Minkä verran peff

arvot voi

vaihdella vuorokauden aikana? Minulla on työterveyslaitoksella vahvistettu astma ja peff-arvot vaihtelee 460-500 välillä vuorokauden ajasta riippuen ilman lääkitystä?

35

2265

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sinulla on

      Työterveyslaitoksella vahvistettu astma.

      Miten se on todettu? Onko sinulla tosiaan keuhkoputken ahtauma vai vain altistuskokeessa limanerityksen vuoksi pudonneet puhallusarvot?

      Vain aniharvoin kosteusvaurio aiheuttaa astman, koska keuhkoputket ovat suojatut limakalvo värekarvasysteemillä. Jos tämä mekaaninen puolustus pettää, niin sitten on vielä valkosolupuolustus, joka on erittäin monipuolinen. Sekin voi pettää ja se tunnistetaan siitä, että vallitsevana valkosolumuotona keuhkoputken limakalvolla ovat eosinofiilit. Jos näin on niin sitten sinulla ns. perinteinen allergia eli tässä tapauksessa astma.

      TTL:n altistuskokeessa yleensä käy siten, että ahtauman sijasta erittyy niin paljon limaa ja puhallustehot pienenevät. Tätä TTL kutsuu astmaksi, vaikka kyseessä onkin krooninen keuhkoputkitulehdus. Tästä kroonisuudesta on merkkinä limakalvon lymfosyytit, eivät siis eosinofiilit.

      Tutkittiinko sinun bronkuslimasi?
      Jos altistettiin A. fumigatuksella, niin oliko veressäsi sen IgE-vasta-ainetta.?

      Jos ei ollut IgE-vasta-ainetta, niin koe oli kohdallasi negatiivinen, vaikka puhallustehosi olisivat laskeneet vaikka kuinka paljon. Tämä sen vuoksi, että tämä kokeessa käytetty allergeeni toimii nimenomaan oman IgE-vasta-aineensa kanssa. Ne siis reagoivat keskenään ja jos A. fumigatuksen IgE puuttuu, niin ei ole tapahtunut mitään reaktiota ja tulos on negatiivinen.

      Muutama perusasia tähän loppuun. Homeastmalla tarkoitetaan ns. perinteistä IgE-välitteistä allergiaa. Jos se kroonistuu, niin se tunnistetaan perinteisesti eosinofiileilla. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa allergiaa ei saa sotkea siihen missään nimessä, koska tämä allergia tapahtuu keuhkorakkuloissa. Ns. perinteiset allergiat tapahtuvat hengityselinten ja ruuansulatuskanavan limakalvoilla sekä iholla.

      Pitää pitää siis mielessä, mikä ero on kahdella eri keuhkoputken sairaudella bronkiitilla ja astmalla. Kun ne oppii ja sisäistää, niin ymmärtää aika paljon, eikä kenenkään kusetus onnistu enää kovinkaan helposti. TTL on harjoittanut tätä kusetusta jo yli 12 vuoden ajan suurella menestyksellä.

      • vaihdella

        huomattavasti enemmänkin, vaikka olisi maksimilääkityskin. Eikä se niin harvinaista ole.

        Minulla se TTL-astma ja peffit eilen 327-389, maksimilääkitys - yleensä vaihtelu 365-420, nyt on joku häikkä.. lima paksumpaa eikä lähde keuhkoista yskimälläkään..

      • arvot voi

        Ennen työterveyslaitokselle menoa minulle on jo lyöty astmadiagonoosi työskenneltyäni hometyöpaikassa reilun vuoden ajan.Näin jälkikäteen ihmettelin miksi niin nopeaan oireeni diagdosoitiin astmaksi jonka tosiaan työterveyslaitos vielä vahvisti. Kyseinen diagnoosi perustui oireisiin, peff-seurannan bronkodilaatiovasteisiin ja keuhkofunktioarvojen korjaantumiseen lääkityksellä työterveyslaitoksen E-lääkärilausunnon mukaan.Mainittakoon vielä että diagnoosin teki oma työterveyslääkäri.Mitään limatutkimuksia TTL:lla ei tehty, papereitten mukaan S-IgE oli 163 ku/l muttei siinä puhuttu mistään paneeleista. Kyseisessä paikassa minut minua hoiti erikoistuva lääkäri, enkä löydä paperistani merkintää mistään keuhkolääkärin konsultaatioista muuta kuin pelkkä leima ja nimi lausunnon lopussa. Minut nenäalistettiin myös. Nyt tilanteeni on tosiaan se että peff-arvot on hyvät mutta muuta oireilua kyllä riittää enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

      • näin!
        vaihdella kirjoitti:

        huomattavasti enemmänkin, vaikka olisi maksimilääkityskin. Eikä se niin harvinaista ole.

        Minulla se TTL-astma ja peffit eilen 327-389, maksimilääkitys - yleensä vaihtelu 365-420, nyt on joku häikkä.. lima paksumpaa eikä lähde keuhkoista yskimälläkään..

        Se on siis lima, joka haittaa puhallustasi.

        Sinulla ei siis ole astmaa eli ahtaumaa keuhkoputkessa! Lima ei tarkoita keuhkoputken ahtaumaa, vaikka se estääkin ilman kulkua.

        Nämä sairaudet tutkitaan aina solutasolla ja ne on helppo tutkia valkosolujen erittelylaskennalla. Astma siis tunnistetaan eosinofiileista ja bronkiitti lymfosyyteista. Ei diagnoosia voi tehdä PEF-mittariin puhaltamalla. Se on tietysti hyvä apuväline hengenahdistuksen seurannassa, kunhan diagnoosi on ensiksi tehty solutasolla.

      • sinulla on
        arvot voi kirjoitti:

        Ennen työterveyslaitokselle menoa minulle on jo lyöty astmadiagonoosi työskenneltyäni hometyöpaikassa reilun vuoden ajan.Näin jälkikäteen ihmettelin miksi niin nopeaan oireeni diagdosoitiin astmaksi jonka tosiaan työterveyslaitos vielä vahvisti. Kyseinen diagnoosi perustui oireisiin, peff-seurannan bronkodilaatiovasteisiin ja keuhkofunktioarvojen korjaantumiseen lääkityksellä työterveyslaitoksen E-lääkärilausunnon mukaan.Mainittakoon vielä että diagnoosin teki oma työterveyslääkäri.Mitään limatutkimuksia TTL:lla ei tehty, papereitten mukaan S-IgE oli 163 ku/l muttei siinä puhuttu mistään paneeleista. Kyseisessä paikassa minut minua hoiti erikoistuva lääkäri, enkä löydä paperistani merkintää mistään keuhkolääkärin konsultaatioista muuta kuin pelkkä leima ja nimi lausunnon lopussa. Minut nenäalistettiin myös. Nyt tilanteeni on tosiaan se että peff-arvot on hyvät mutta muuta oireilua kyllä riittää enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

        keuhkoputkessasi krooninen tulehdus. Limaneritys keuhkoputkessa on ihan normaalia, mutta ei tietenkään niin runsas kuin sinulla on. Runsas limaeritys liittyy krooniseen keuhkoputkitulehdukseen. Sinulla ei siis ole varsinaista keuhkoputken rakenteessa olevaa ahtaumaa.

        Olet ollut todella "helppo nakki" työterveyshuollolle ja Työterveyslaitokselle. Onneksi kaikki tiedot on taltioitu, joten niitä voidaan tarkastella myöhemminkin.

        Jos tosiaan on allergia keuhkoputkessa eli astma, niin se diagnosoidaan eosinofiileilla ja spesifisellä IgE-vasta-aineella. Mikään IgE:n kokonaispitoisuuden määrittäminen ei siihen riitä.

        Koska sinulla on oireilua enemmän kuin omiksi tarpeiksi, niin se tarkoittaa sitä, että kosteusvauriossa viihtyvät pienet itiöt, kuten Aspergillus fumigatus ja Streptomyces (aktinobakteeri="sädesieni) ovat pienuutensa (1-2 µm) päässeet keuhkorakkuloihisi. Tunnetusti ne aiheuttavat allergisen alveoliitin. Siihen ei ole mitään hoitoa. Et voi tehdä mitään muuta kuin välttää uutta altistusta. Hoitoa ei voi olla sen vuoksi, koska lääkitys haittaisi sinun normaalia immuunipuolustusjärjestelmää, joka koko ajan pyrkii pääsemään eroon keuhkorakkulatulehduksestasi. Pahinta olisi nyt alkaa popsimaan kortisonitabletteja. Se vaurioittaisi vakavasti kehossasi parhaillaan olevaa tulehduksen paranemisprosessia.

