seurustella luterilaiseen kirkkoon kuuluvan kanssa?
voiko mormoni
joonassss
14984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aivan vapaasti. Toivon vain että luterilainen tässä tapauksessa kunnioitta mormonin omaa tuntoa eli ei pakota/viettele tätä tekemään vastoin sitä minkä on oppinut. Esimerkiks ennen naimisiinmenoa suoritettu seksi voi aikanaan pilata koko avioliiton jos omatunto alkaa kaivaa. Itse olin tosin tuolloin luterilainen ja omatunto pilasi avioliittoni jo ennen kuin minusta tuli mormooni!
Minäkin seurustelin ja menin naimisiinkin luterilaisen kanssa. Porukoissa ollaan edelleenkin.
Eikö kuitenkin ohjeisteta että seurustelun voi ottaa tosissaan vasta sitten kun toinen osapuoli on käännytetty mormoniksi?
Miten sinä joka menit naimis.. siis tai joka seurustelit luterilaisen kanssa (oliko hän evlut vai mormoni kun menitte naimisiin?) yrititkö käännyttää? Velvollisuushan olisi ollut.
Totta kai on parempi jos molemmat vanhemmat kuuluvat samaan uskontokuntaan, varsinkin jos toinen heistä on enemmän tai vähemmän aktiivinen...
Mitään "velvollisuutta" käännyttää tuleva aviopuoliso ei ole sen enempää kuin tehdä mitään muutakaan käännytystyötä muutenkaan...
Kirkossa silti neuvotaan hakemaan aviopuoliso kirkon sisältä ja nyt minäkin ymmärrän miksi: avioliitto on täynnä ristiriitoja jos puolisot ovat eri uskonnoissa. MAP-kirkko on hyvin vaativa, jolloin nämä ristiriidat olisivat lähes jokapäiväisiä. Tämän vuoksi kannattaa hakea puoliso joka tunnustaa samaa uskontoa. Tämä tietysti edellyttää sitä, että kumpikin haluaa jatkaa uskossaan. Suhteen aluvaiheessa on hyvin mahdollista, että "ei-mormoni" kääntyy mormoniksi puolisonsa tahdosta. Nämä tällaiset käännynnäiset ovat hyvin epästabiileja ja mahdollisen eron sattuessa jättävät kirkon kuin koira paskansa. Toinen vaihtoehto on se, että mormonipuoliso etääntyy pikkuhiljaa kirkosta, kunnes se jää sitten lopullisesti. Takaraivoon voi tällöin jäädä jonkinlaista katkeruutta, joka rassaa suhdetta. Näin ollen, jos olet mormoni, niin hae puoliso kirkon sisältä.
Vastaavia ajatuksia minullakin.
Mormonismin tasovaatimusten mukaan mormonin pitäisi seurustella vain mormonismin tasovaatimuksia noudattavien ihmisten kanssa.
Avioaikeissa tilanne on sama.
Kuten kirjoitat mormoni saattaa pyrkiä käännyttämään seurustelukumppaninsa, joka luonnollisesti luo kitkaa suhteeseen. Toisinaan mormoni saattaa olla itse halukas irtautumaan lahkosta ja kirkon ulkopuolinen seurustelusuhde saattaa olla esimerkiksi kapinointia mormonivanhempiaan kohtaan. Luonnollisesti tämän kaltainen epäsopuinen suhde ei voi olla toimiva, ellei molemmat osapuolet ole valmiita tekemään kaikkensa lahkosta irtautuvan auttamiseksi. Menneisyyden haamut saattavat silti vuosienkin päästä vaikuttaa suhteeseen.
Mormonismin temppelioppi on yksi suuri tekijä myös avioliittokysymyksessä. Käytännössä avioparin keskinäinensuhde on toissijainen suhteessa mormonismiin. Morsian ja sulhanen tekee valoja ja liittoja mormonikirkolle kanssa eikä aviolupauksia toistensa kanssa.
Olosuhteiden pakosta on kuitenkin niinkin että mormonisulhasia ei riitä kaikille mormoninaisille. Arvioni mukaan suomalaisista mormoneista naiset ovat enemmistöä. Siksi vaihtoehdoiksi monille näistä jää avioliitto ei-mormonin kanssa(ei siis suositella mormonikirkossa), avioliitto ulkomaalaisen mormonin kanssa(monesti Suomessa palvellut lähetyssaarnaaja) tai aviottomuus tässä elämässä. (mahdollisuus moniavioon kuoleman jälkeisessä elämässä)
Myös eronneet tai leskimormonimiehet muodostavat naisille mahdollisuuden mormonien avioliittomarkkinoilla.
