavia, toistuvat samankaltaisina. Silloin on vaarana, että häntä pitää pelkkänä stereotyyppinä, eräänlaisena karikatyyrinä.
Kolikolla viittaan erivärisiin kohdistuvaan rasismiin ja asian merkeissä tällä palstalla keskusteleviin osapuoliin. On niitä ihmisiä (rasisteja), jotka etsivät biologiasta oikeutusta syrjintään - viittaamalla rotuihin ja rotujen eroavaisuuksiin. Sitten on niitä, jotka kieltävät rotujen olemassaolon ja uppoutuvat perusteluissaan semanttisiin sanaleikkeihin.
Jos aletaan puhumaan kulttuurieroavaisuuksista, niin osa keskustelijoista alkaa kaivamaan Spengleriä esiin ja toinen äärilaita (antirasistit) Marxin viisauksia. Lopputulos on jotakuinkin omituinen sekoitus fundamentalismin (Islam) ja kolonialismin (mustat) historiaa iloisen väärin ymmärrettynä.
Kun aletaan puhumaan filosofisista perusteluista rasismin yhteydessä, niin antirasistit alkavat kertomaan universaaleista moraaliarvoista, jotka vain odottavat ihmisissä esiintuloaan. Antirasistit luonnollisesti ovat siirtyneet tälle ylevälle "kaikki ihmiset ovat samanlaisia" -tasolle. Rasistit vuorostaan lainaavat Nietszcheä ja kertovat kuinka moraaliarvot ovat vain suhteellisia, ajan mukana muuttuvia. Ja sitten alkaa se lässytys "yli-ihmisistä"...
Pointti: Koko keskustelu on täysin hyödytöntä, koska aktiivisimmat keskustelijat ovat (luultavasti) jo muodostaneet näkökantansa, joista he ovat hyvin haluttomia tinkimään. Ei siis tapahdu "dialektista" prosessia Teesi Antiteesi= Synteesi.
Ja mitä minuun tulee, niin 4/2003 Imagessa oli hyvä kolumni Ruben Stilleriltä, joka vangitsi aika paljon omasta näkökannastani "rasismi" -keskusteluun. Suosittelen lämpimästi luettavaksi.
Kesäterveisin
Ontuva loogikko
Nietzsche ei ole koskaan väittänyt mitään tuollaista että moraaliarvot olisivat jotain suhteellista. Hän ei käsitellyt moraalia ikään kuin tyhjiössä, vaan hänen käsityksensä ovat kyllä jotain ihan muuta. Nietzsche ei ollut relativisti eikä nihilisti siinä merkityksessä mikä sillä sanalla yleensä on.
Itse yrität vain tehdä asiasta yksikertaisen, jotta voisit sitten ikään kuin ottaa etäisyyttä aiheeseen. Etäisyyttä voit ottaa pitämällä pääsi kiinni ja olla valehtelematta Nietzschestä sekä tekemättä idiootteja yleistyksiä.
on myöskin täyttä roskaa!
"Sitten on niitä, jotka kieltävät rotujen olemassaolon ja
uppoutuvat perusteluissaan semanttisiin sanaleikkeihin."
Et ehkä ole ymmärtänyt syytä keskusteluihin rodun
käsitteestä, mikäli todella luulet sitä pelkäksi semantiikaksi
ja sanaleikeiksi. Suuri osa (pseudo)tieteelliseen muotoon
puetusta rasismin puolustelusta perustuu nimenomaan
biologisen rodun käsitteen väärinkäyttöön.
Keskustelun käyminen ilman tälläistä pseudotieteellisyyttä
pakottaa keskustelijat ottamaan kantaa itse rasismiin, sen
syihin ja seurauksiin. Tästä suunnasta löytyy ainakin omasta
mielestäni paljon kiinnostavampia keskusteluja silloin, kun
ihmisten ominaisuuksien ei kuvitella olevan ennalta
määrättyjä ja muuttumattomia. Rotuopit pyrkivät lukitsemaan
ominaisuudet oletettuun rotuun, jolloin keskustelukin on
ennalta määrättyä. Kuka sellaista juupas-eipäs - kinastelua
jaksaa lukea?
Oletus siitä, että rasismia vastustavat olisivat aina tunnustuk-
sellisia vasemmistolaisia on väärä. Samoin oletus siitä, että
rasistit uskoisivat ihmisten jakoon "yli-ihmisiin" ja luusereihin.
Molempia löytyy mutta suurin osa ihmisistä on ihan tavallisia
kaduntallaajia. Niin myös tässä foorumissa.
Omien kokemusteni mukaan monet eivät edes mieti rasismin
käsitettä vaan yksinkertaisesti yleistävät. Resepti rasismiin:
Jos koet negatiivista ihmisessä niin yleistä se aina koskemaan
kyseisen ihmisen koko helposti havaittavissa olevaa sidos-
ryhmää. Jos taas koet positiivista ihmisessä niin pidä sitä
yksilön ominaisuutena. Ripaus tätä asennetta yhdistettynä
ihmisen luontaiseen vieraan pelkoon tuottaa nykytilanteen.