        Työterveyslääkärisi virkavelvollisuus on sanoa sinulle, että et astu enää koskaan kosteusvaurioiseen työpaikkaasi. Toivottavasti hän on niin tehnyt.

        Hyvää kohdallasi on se, että ttl ei altistanut sinua A. fumigatuksella. Jos olisi altistanut, niin olisit ollut sen jälkeen allerginen myös ulkoilmalle.

      • myöskään netissä
        näin! kirjoitti:

        Se on siis lima, joka haittaa puhallustasi.

        Sinulla ei siis ole astmaa eli ahtaumaa keuhkoputkessa! Lima ei tarkoita keuhkoputken ahtaumaa, vaikka se estääkin ilman kulkua.

        Nämä sairaudet tutkitaan aina solutasolla ja ne on helppo tutkia valkosolujen erittelylaskennalla. Astma siis tunnistetaan eosinofiileista ja bronkiitti lymfosyyteista. Ei diagnoosia voi tehdä PEF-mittariin puhaltamalla. Se on tietysti hyvä apuväline hengenahdistuksen seurannassa, kunhan diagnoosi on ensiksi tehty solutasolla.

        en ole keskustelun aloitttaja, mutta minun limaisuuteni liittyy nimenomaan kosteaan ulkoilmaan ja on perintöä siitä TTL:n aspergillusaltistuksesta..
        ei siellä mitään limaa tutkita.. missään vaiheessa..
        Ei voi aina olla menemättä ulos kostealla kelillä.

      • sentään
        sinulla on kirjoitti:

        keuhkoputkessasi krooninen tulehdus. Limaneritys keuhkoputkessa on ihan normaalia, mutta ei tietenkään niin runsas kuin sinulla on. Runsas limaeritys liittyy krooniseen keuhkoputkitulehdukseen. Sinulla ei siis ole varsinaista keuhkoputken rakenteessa olevaa ahtaumaa.

        Olet ollut todella "helppo nakki" työterveyshuollolle ja Työterveyslaitokselle. Onneksi kaikki tiedot on taltioitu, joten niitä voidaan tarkastella myöhemminkin.

        Jos tosiaan on allergia keuhkoputkessa eli astma, niin se diagnosoidaan eosinofiileilla ja spesifisellä IgE-vasta-aineella. Mikään IgE:n kokonaispitoisuuden määrittäminen ei siihen riitä.

        Koska sinulla on oireilua enemmän kuin omiksi tarpeiksi, niin se tarkoittaa sitä, että kosteusvauriossa viihtyvät pienet itiöt, kuten Aspergillus fumigatus ja Streptomyces (aktinobakteeri="sädesieni) ovat pienuutensa (1-2 µm) päässeet keuhkorakkuloihisi. Tunnetusti ne aiheuttavat allergisen alveoliitin. Siihen ei ole mitään hoitoa. Et voi tehdä mitään muuta kuin välttää uutta altistusta. Hoitoa ei voi olla sen vuoksi, koska lääkitys haittaisi sinun normaalia immuunipuolustusjärjestelmää, joka koko ajan pyrkii pääsemään eroon keuhkorakkulatulehduksestasi. Pahinta olisi nyt alkaa popsimaan kortisonitabletteja. Se vaurioittaisi vakavasti kehossasi parhaillaan olevaa tulehduksen paranemisprosessia.

        Työterveyslääkärisi virkavelvollisuus on sanoa sinulle, että et astu enää koskaan kosteusvaurioiseen työpaikkaasi. Toivottavasti hän on niin tehnyt.

        Hyvää kohdallasi on se, että ttl ei altistanut sinua A. fumigatuksella. Jos olisi altistanut, niin olisit ollut sen jälkeen allerginen myös ulkoilmalle.

        Astmadiagnoosi EI edellytä IgE:tä eikä eosinofiilejä, kuten täälläkin on lukemattomia kertoja todettu.

        Sinun on täysin turha esittää täällä noita omia, itse keksimiäsi diagnoositeorioitasi. Niistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

      • arvot voi
        sinulla on kirjoitti:

        keuhkoputkessasi krooninen tulehdus. Limaneritys keuhkoputkessa on ihan normaalia, mutta ei tietenkään niin runsas kuin sinulla on. Runsas limaeritys liittyy krooniseen keuhkoputkitulehdukseen. Sinulla ei siis ole varsinaista keuhkoputken rakenteessa olevaa ahtaumaa.

        Olet ollut todella "helppo nakki" työterveyshuollolle ja Työterveyslaitokselle. Onneksi kaikki tiedot on taltioitu, joten niitä voidaan tarkastella myöhemminkin.

        Jos tosiaan on allergia keuhkoputkessa eli astma, niin se diagnosoidaan eosinofiileilla ja spesifisellä IgE-vasta-aineella. Mikään IgE:n kokonaispitoisuuden määrittäminen ei siihen riitä.

        Koska sinulla on oireilua enemmän kuin omiksi tarpeiksi, niin se tarkoittaa sitä, että kosteusvauriossa viihtyvät pienet itiöt, kuten Aspergillus fumigatus ja Streptomyces (aktinobakteeri="sädesieni) ovat pienuutensa (1-2 µm) päässeet keuhkorakkuloihisi. Tunnetusti ne aiheuttavat allergisen alveoliitin. Siihen ei ole mitään hoitoa. Et voi tehdä mitään muuta kuin välttää uutta altistusta. Hoitoa ei voi olla sen vuoksi, koska lääkitys haittaisi sinun normaalia immuunipuolustusjärjestelmää, joka koko ajan pyrkii pääsemään eroon keuhkorakkulatulehduksestasi. Pahinta olisi nyt alkaa popsimaan kortisonitabletteja. Se vaurioittaisi vakavasti kehossasi parhaillaan olevaa tulehduksen paranemisprosessia.

        Työterveyslääkärisi virkavelvollisuus on sanoa sinulle, että et astu enää koskaan kosteusvaurioiseen työpaikkaasi. Toivottavasti hän on niin tehnyt.

        Hyvää kohdallasi on se, että ttl ei altistanut sinua A. fumigatuksella. Jos olisi altistanut, niin olisit ollut sen jälkeen allerginen myös ulkoilmalle.

        Kyllä minulle on tehty nenä-ja keuhkoaltistus Aspergillus fumigatukselle ja tunnen että oireillani on joku yhteys myös ulkoilmaan. Tällähetkellä ilma on kirpeän kylmä ja olo myös paljon mukavampi.

      • tietoa
        sinulla on kirjoitti:

        keuhkoputkessasi krooninen tulehdus. Limaneritys keuhkoputkessa on ihan normaalia, mutta ei tietenkään niin runsas kuin sinulla on. Runsas limaeritys liittyy krooniseen keuhkoputkitulehdukseen. Sinulla ei siis ole varsinaista keuhkoputken rakenteessa olevaa ahtaumaa.

        Olet ollut todella "helppo nakki" työterveyshuollolle ja Työterveyslaitokselle. Onneksi kaikki tiedot on taltioitu, joten niitä voidaan tarkastella myöhemminkin.

        Jos tosiaan on allergia keuhkoputkessa eli astma, niin se diagnosoidaan eosinofiileilla ja spesifisellä IgE-vasta-aineella. Mikään IgE:n kokonaispitoisuuden määrittäminen ei siihen riitä.

        Koska sinulla on oireilua enemmän kuin omiksi tarpeiksi, niin se tarkoittaa sitä, että kosteusvauriossa viihtyvät pienet itiöt, kuten Aspergillus fumigatus ja Streptomyces (aktinobakteeri="sädesieni) ovat pienuutensa (1-2 µm) päässeet keuhkorakkuloihisi. Tunnetusti ne aiheuttavat allergisen alveoliitin. Siihen ei ole mitään hoitoa. Et voi tehdä mitään muuta kuin välttää uutta altistusta. Hoitoa ei voi olla sen vuoksi, koska lääkitys haittaisi sinun normaalia immuunipuolustusjärjestelmää, joka koko ajan pyrkii pääsemään eroon keuhkorakkulatulehduksestasi. Pahinta olisi nyt alkaa popsimaan kortisonitabletteja. Se vaurioittaisi vakavasti kehossasi parhaillaan olevaa tulehduksen paranemisprosessia.

        Työterveyslääkärisi virkavelvollisuus on sanoa sinulle, että et astu enää koskaan kosteusvaurioiseen työpaikkaasi. Toivottavasti hän on niin tehnyt.