Mormonin kanssa seurustelu tai naimisissa olo, altistaa suhteen toisen osapuolen lähes aina jossainmäärin mormonismin taakoille. Siksi olisi hyvä että asiat tulevat puiduksi jo ennen mahdollista avioliittoa tai lastenhankintaa. Äkkinäisiin liikkeisiin ei missään nimessä kannata ryhtyä toisen painostuksesta.
Sinun ja exmoron kanssa.
luterilainen mennessämme naimisiin, nyttemmin eronnut siitä kirkosta eikä kuulu mihinkään kirkkokuntaan.
En "yrittänyt" mitään. Ei hänkään.
Eikä koske vain mormonismia vaan muitakin suuntauksia, joissa ihmiset ovat tosissaan. Minä vaihtelin nuorena kirjeitä ihanan tytön kanssa ja tapasimmekin kerran. Elämänarvomme tuntuivat olevan niin samanlaiset, että siitä olisi voinut tulla jotain mahtavaa.
Sitten hän kuitenkin alkoi käydä helluntaiseurakunnan kokouksissa ja hurahti siihen suuntaukseen. Niin raskasta kuin se olikin, oli parempi että "suhteemme" loppui siihen. Raskasta olisi ollut molemmille osapuolille yrittää yhteiseloa tuossa muuttuneessa tilanteessa.
Eivät hyväksy, ja yrittävät tehdä kaikkensa estääkseen tällaiset tapahtumat. On koettu tämä "avomielisyys" useaankin kertaan lähipiirissäni. Ikävä kyllä vielä nykyäänkin kirkkoamme lähes vainotaan Suomessakin.
Kannattaa kuitenkin muistaa tuo mitä edelliset kirjoittajatkin ovat jo tuoneet esille: mormoniuskonnon mukaan eläminen useimmiten on erilaista mitä ns. tavisluterilaisen elämä.
Lisäksi mormonikirkko opettaa että perheet ovat ikuisia mutta vain jos heidät on sinetöity temppelissä. Siksi ei välttämättä kannata ottaa riskiä muun kuin mormonin kanssa - ei ole mitään takeita kääntymisestä. Muun uskonnon edustajan kanssa naimisiin mennyt menettää tämän mahdollisuuden jos hän on sen tehnyt "tietäen" eli silloin kun itse on jo ollut mormoni - tieto lisää vastuuta.
Mormonikirkon nuorisolle opetetaan että seurustelukumppanin olisi hyvä olla temppelikelpoinen mormoni. Ihan viisas neuvo sillä avioliiton onnistuminen ihan yleisestikin kyllä nousee jos puolisoilla on edes suunnilleen samat arvot ja tavoitteet elämässä.
(ilman pisteitä) että tavisluterilaisen ja mormonin elämä saattaa olla hyvin erilaista, puhumattakaan epätavisluterilaisen ja tavismormonin elämästä jne.
Mistään ei ole mitään takeita, ystävä hyvä. Eikä kenenkään kannata yrittää muuttaa toista. Tosin tunnen monia henkilöitä, jotka ovat liittyneet mormonikirkkoon ollessaan naimisissa mormonin kanssa. Ainakin täälläpäin aktiivisimmat ja pysyvimmät käännynnäiset ovat tullet kirkkoon juuri puolisonsa "siivellä".
Mormonikirkko suhtautuu avioliittoon hyvin myönteisesti. Uskon sen lisäävän avioliiton onnistumismahdollisuuksia siinä tapauksessa, että jompikumpi tai molemmat puolisot ovat mormoneita. Tilastojakin varmasti löytyisi.
Mormoninaiselle löytää hyvä mies kirkkonsa ulkopuolelta, silloinhan olisi onni hänelle kun mies ohjaisi naisen pikkuhiljaa ulos noista mormonikultin kahleista, ja kauniiksi lopuksi hän vielä huomaisi senkin ettei ole kirkon kauppatavaraa tuonpuoleoisessa.
että tuollainen tapaus olisi yhtä harvinainen kuin lottovoitto?
Miksi muuten puhut vain mormoninaisesta? Eikö mormonimiehelle voi käydä samalla lailla?