[email protected]
Olen kyllä lukenut suurella mielenkiinnolla keskusteluja tällä foorumilla. Erityisesti nimimerkit IQI, psykologi ja vaari ovat suuresti kiinnostaneet minua. Heidän kirjoituksensa ovat olleet suhteellisen hyvin perusteltuja ja niistä on peräti saanut uutta tietoa.
Rotuoppien biologinen perusta ei minua niinkään kiinnosta. Olen enemminkin kiinnostunut siitä kiihkosta, jolla nimimerkki psykologi on ollut kritisoimassa Yrjö Ahmavaaraa ja Tatu Vanhasta. Nimimerkki psykologi on varmaankin käyttänyt työssään kvantitatiivisia analysointimenetelmiä ja tietää niissä piilevän voiman. Tämä nyt ei kuitenkaan liity niinkään rasismiin vaan tieteen kritiikkiin. Olen luultavasti viisampi tästä aiheesta kunhan saan luettua "Anti-Ahmavaaran" ja "Paha tieto" (HS tiedeliite 31.05).
Mitä tulee keskusteluun rasismista, niin tällä palstalla on vähän kummallinen käytäntö viestien poistamisen suhteen. Esim. ylhäältä nim. Roikkuvaisen yhteydessä olleet linkit poistettiin, vaikka niiden yhteydessä ei ollut nähdäkseni mitään kummallista. Samat tiedot löytää sisä- ja oikeusministeriön sivuilta. Tosin sheriffille on annettava tunnustukseksi, että palstan keskustelun taso ei läheskään niin masentava kuin somalinet.com -forumilla.
Yleistäminen on minusta hyvin normaali tapa toimia. Ei sitä aina jaksa alkaa syvällisemmin analysoimaan jotain ihmisryhmää, joka kävelee kadulla vastaan. On helpompaa turvautua yleistämisen perusteella muodostuneisiin toimintamalleihin esim. vältä ongelmaryhmiä vaihtamalla kadun toiselle puolelle jne. Mutta tämähän on piilorasismia.
"Resepti rasismiin: Jos koet negatiivista ihmisessä niin yleistä se aina koskemaan
kyseisen ihmisen koko helposti havaittavissa olevaa sidos-
ryhmää. Jos taas koet positiivista ihmisessä niin pidä sitä
yksilön ominaisuutena."
Ylläolevassa on totuutta sisällään. Ikävä kyllä asia on useimmiten sillä tavalla, että yksilön sosio-ekonominen asema sanelee hänen kontaktiensa luonteen toisiin (riippumatta taustausta) ihmisiin. Ne, joilla on koulutusta ja rahaa taustallaan pääsevät nauttimaan vieraiden kulttuurien parhaimmista puolista. Moni tämän palstan "rasisteista" on todennut useasti saman asian täällä.
Useasti lukiessani näitä juttuja mietin, että moniko antirasisti on joutunut kohtaamaan maahanmuuton pimeän puolen? Toivon, että kun Länsisatamaa ja Pasilan ratapihaa aletaan rakentamaan asuinkäyttöön, niin Helsingin kaupunki pitää kiinni sosiaalisen sekoittamisen periaatteesta asuntoja jaettaessa. Erityisesti toivon, että maahanmuuttajia suositaan asuntojen jaossa. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan mitä sen jälkeen tapahtuu.
antanee sinulle jotain eväitä, mutta en ole varma paljastaako se ne filosofiset /loogiset/ tietoteoreettiset perusteet, joihin psykologin = vaarin kritiikki "nojaa".
>Nimimerkki psykologi on varmaankin käyttänyt työssään kvantitatiivisia analysointimenetelmiä ja tietää niissä piilevän voiman.
Laaja ja perusteellinen testikritiikki käytiin psykologikunnan keskuudessa jo joskus 1970- luvulla. Kritiikin kohteena ei ollut "kvantitatiivisten menetelmien voima", vaan niiden "kvasitieteellisyys" - siis se, että niiden avulla yhdisteltiin mielivaltaisesti asioita ja ilmiöitä, joilla ei reaalisesa todellisuudessa ole mitään tai on täysin satunnainen, vain ensisilmäyksellä olennaiselta / tärkeältä näyttävä yhteys toisiinsa. Testiteknikot nimittäin ottavat lähtökohdakseen sellaisen inhimillisen ominaisuuden, jota arkikielessä kutsutaan älykkyydeksi ja yksinkertaisesti vain olettavat, että se on yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä käyttäen "todennettu" yksilön merkittävästi ominaisuudeksi. Tämän jälkeen he valitsevat heidän mielestään tätä oletettua ominaisuutta mittaavia tehtäviä ja teettävät näitä erilaisille ihmisjoukoille. Lopuksi tehtävät temput luovat asiaan tietysti oman lumonsa, mutta koko puuhan tieteellinen perusteettomuus on siinä, että erilaiset mittaustulokset ja laskennalliset yhteydet perustuvat pelkkään arkijärkeen eli vallitseviin mielikuviin ja yleisiin ennakkoluuloihin.
Jutustani tuli turhan koukeroinen - asian on jossain aikaisemmssa ketjussa selvittänyt paljon ytimekkäämmin nimimerkki Aabraham