        Hyvää kohdallasi on se, että ttl ei altistanut sinua A. fumigatuksella. Jos olisi altistanut, niin olisit ollut sen jälkeen allerginen myös ulkoilmalle.

        Astman diagnostiset kriteerit ovat samat kaikissa EU-maissa, USA:ssa ja Kanadassa. Diagnoosi ei edellytä IgE-löytöjä tai eosinofiilejä. Itse asiassa IgE-välitteinen astma on harvinainen, kun puhumme kosteusvauriomikrobeista sen aiheuttajana. Muut mekanismit, joita kaikkia ei vielä edes tunneta, ovat hyvin paljon tavallisempia.

        Mitä tulee A. fumigatukseen ja streptomykeetteihin, niin ne tunnetaan myös astman aiheuttajina.

        Toivottavasti tietämättömänä maallikkona pidättäytyisit myös ottamasta kantaa ihmisten lääkityksiin.

      • vain sinä
        arvot voi kirjoitti:

        Kyllä minulle on tehty nenä-ja keuhkoaltistus Aspergillus fumigatukselle ja tunnen että oireillani on joku yhteys myös ulkoilmaan. Tällähetkellä ilma on kirpeän kylmä ja olo myös paljon mukavampi.

        tulit allergiseksi keuhkorakkulatasolla nyt myös ulkoilman Aspergillus fumigatukseelle. TTL:n altistukokeissa ollut ei voi sitä mitenkään välttää, koska sitä on runsaasti sulan maan aikana ulkoilmassa.

        Tämä TTL:n käyttämä A. fumigatus -uute on tarkoitettu vain IgE-allergioiden tutkimiseen. Aina, kun tehdään altistuskoe ammattiastman tutkimiseksi, niin tutkitaan, että onko ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta kehossa. En tiedä vielä ketään, jolla olisi ollut ennen altistuskoetta A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta veressään.

        Tähän loppuun vielä tietoa Duodecimin ja Hengitysliitto Helin julkaisemasta kirjasta "Astma" (1.painos 2000). TTL:n homeguru ja kaikkien laittomien homealtistuskokeiden isä kirjoittaa kirjan sivulla 109 seuraavaa:

        MITEN AMMATTIASTMA SYNTYY?

        Ammattiastman mekanismit ovat edelleen vain osittain tiedossa. Parhaiten tunnetaan allerginen ammattiastma, joka syntyy työpaikan altisteelle herkistyttäessä. Varsinkin eläin- ja kasviperäiset altisteet aiheuttavat allergisen astman ja muodostavat näille aineille ominaisia IgE-luokan vasta-aineita.
        LAINAUS PÄÄTTYY

        Näin siis itse hra Nordman vahvistaa, että biologista alkuperää oleva aine aiheuttaa IgE-vasteen, jos syntyy astma. Esimerkiksi, jos diagnosoidaan Aspergillus tai Cladosporium -homeiden aiheuttamat astmat, niin se selvitetään ko. homeiden IgE-vasta-aineiden löytymisellä. Eihän sitä muuten tiedä, mikä astman on aiheuttanut. Vain onko tällä häiriköllä jokin parempi tieto, miten ko. homeiden astma selvitetään? Jälleenkö PEF-mittarilla?

      • diagnostiset
        tietoa kirjoitti:

        Astman diagnostiset kriteerit ovat samat kaikissa EU-maissa, USA:ssa ja Kanadassa. Diagnoosi ei edellytä IgE-löytöjä tai eosinofiilejä. Itse asiassa IgE-välitteinen astma on harvinainen, kun puhumme kosteusvauriomikrobeista sen aiheuttajana. Muut mekanismit, joita kaikkia ei vielä edes tunneta, ovat hyvin paljon tavallisempia.

        Mitä tulee A. fumigatukseen ja streptomykeetteihin, niin ne tunnetaan myös astman aiheuttajina.

        Toivottavasti tietämättömänä maallikkona pidättäytyisit myös ottamasta kantaa ihmisten lääkityksiin.

        kriteerit edellyttävät, että tutkitaan ahtauman aiheuttajan IgE ja eosinofiilia, jotta se pystytään erottamaan kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta. Asia ratkaistaan siis solutasolla, ei PEF-mittarilla. Vasta sen jälkeen, kun astma on diagnosoitu, niin PEF-puhalluksia voidaan käyttää apuna selvitettäessä astmalääkityksen tehoa. PEF-mittari ei ole diagnosointiväline.

        Muuten ei missään muualla kuin työterveyslaitoksella diagnosoida astmoja

        Ns. perintein allergia, kuten astma, tunnistettaan aina eosinofiilisista valkosoluista. Se, mitä ttl:n altistuskokeessa tapahtuu, niin sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa. Jos altistetun bronkuslima tutkitaan, niin vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit. Jos tälläiselle ihmiselle annetaan kortisonihoitoa, niin silloin vaurioitetaan erittäin pahoin tätä lymfosyyttien suorittamaa immuunipuolustusta. Näin on tehty valitettavasti monen kohdalla. Kyseessä ei ole enää hoitovirhe, vaan tahallinen törkeä terveyden tärveleminen, joka on aina rangaistava teko.

        Aivan varmasti A. fumigatuksen aiheuttama astma voi olla mahdollista TTL:n altistuskokeen jälkeen, mutta se on harvinainen. Sen sijaan, jos on nautittu montakin kortisonitablettiannosta altistuskokeen jälkeen, niin A. fumigatus -infektio on mahdollinen. Tämä johtuu siitä, että kortisoni on vaurioittanut ihmisen normaalia immuunipuolustusjärjestelmää eli Th1-lymfosyyttijärjestelmää.

        Perinteiseen allergiaan kuuluu aina eosinofiilia.

      • lause:
        diagnostiset kirjoitti:

        kriteerit edellyttävät, että tutkitaan ahtauman aiheuttajan IgE ja eosinofiilia, jotta se pystytään erottamaan kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta. Asia ratkaistaan siis solutasolla, ei PEF-mittarilla. Vasta sen jälkeen, kun astma on diagnosoitu, niin PEF-puhalluksia voidaan käyttää apuna selvitettäessä astmalääkityksen tehoa. PEF-mittari ei ole diagnosointiväline.

        Muuten ei missään muualla kuin työterveyslaitoksella diagnosoida astmoja

        Ns. perintein allergia, kuten astma, tunnistettaan aina eosinofiilisista valkosoluista. Se, mitä ttl:n altistuskokeessa tapahtuu, niin sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa. Jos altistetun bronkuslima tutkitaan, niin vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit. Jos tälläiselle ihmiselle annetaan kortisonihoitoa, niin silloin vaurioitetaan erittäin pahoin tätä lymfosyyttien suorittamaa immuunipuolustusta. Näin on tehty valitettavasti monen kohdalla. Kyseessä ei ole enää hoitovirhe, vaan tahallinen törkeä terveyden tärveleminen, joka on aina rangaistava teko.

        Aivan varmasti A. fumigatuksen aiheuttama astma voi olla mahdollista TTL:n altistuskokeen jälkeen, mutta se on harvinainen. Sen sijaan, jos on nautittu montakin kortisonitablettiannosta altistuskokeen jälkeen, niin A. fumigatus -infektio on mahdollinen. Tämä johtuu siitä, että kortisoni on vaurioittanut ihmisen normaalia immuunipuolustusjärjestelmää eli Th1-lymfosyyttijärjestelmää.

        Perinteiseen allergiaan kuuluu aina eosinofiilia.

        "Muuten ei missään muualla kuin työterveyslaitoksella diagnosoida astmoja"

        jatkuu näin "PEF-mittarilla".

      • työterveyslääkäri
        lause: kirjoitti:

        "Muuten ei missään muualla kuin työterveyslaitoksella diagnosoida astmoja"

        jatkuu näin "PEF-mittarilla".

        diagnosoi astmoja liukuhihnalta ja antaa ensimmäiset astmalääkepakkaukset omasta kaapistaan (lääkenäytteitä). Helppoa ja tehokasta, ei turhaa peffien puhaltelua, onnistuu ilmeisesti, kun tietää millaisessa homeläävässä työntekijät työskentelee. Monilla työkavereilla on tämä sama astma.

      • tietoa
        vain sinä kirjoitti:

        tulit allergiseksi keuhkorakkulatasolla nyt myös ulkoilman Aspergillus fumigatukseelle. TTL:n altistukokeissa ollut ei voi sitä mitenkään välttää, koska sitä on runsaasti sulan maan aikana ulkoilmassa.

        Tämä TTL:n käyttämä A. fumigatus -uute on tarkoitettu vain IgE-allergioiden tutkimiseen. Aina, kun tehdään altistuskoe ammattiastman tutkimiseksi, niin tutkitaan, että onko ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta kehossa. En tiedä vielä ketään, jolla olisi ollut ennen altistuskoetta A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta veressään.

        Tähän loppuun vielä tietoa Duodecimin ja Hengitysliitto Helin julkaisemasta kirjasta "Astma" (1.painos 2000). TTL:n homeguru ja kaikkien laittomien homealtistuskokeiden isä kirjoittaa kirjan sivulla 109 seuraavaa:

        MITEN AMMATTIASTMA SYNTYY?

        Ammattiastman mekanismit ovat edelleen vain osittain tiedossa. Parhaiten tunnetaan allerginen ammattiastma, joka syntyy työpaikan altisteelle herkistyttäessä. Varsinkin eläin- ja kasviperäiset altisteet aiheuttavat allergisen astman ja muodostavat näille aineille ominaisia IgE-luokan vasta-aineita.
        LAINAUS PÄÄTTYY

        Näin siis itse hra Nordman vahvistaa, että biologista alkuperää oleva aine aiheuttaa IgE-vasteen, jos syntyy astma. Esimerkiksi, jos diagnosoidaan Aspergillus tai Cladosporium -homeiden aiheuttamat astmat, niin se selvitetään ko. homeiden IgE-vasta-aineiden löytymisellä. Eihän sitä muuten tiedä, mikä astman on aiheuttanut. Vain onko tällä häiriköllä jokin parempi tieto, miten ko. homeiden astma selvitetään? Jälleenkö PEF-mittarilla?

        Suomen Lääkärilehti 7/2007

        Koska kosteusvaurioon liittyvästä astmasta vain pieni osa on IgE-välitteistä, on syytä epäillä, että sama pätee nenän limakalvon suhteen.



        Työperäistä astmaa tai sen pahenemista selvittävät
        tutkimukset

        Perusterveydenhuollon selvitykset:
        – astmaepäilyn tulee herätä, jos tutkittavalla on oireena
        yskää, limaneritystä keuhkoista, hengenahdistusta ja hengityksen
        vinkunaa
        – mahdolliset infektiot (anamneesi, kliininen tutkimus,
        CRP, nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, thorax-rtg).
        Muu erotusdiagnostiikka määritellään oireiden ja kliinisten
        löydöksien mukaan.
        – astmadiagnostiikka (keuhkojen toimintakokeet, ihopistokokeet
        perussarjalla).

        PEF-työpaikkaseuranta
        PEF-työpaikkaseuranta on kosteusvauriomikrobien aiheuttaman
        ammattiastman keskeisin diagnostinen keino
        ydintietolaatikko 6).
        Ammattiastmaa epäiltäessä tehdään aina vähintään kahden
        viikon PEF-työpaikkaseuranta. Pitempiaikaista seurantaa,
        esim. neljää viikkoa, tulee harkita, mikäli kahden viikon
        seuranta ei johda diagnoosiin. Tällöin mittaukset neljä kertaa
        vuorokaudessa viimeisten kahden viikon aikana riittävät.
        On tärkeää, että PEF-työpaikkaseuranta käynnistyy välittömästi
        epäilyn herättyä. Jos potilaan kliinisen tilan takia
        hänen katsotaan tarvitsevan sairauslomaa, PEF-rekisteröinti
        alkaa jo sairauslomalla ja jatkuu, kun tutkittava yrittää työhön
        paluuta.
        PEF-työpaikkaseurannan onnistunut toteutus vaatii tutkittavan
        perusteellista ohjaamista, koska tutkimuksen luotettavuus
        on diagnoosin kannalta oleellisen tärkeä. PEF-työpaikkaseurannan
        ohjaukseen pitää varata riittävästi aikaa. Jollei
        lääkäri tai terveydenhoitaja ole perehtynyt PEF-työpaikkaseurantaan
        ja sen ohjaamiseen, otetaan yhteyttä erikoissairaanhoitoon
        jo tässä vaiheessa, jolloin PEF-työpaikkaseuranta
        toteutetaan yhteistyössä keuhko- tai työlääketieteen poliklinikan
        kanssa.
        Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin lähettämisen aiheet:
        – tutkimusten tulokset viittaavat kosteusvauriomikrobialtistumisesta
        johtuvaan astmaan (oireanamneesi, erotusdiagnostisesti
        ei muuta osoitettavissa, PEF-seuranta tukee ammattiastmaepäilyä)
        – perusteltu epäily astman työperäisestä pahenemisesta.

        Erikoisalakohtaiset selvitykset
        Selvityksiin kuuluvat spirometria ja bronkodilataatiokoe,
        histamiini- tai metakoliinialtistuskoe sekä uloshengitysilman
        typpioksidipitoisuuden mittaus. Harkinnan mukaan tehdään
        keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimus. Atopian
        selvittämiseksi tehdään myös perusihopistokokeet, jollei niitä
        ole suoritettu jo perusterveydenhuollossa.
        Uusittaessa PEF-työpaikkaseuranta suositellaan luotetta-
        vuuden parantamiseksi tallentavan PEF-mittarin käyttöä.
        PEF-seurantaan voidaan liittää histamiini- tai metakoliinialtistuskoe
        tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden
        mittaus, jotta saadaan tarkempi käsitys työympäristön vaikutuksesta
        bronkiaaliseen reaktiviteettiin ja bronkuslimakalvon
        inflammaatiotilaan. Erotusdiagnostiset tutkimukset tehdään
        anamneesin perusteella.
        IgG-luokan mikrobispesifisten vasta-aineiden määrittämistä
        on työterveyshuollossa käytetty biologisena altistumistestinä
        osoittamaan tutkitun henkilöryhmän kontaktia kyseisen
        mikrobin kanssa. IgG-vasta-aineet kuvaavat altistumisen
        aiheuttamaa immunologista vastetta elimistössä, eivät sairautta.
        Niiden kliininen merkitys on vielä epäselvä. Altistumistilanteissa
        vasta-aineiden pitoisuus suurenee viikkojen
        kuluessa, mutta pienenee todennäköisesti vasta vuosien
        kuluessa. IgG-vasta-aineiden tuotannossa on suuria yksilöllisiä
        eroja. Yksilötasolla IgG-vasta-ainemäärityksestä ei ole
        hyötyä.
        Suuri ongelma spesifisten keuhkoputkialtistuksen toteuttamisessa
        on testivalmisteiden saatavuus. Testivalmisteita
        on saatavissa vain muutamalle homeelle, jotka eivät välttämättä
        vastaa työympäristössä esiintyviä hallitsevia lajeja.
        Nämä testivalmisteet eivät ole vakioituja. Altistustestien tulkintaa
        vaikeuttaa myös se, että ammattiastman aiheuttaja
        saattaa olla kokonaan muu, tuntematon altiste. Näistä syistä
        negatiiviseksi jäänyt altistustesti ei sulje pois ammattiastman
        mahdollisuutta .
        Ammattiastmadiagnoosi tehdään anamneesin, altistumistietojen
        ja tutkimustulosten perusteella .
        PEF-työpaikkaseuranta heijastaa työpaikan kokonaisaltistusta
        paremmin kuin keuhkoputkialtistus. Siksi positiivista
        PEF-työpaikkaseurantaa on pidettävä riittävänä näyttönä kosteusvauriomikrobin
        aiheuttamalle ammattiastmadiagnoosille
        edellyttäen, että muut kriteerit täyttyvät.
        Positiivinen keuhkoputkialtistuskoe varmistaa diagnoosin,
        mutta ei ole välttämätön diagnoosin asettamiselle. Keuhkoputkialtistuskoe
        tulee erityisesti kyseeseen, kun työpaikka-
        PEF-seurantaa ei voida toteuttaa (työpaikkaa ei enää ole tms.).
        Spesifinen keuhkoputkialtistus homeuutteilla voi jäädä negatiiviseksi,
        jos testiaine on kokonaan väärä (ks. yllä) tai jos se
        sisältää liian vähän antigeeniä reaktion laukaisemiseksi.
        Jos tutkittava kärsii astmasta ennestään, ja astman voidaan
        osoittaa toistuvasti pahenevan työympäristössä, jossa
        on todettu merkitsevä altistuminen kosteusvauriomikrobeiolle,
        mutta tutkimustulokset eivät riitä ammattiastmadiagnoosiin,
        voidaan katsoa, että kyseessä on astman työympäristöstä
        johtuva huononeminen. Ammattitautilain mukaan
        (1343/88, 1§ 2 mom.) ammattitautia sovelletaan myös muun
        sairauden ”olennaiseen pahenemiseen tämän pahenemisen
        ajalta”. Huononeminen tulee osoittaa keuhkojen toimintakokeilla
        (työpaikka-PEF-seuranta, spirometria, uloshengityksen
        typpioksidi tai bronkiaalinen hyperreaktiviteetti).
        Jos tutkittava kärsii astmasta ennestään, ja astman voidaan
        osoittaa toistuvasti pahenevan työympäristössä, jossa
        on todettu merkitsevä altistuminen kosteusvauriomikrobeiolle,
        mutta tutkimustulokset eivät riitä ammattiastmadiagnoosiin,
        voidaan katsoa, että kyseessä on astman työympäristöstä
        johtuva huononeminen. Ammattitautilain mukaan
        (1343/88, 1§ 2 mom.) ammattitautia sovelletaan myös muun
        sairauden ”olennaiseen pahenemiseen tämän pahenemisen
        ajalta”. Huononeminen tulee osoittaa keuhkojen toimintakokeilla
        (työpaikka-PEF-seuranta, spirometria, uloshengityksen
        typpioksidi tai bronkiaalinen hyperreaktiviteetti).


        Harri Alenius, TTL
        Tari Haahtela, HUS
        Auli Hakulinen, HUS
        Terttu Harju, OYS
        Maija-Riitta Hirvonen, KTL
        Anne Hyvärinen, KTL
        Kirsi Karvala, TTL
        Eeva Kokko, EPKS
        Rea Lagerstedt, STLY
        Sanna Lappalainen, TTL
        Riitta Luosujärvi, HUS
        Marjatta Malmberg, HUS
        Arja Marttinen, HUS
        Helena Mussalo-Rauhamaa, HY
        Aino Nevalainen, KTL
        Henrik Nordman, TTL
        Eero Palomäki, TTL
        Riitta-Liisa Patovirta, KYS
        Sirpa Pennanen, TTL
        Ritva Piipari, TTL
        Tuula Putus, STM
        Sirpa Rautiala, TTL
        Kari Reijula, TTL
        Helena Rintala, KTL
        Pirkko Ruoppi, KYS
        Markku Sainio, TTL
        Riitta Sauni, TTL
        Markku Seuri, Atria Oyj
        Helena Taskinen, TTL
        Taina Taskinen, Iisalmen terveyskeskus
        Erkki O. Terho, TYKS
        Elina Toskala-Hannikainen, TTL
        Pentti Tukiainen, HYKS
        Jukka Uitti, TTL
        Arja Viinanen, TYKS
        Henrik Wolff, TTL

      • tiedä
        diagnostiset kirjoitti:

        kriteerit edellyttävät, että tutkitaan ahtauman aiheuttajan IgE ja eosinofiilia, jotta se pystytään erottamaan kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta. Asia ratkaistaan siis solutasolla, ei PEF-mittarilla. Vasta sen jälkeen, kun astma on diagnosoitu, niin PEF-puhalluksia voidaan käyttää apuna selvitettäessä astmalääkityksen tehoa. PEF-mittari ei ole diagnosointiväline.

        Muuten ei missään muualla kuin työterveyslaitoksella diagnosoida astmoja

        Ns. perintein allergia, kuten astma, tunnistettaan aina eosinofiilisista valkosoluista. Se, mitä ttl:n altistuskokeessa tapahtuu, niin sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa. Jos altistetun bronkuslima tutkitaan, niin vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit. Jos tälläiselle ihmiselle annetaan kortisonihoitoa, niin silloin vaurioitetaan erittäin pahoin tätä lymfosyyttien suorittamaa immuunipuolustusta. Näin on tehty valitettavasti monen kohdalla. Kyseessä ei ole enää hoitovirhe, vaan tahallinen törkeä terveyden tärveleminen, joka on aina rangaistava teko.

        Aivan varmasti A. fumigatuksen aiheuttama astma voi olla mahdollista TTL:n altistuskokeen jälkeen, mutta se on harvinainen. Sen sijaan, jos on nautittu montakin kortisonitablettiannosta altistuskokeen jälkeen, niin A. fumigatus -infektio on mahdollinen. Tämä johtuu siitä, että kortisoni on vaurioittanut ihmisen normaalia immuunipuolustusjärjestelmää eli Th1-lymfosyyttijärjestelmää.

        Perinteiseen allergiaan kuuluu aina eosinofiilia.

        että IgE-välitteinen astma on harvinainen astman muoto astmaan kosteusvauriomikrobien takia sairastuneilla. Nykyään jo tiedetään kosteusvauriomikrobien erittämien toksiinienkin vaikutuksen olevan huomattavasti suurempi tekijä astman synnyssä.

        Ylilääkäri Tuula Putus, jolla on jo 20 vuoden kokemus homealtistuneiden tutkimisesta, toteaa näin:

        "Aikuisen astma voi olla sisäsyntyinen, jolloin syytä ei ole saatu selville, tai soluvälitteiseen viivästyneeseen yliherkkyyteen tai toksiseen reaktioon liittyvä, ulkoisen ärsykkeen aiheuttama astma. Sekä välitön yliherkkyys että soluvälitteinen yliherkkyys tai toksinen reaktio voi olla ammattiastman mekanismina. Homekohteissa astman riski on eri tutkimuksissa ollut 1.3-3-kertainen tavanomaiseen verrattuna "

      • hyvin, mitä
        tiedä kirjoitti:

        että IgE-välitteinen astma on harvinainen astman muoto astmaan kosteusvauriomikrobien takia sairastuneilla. Nykyään jo tiedetään kosteusvauriomikrobien erittämien toksiinienkin vaikutuksen olevan huomattavasti suurempi tekijä astman synnyssä.

        Ylilääkäri Tuula Putus, jolla on jo 20 vuoden kokemus homealtistuneiden tutkimisesta, toteaa näin:

        "Aikuisen astma voi olla sisäsyntyinen, jolloin syytä ei ole saatu selville, tai soluvälitteiseen viivästyneeseen yliherkkyyteen tai toksiseen reaktioon liittyvä, ulkoisen ärsykkeen aiheuttama astma. Sekä välitön yliherkkyys että soluvälitteinen yliherkkyys tai toksinen reaktio voi olla ammattiastman mekanismina. Homekohteissa astman riski on eri tutkimuksissa ollut 1.3-3-kertainen tavanomaiseen verrattuna "

        Tuula Putus tarkoittaa soluvälitteisellä yliherkkyydellä. Sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa.

        Soluvälitteisellä yliherkkyydellä tarkoitetaan lymfosytoosia ja jos sellainen on keuhkoputkessa, niin kyseessä on krooninen bronkiitti eli keuhkoputkitulehdus. Jos on astma keuhkoputkessa (on myös krooninen tulehdus), niin se tunnistetaan eosinofiiliasta.

        On se nyt merkillistä, kun on moneen kertaan jo sanottu se, mitä professori Mirja Salkinoja-Salonen on sanonut Streptomycesin erittämsätä valinomysiinistä ja Bacillus cereuksen kereleudista. Ne menevä keuhkorakkuloihin ja vaurioittavat immuunipuolustusjärjestelmämme ensilinjan puolustuksen eli ns. luonnolliset tappajasolut eli NK-solut. Eivät nämä kaasumaiset myrkyt keuhkoputken limakalvoja pysty vaurioittamaan. Ne toimivat siellä mihin ilmavirta päättyy eli keuhkorakkuloissa.

        Kun NK-systeemi on vaurioitunut, niin pienemmilläkin itiömäärillä keuhkorakkulatulehdus on mahdollinen. Ei siis tarvita, niin massiivista homepölyaltistusta kuin maanviljelijöiden homepölykeuhkoon vaaditaan.

        Muistakaa, että astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Keuhkoputkitulehdus ei ole, varsinkaan Työterveyslaitoksen altistuskokeen jälkeen.

        Kosteusvaurio/sairaus syntyy näin:

        1. Aluksi kosteudessa viihtyvät homeet
        2. Homeet muuttavat orgaanisen materiaalin bakteereille sopivaksi
        3. Bakteerikasvusto, erityisesti aktinobakteerit, varsinkin Streptomyces (toki paljon muitakin)
        4. Bakteerit tuottavat valimysiinia ja kereleudia, jotka vaurioittavat keuhkorakkuloissa NK-puolustuslinjan
        5. Vasta nyt syntyy keuhkorakkulatulehdus, joka voi levitä koko kehoon ns. kietävien immunokompleksien vaikutuksesta (nivel- ja reumasäryt). Syntyy myös sydän- ja verisuonisairauksia, korkeaa verenpainetta, diabetestä ja vaikka mitä. Siis miltei kaikki sairaudet ovat mahdollisia, koska immuunipuolustusjärjestelmä on vaurioitunut pahasti.

        Vasta, kun 5. kohta saavutetaan, niin terveys on parantumattomasti pilalla. Aikaa siihen menee luultavasti vuosia, joten terveysdenhoitojärjestelmällä olisi aikaa pelastaa oireileva ihminen. Kuitenkaan ketään oireilevaa ei ole vielä kyetty pelastamaan.

        Tärkeätä on tietää, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta ensijaisena sairautena astmaa. Kehkoputkitulehduksen kylläkin.

        Vasta sitten, kun ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä (Th1-systeeemi) pettää, niin ns. perinteisen allergiat (Th2-lymfosyytit) ovat mahdollisia, siis myös astma.

        Jos Putus kertoo soluvälitteisen yliherkkyyden liittyvän astmaan, niin hän on väärässä. Soluvälitteinen yliherkkyys liittyy aina lymfosytoosiin, jolloin kyseessä on jo krooninen tulehdus. Jos lymfosytoosi ei ole vielä valalla, niin kyseessä on akuutti tulehdus. Sanon vielä kerran, että astma on myös krooninen tulehdus, mutta siihen liittyvät eosinofiiliset valkosolut.

        Se, että TTL:n altistuskokeessa syntyy limaa, joka estää PEF-puhallusta, niin se ei ole siis astmaa.

      • liikuttava
        hyvin, mitä kirjoitti:

        Tuula Putus tarkoittaa soluvälitteisellä yliherkkyydellä. Sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa.

        Soluvälitteisellä yliherkkyydellä tarkoitetaan lymfosytoosia ja jos sellainen on keuhkoputkessa, niin kyseessä on krooninen bronkiitti eli keuhkoputkitulehdus. Jos on astma keuhkoputkessa (on myös krooninen tulehdus), niin se tunnistetaan eosinofiiliasta.

        On se nyt merkillistä, kun on moneen kertaan jo sanottu se, mitä professori Mirja Salkinoja-Salonen on sanonut Streptomycesin erittämsätä valinomysiinistä ja Bacillus cereuksen kereleudista. Ne menevä keuhkorakkuloihin ja vaurioittavat immuunipuolustusjärjestelmämme ensilinjan puolustuksen eli ns. luonnolliset tappajasolut eli NK-solut. Eivät nämä kaasumaiset myrkyt keuhkoputken limakalvoja pysty vaurioittamaan. Ne toimivat siellä mihin ilmavirta päättyy eli keuhkorakkuloissa.

        Kun NK-systeemi on vaurioitunut, niin pienemmilläkin itiömäärillä keuhkorakkulatulehdus on mahdollinen. Ei siis tarvita, niin massiivista homepölyaltistusta kuin maanviljelijöiden homepölykeuhkoon vaaditaan.

        Muistakaa, että astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Keuhkoputkitulehdus ei ole, varsinkaan Työterveyslaitoksen altistuskokeen jälkeen.

        Kosteusvaurio/sairaus syntyy näin:

        1. Aluksi kosteudessa viihtyvät homeet
        2. Homeet muuttavat orgaanisen materiaalin bakteereille sopivaksi
        3. Bakteerikasvusto, erityisesti aktinobakteerit, varsinkin Streptomyces (toki paljon muitakin)
        4. Bakteerit tuottavat valimysiinia ja kereleudia, jotka vaurioittavat keuhkorakkuloissa NK-puolustuslinjan
        5. Vasta nyt syntyy keuhkorakkulatulehdus, joka voi levitä koko kehoon ns. kietävien immunokompleksien vaikutuksesta (nivel- ja reumasäryt). Syntyy myös sydän- ja verisuonisairauksia, korkeaa verenpainetta, diabetestä ja vaikka mitä. Siis miltei kaikki sairaudet ovat mahdollisia, koska immuunipuolustusjärjestelmä on vaurioitunut pahasti.

        Vasta, kun 5. kohta saavutetaan, niin terveys on parantumattomasti pilalla. Aikaa siihen menee luultavasti vuosia, joten terveysdenhoitojärjestelmällä olisi aikaa pelastaa oireileva ihminen. Kuitenkaan ketään oireilevaa ei ole vielä kyetty pelastamaan.

        Tärkeätä on tietää, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta ensijaisena sairautena astmaa. Kehkoputkitulehduksen kylläkin.

        Vasta sitten, kun ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä (Th1-systeeemi) pettää, niin ns. perinteisen allergiat (Th2-lymfosyytit) ovat mahdollisia, siis myös astma.

        Jos Putus kertoo soluvälitteisen yliherkkyyden liittyvän astmaan, niin hän on väärässä. Soluvälitteinen yliherkkyys liittyy aina lymfosytoosiin, jolloin kyseessä on jo krooninen tulehdus. Jos lymfosytoosi ei ole vielä valalla, niin kyseessä on akuutti tulehdus. Sanon vielä kerran, että astma on myös krooninen tulehdus, mutta siihen liittyvät eosinofiiliset valkosolut.

        Se, että TTL:n altistuskokeessa syntyy limaa, joka estää PEF-puhallusta, niin se ei ole siis astmaa.

        noine itsekeksimiesi teorioittesi kanssa. Olet nyt siis hylännyt aikaisemman teoriasi, että kosteusvauriomikrobit eivät voi aiheuttaa astmaa itiökokojen takia. Siihen taisi mennä monta vuotta, että ymmärsit olevasi väärässä. (Onneksi et ryhtynyt tekemään väitöskirjaa asiasta ennen kuin selvitit itiökoot.)

        Tämä suunnanmuutos tapahtui, kun olit lukenut Salkinoja-Salosen artikkelin Mediuutisista ja tulit yht'äkkiä Uuteen Uskoon tekemällä ikiomia päätelmiä ilman asiantuntemusta hänen sanomisistaan.

        "On se nyt merkillistä, kun on moneen kertaan jo sanottu se, mitä professori Mirja Salkinoja-Salonen on sanonut Streptomycesin erittämsätä valinomysiinistä ja Bacillus cereuksen kereleudista. Ne menevä keuhkorakkuloihin ja vaurioittavat.."

        Niin - siis SINÄ olet sanonut niin moneen kertaan - EI Salkinoja-Salonen. Hän on kertonut, että nämä myrkyt ovat rasvaliukoisia ja siten pääsevät ihon, sarveiskalvon ja hengitysteiden epiteelin läpi. Ei hän ole mitään alveoliitistakaan puhunut näiden bakteeritoksiinien osalta.

        Vai on astma äärimmäisen harvinainen sairaus !!??
        - Manipulointiyrityksissäkin pitäisi olla joku tolkku.

        Vai on Tuula Putus väärässä ja Sinä tiedät paremmin!!??

        Enempää tuskin tarvitsee kommentoida juttujasi. Tuskin niitä kukaan enää tosissaan ottaakaan.

      • nämä aerosolit
        liikuttava kirjoitti:

        noine itsekeksimiesi teorioittesi kanssa. Olet nyt siis hylännyt aikaisemman teoriasi, että kosteusvauriomikrobit eivät voi aiheuttaa astmaa itiökokojen takia. Siihen taisi mennä monta vuotta, että ymmärsit olevasi väärässä. (Onneksi et ryhtynyt tekemään väitöskirjaa asiasta ennen kuin selvitit itiökoot.)

        Tämä suunnanmuutos tapahtui, kun olit lukenut Salkinoja-Salosen artikkelin Mediuutisista ja tulit yht'äkkiä Uuteen Uskoon tekemällä ikiomia päätelmiä ilman asiantuntemusta hänen sanomisistaan.

        "On se nyt merkillistä, kun on moneen kertaan jo sanottu se, mitä professori Mirja Salkinoja-Salonen on sanonut Streptomycesin erittämsätä valinomysiinistä ja Bacillus cereuksen kereleudista. Ne menevä keuhkorakkuloihin ja vaurioittavat.."

        Niin - siis SINÄ olet sanonut niin moneen kertaan - EI Salkinoja-Salonen. Hän on kertonut, että nämä myrkyt ovat rasvaliukoisia ja siten pääsevät ihon, sarveiskalvon ja hengitysteiden epiteelin läpi. Ei hän ole mitään alveoliitistakaan puhunut näiden bakteeritoksiinien osalta.

        Vai on astma äärimmäisen harvinainen sairaus !!??
        - Manipulointiyrityksissäkin pitäisi olla joku tolkku.

        Vai on Tuula Putus väärässä ja Sinä tiedät paremmin!!??

        Enempää tuskin tarvitsee kommentoida juttujasi. Tuskin niitä kukaan enää tosissaan ottaakaan.

        menevät kehoon keuhkorakkuloiden kautta. Siellä on keuhkojen ja verisuonten välillä ohut seinämä. Nopea veren virtaama. Em. seikkojen vuoksi siellä tapahtuu tehokas ja nopea imeytyminen. Pinta-ala on myös äärimmäisen iso.

        Ilmavirran nopeus henkitorvessa ja keuhkoputkistossa on nopea. Nämä aerosolit eivät laskeudu lainkaan hengitysteiden suojaavan limakalvon päälle.

        Yli 5 µm partikkelikoko (itiö) estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Tämän kokoiset hiukkaset poistuvat erittäin tehokkaasti värekarvakuljetuksen ansiosta.
        Jos värekarvasysteemi ei pysty poistamaan hiukkasta hengitysteistä, niin makrofagit fagosytoivat ne kädenkäänteessä. Siis periaatteessa astman synty johtuen kosteusvauriomikrobeista on mahdotonta. Kosteusvauriomikrobien itiöt eivät edes laskeudu keuhkoputken limakalvolle, koska niiden ns. sedimentaationopeudet ovat erittäin pieniä.

        Alveoleihin menevät vain alle 5 µm hiukkaset. Valitettavasti vain kosteusvauriokohteessa pahinta tuhoa aiheuttavat A. fumigatus ja aktinobakteerit eli sädesienet, joiden itiöiden koko on n. 1-2 µm. Mitä itiöitä on sitten päässsyt kehoon keuhkorakkuloiden kautta, se selviää niiden verestä löytyvistä IgG-vasta-aineista.

        Totta kai valinomysiini ja kereleudi menevät ihokosketuksen kautta myös kehoon (koska ovat rasvaliukoisia), mutta kaikkein helpommin ne menevät keuhkorakkuloiden kautta.

        Putus on kyllä väärässä, jos hän sanoo, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat astmaa soluvälitteisellä yliherkkyydellä. Soluvälitteistä yliherkkyyttä ei saa missään nimessä sotkea astmaan. Se termi varattu IV-tyypin allergian käyttöön. IV-tyypin allergiassa vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit. Astmassa sen sijaan vallitsevana valkosolumuotona ovat eosinofiilit. Jos keuhkoputken limakalvon vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit, niin silloin sairautta kutsutaan krooniseksi keuhkoputkitulehdukseksi, ei missään nimessä astmaksi. Juuri tälläinen tilanne syntyy helposti TTL:n altistuskokeen seurauksena.

        Kyllä nyt luulisi, että tyhmempikin oppii erottamaan bronkiitin astmasta.

      • itse ?
        nämä aerosolit kirjoitti:

        menevät kehoon keuhkorakkuloiden kautta. Siellä on keuhkojen ja verisuonten välillä ohut seinämä. Nopea veren virtaama. Em. seikkojen vuoksi siellä tapahtuu tehokas ja nopea imeytyminen. Pinta-ala on myös äärimmäisen iso.

        Ilmavirran nopeus henkitorvessa ja keuhkoputkistossa on nopea. Nämä aerosolit eivät laskeudu lainkaan hengitysteiden suojaavan limakalvon päälle.

        Yli 5 µm partikkelikoko (itiö) estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Tämän kokoiset hiukkaset poistuvat erittäin tehokkaasti värekarvakuljetuksen ansiosta.
        Jos värekarvasysteemi ei pysty poistamaan hiukkasta hengitysteistä, niin makrofagit fagosytoivat ne kädenkäänteessä. Siis periaatteessa astman synty johtuen kosteusvauriomikrobeista on mahdotonta. Kosteusvauriomikrobien itiöt eivät edes laskeudu keuhkoputken limakalvolle, koska niiden ns. sedimentaationopeudet ovat erittäin pieniä.

        Alveoleihin menevät vain alle 5 µm hiukkaset. Valitettavasti vain kosteusvauriokohteessa pahinta tuhoa aiheuttavat A. fumigatus ja aktinobakteerit eli sädesienet, joiden itiöiden koko on n. 1-2 µm. Mitä itiöitä on sitten päässsyt kehoon keuhkorakkuloiden kautta, se selviää niiden verestä löytyvistä IgG-vasta-aineista.

        Totta kai valinomysiini ja kereleudi menevät ihokosketuksen kautta myös kehoon (koska ovat rasvaliukoisia), mutta kaikkein helpommin ne menevät keuhkorakkuloiden kautta.

        Putus on kyllä väärässä, jos hän sanoo, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat astmaa soluvälitteisellä yliherkkyydellä. Soluvälitteistä yliherkkyyttä ei saa missään nimessä sotkea astmaan. Se termi varattu IV-tyypin allergian käyttöön. IV-tyypin allergiassa vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit. Astmassa sen sijaan vallitsevana valkosolumuotona ovat eosinofiilit. Jos keuhkoputken limakalvon vallitsevana valkosolumuotona ovat lymfosyytit, niin silloin sairautta kutsutaan krooniseksi keuhkoputkitulehdukseksi, ei missään nimessä astmaksi. Juuri tälläinen tilanne syntyy helposti TTL:n altistuskokeen seurauksena.

        Kyllä nyt luulisi, että tyhmempikin oppii erottamaan bronkiitin astmasta.

        omiin juttuihisi vai onko niiden funktiona vain manipulointiyritykset? Tai ehkä ihmisten pelottelu jostain käsittämättömästä syystä? Haluaisitko, että kaikilla olisi vähintään yhtä paha olo kuin sinulla? Tiedostatko, että jutuistasi on vaikea löytää mitään logiikkaa? Ovatko ne ehkä jotain terapeuttisessa mielessä kehiteltyjä teoriaita? Liittyvätkö ne ehkä pakkomielteisiin? Onko sinun parempi olla, kun kirjoittelet niitä? Vai mikä on tarkoitusperäsi?

      • IgE:n
        itse ? kirjoitti:

        omiin juttuihisi vai onko niiden funktiona vain manipulointiyritykset? Tai ehkä ihmisten pelottelu jostain käsittämättömästä syystä? Haluaisitko, että kaikilla olisi vähintään yhtä paha olo kuin sinulla? Tiedostatko, että jutuistasi on vaikea löytää mitään logiikkaa? Ovatko ne ehkä jotain terapeuttisessa mielessä kehiteltyjä teoriaita? Liittyvätkö ne ehkä pakkomielteisiin? Onko sinun parempi olla, kun kirjoittelet niitä? Vai mikä on tarkoitusperäsi?

        vaikutuspaikka on keuhkoputkien limakalvot. Siellä niiden tehtävä on ns. syöttösolujen ja eosinofiilisten valkosolujen aktivointi. Näin tapahtuu juuri astmassa.

        Asia pitää tutkia siis solutasolla, eikä PEF-mittariin puhaltamalla. Mittausolosuhteetkaan eivät vastaa kosteusvauriotiloissa hengittämistä. Ei kosteusvauriotiloissa hengitetä liuottimeen liotettua allergeenia. Usko nyt jo, että ns. sedimentaationopeudet ovat kosteusvauriotilan itiöillä niin pienet, että ne tuskin laskeutuvat keuhkoputkien limakalvoille.

        On uskomatonta, että noilla hölytyksilläsi johdat pahoin sairastuneita harhaan ja väität heillä olevan kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman. Kuulut jo samaan kategoriaan kuin TTL:n kaasuttelevat lääkärit.

        Ns. perinteistä allergiaa ei saa missään nimessä sotkea kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan sairauteen. Ennen rakennusten kosteusvaurio-ongelmaa oli vain näitä ns. perinteisiä allergioita. Ne tapahtuivat hengityselinten ja ruuansulatuskanavan limakalvoilla sekä iholla. Niihin liittyvät aina eosinofiiliset valkosolut. Kyllä jo nyt pitäisi sinunkin tajuta, että hengitysilman luonnollinen reitti kulkee keuhkorakkuloiden kautta, eikä keuhkoputken limakalvon läpi.

      • kukaan ole
        IgE:n kirjoitti:

        vaikutuspaikka on keuhkoputkien limakalvot. Siellä niiden tehtävä on ns. syöttösolujen ja eosinofiilisten valkosolujen aktivointi. Näin tapahtuu juuri astmassa.

        Asia pitää tutkia siis solutasolla, eikä PEF-mittariin puhaltamalla. Mittausolosuhteetkaan eivät vastaa kosteusvauriotiloissa hengittämistä. Ei kosteusvauriotiloissa hengitetä liuottimeen liotettua allergeenia. Usko nyt jo, että ns. sedimentaationopeudet ovat kosteusvauriotilan itiöillä niin pienet, että ne tuskin laskeutuvat keuhkoputkien limakalvoille.

        On uskomatonta, että noilla hölytyksilläsi johdat pahoin sairastuneita harhaan ja väität heillä olevan kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman. Kuulut jo samaan kategoriaan kuin TTL:n kaasuttelevat lääkärit.

        Ns. perinteistä allergiaa ei saa missään nimessä sotkea kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan sairauteen. Ennen rakennusten kosteusvaurio-ongelmaa oli vain näitä ns. perinteisiä allergioita. Ne tapahtuivat hengityselinten ja ruuansulatuskanavan limakalvoilla sekä iholla. Niihin liittyvät aina eosinofiiliset valkosolut. Kyllä jo nyt pitäisi sinunkin tajuta, että hengitysilman luonnollinen reitti kulkee keuhkorakkuloiden kautta, eikä keuhkoputken limakalvon läpi.

        pyytänyt sinua jatkamaan tarinointia, vaan kertomaan, miksi sitä teet!

      • =)=)=)
        IgE:n kirjoitti:

        vaikutuspaikka on keuhkoputkien limakalvot. Siellä niiden tehtävä on ns. syöttösolujen ja eosinofiilisten valkosolujen aktivointi. Näin tapahtuu juuri astmassa.

        Asia pitää tutkia siis solutasolla, eikä PEF-mittariin puhaltamalla. Mittausolosuhteetkaan eivät vastaa kosteusvauriotiloissa hengittämistä. Ei kosteusvauriotiloissa hengitetä liuottimeen liotettua allergeenia. Usko nyt jo, että ns. sedimentaationopeudet ovat kosteusvauriotilan itiöillä niin pienet, että ne tuskin laskeutuvat keuhkoputkien limakalvoille.

        On uskomatonta, että noilla hölytyksilläsi johdat pahoin sairastuneita harhaan ja väität heillä olevan kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman. Kuulut jo samaan kategoriaan kuin TTL:n kaasuttelevat lääkärit.

        Ns. perinteistä allergiaa ei saa missään nimessä sotkea kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan sairauteen. Ennen rakennusten kosteusvaurio-ongelmaa oli vain näitä ns. perinteisiä allergioita. Ne tapahtuivat hengityselinten ja ruuansulatuskanavan limakalvoilla sekä iholla. Niihin liittyvät aina eosinofiiliset valkosolut. Kyllä jo nyt pitäisi sinunkin tajuta, että hengitysilman luonnollinen reitti kulkee keuhkorakkuloiden kautta, eikä keuhkoputken limakalvon läpi.

        sairastan tuota TTL:n toteamaa ammattiastmaa kosteusvauriomikrobeille... tai siis ehkä sairastan tai sairastin tai sairastinko? Eilen olin keuhkolääkärini pyytämässä histamiinialtistuksessa... ja sen jälkeen hän sitten ihmettelikin tilannettani, että eipä ollut sitä reagointia mitä olisi pitänyt olla... kysyessäni, että syönkö nyt sitten lääkkeitäni turhaan, vastasi keuhkolääkäri, että siltähän tuo nyt vähän näyttäisi... mutta Spiriva ja Erdopect ovat tuohon limaisuuteen... että ne ylimääräiset lääkkeet olisivat sitten ne astmalääkkeeni... mutta eipä tämä nyt vielä ole varmaa. Sillä eihän tuo histamiini TTL:n tutkimuksissakaan mitään näyttänyt ja silti minulle diagnostisoitiin se astma. Että ehkä sitten astmassa ei tarvitse reagoida histamiinille, ei tarvitse olla IgE välitteinen, ei eosinofiilejä, peffit voivat olla ylihyvät.... ja mitä vielä... mutta kyllä kait tuollainen astma voi olla olemassa, koska se minullekin diagnostisoitiin. Onhan tässä maailmassa kummempaakin kuultu. Nyt sitten varailen taas aikaa keuhkolääkärilleni, koska haluan tuon Sovijärven lausuntojen jälkeen kysellä mitkä lääkkeet jäävät ja mitkä sitten lopetetaan, jos lopetetaan?

        Ei kait kukaan olettanutkaan, että ammattitautia sairastavilla mitenkään helppoa olisi? Tai siis kyllä,... minä oletin, että nyt vähintäänkin tässä vaiheessa tietäisin mitä sairastan.

      • Raksaweb
        hyvin, mitä kirjoitti:

        Tuula Putus tarkoittaa soluvälitteisellä yliherkkyydellä. Sillä ei ole mitään tekemistä astman kanssa.

        Soluvälitteisellä yliherkkyydellä tarkoitetaan lymfosytoosia ja jos sellainen on keuhkoputkessa, niin kyseessä on krooninen bronkiitti eli keuhkoputkitulehdus. Jos on astma keuhkoputkessa (on myös krooninen tulehdus), niin se tunnistetaan eosinofiiliasta.

        On se nyt merkillistä, kun on moneen kertaan jo sanottu se, mitä professori Mirja Salkinoja-Salonen on sanonut Streptomycesin erittämsätä valinomysiinistä ja Bacillus cereuksen kereleudista. Ne menevä keuhkorakkuloihin ja vaurioittavat immuunipuolustusjärjestelmämme ensilinjan puolustuksen eli ns. luonnolliset tappajasolut eli NK-solut. Eivät nämä kaasumaiset myrkyt keuhkoputken limakalvoja pysty vaurioittamaan. Ne toimivat siellä mihin ilmavirta päättyy eli keuhkorakkuloissa.

        Kun NK-systeemi on vaurioitunut, niin pienemmilläkin itiömäärillä keuhkorakkulatulehdus on mahdollinen. Ei siis tarvita, niin massiivista homepölyaltistusta kuin maanviljelijöiden homepölykeuhkoon vaaditaan.

        Muistakaa, että astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Keuhkoputkitulehdus ei ole, varsinkaan Työterveyslaitoksen altistuskokeen jälkeen.

        Kosteusvaurio/sairaus syntyy näin:

        1. Aluksi kosteudessa viihtyvät homeet
        2. Homeet muuttavat orgaanisen materiaalin bakteereille sopivaksi
        3. Bakteerikasvusto, erityisesti aktinobakteerit, varsinkin Streptomyces (toki paljon muitakin)
        4. Bakteerit tuottavat valimysiinia ja kereleudia, jotka vaurioittavat keuhkorakkuloissa NK-puolustuslinjan
        5. Vasta nyt syntyy keuhkorakkulatulehdus, joka voi levitä koko kehoon ns. kietävien immunokompleksien vaikutuksesta (nivel- ja reumasäryt). Syntyy myös sydän- ja verisuonisairauksia, korkeaa verenpainetta, diabetestä ja vaikka mitä. Siis miltei kaikki sairaudet ovat mahdollisia, koska immuunipuolustusjärjestelmä on vaurioitunut pahasti.

        Vasta, kun 5. kohta saavutetaan, niin terveys on parantumattomasti pilalla. Aikaa siihen menee luultavasti vuosia, joten terveysdenhoitojärjestelmällä olisi aikaa pelastaa oireileva ihminen. Kuitenkaan ketään oireilevaa ei ole vielä kyetty pelastamaan.

        Tärkeätä on tietää, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta ensijaisena sairautena astmaa. Kehkoputkitulehduksen kylläkin.

        Vasta sitten, kun ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä (Th1-systeeemi) pettää, niin ns. perinteisen allergiat (Th2-lymfosyytit) ovat mahdollisia, siis myös astma.

        Jos Putus kertoo soluvälitteisen yliherkkyyden liittyvän astmaan, niin hän on väärässä. Soluvälitteinen yliherkkyys liittyy aina lymfosytoosiin, jolloin kyseessä on jo krooninen tulehdus. Jos lymfosytoosi ei ole vielä valalla, niin kyseessä on akuutti tulehdus. Sanon vielä kerran, että astma on myös krooninen tulehdus, mutta siihen liittyvät eosinofiiliset valkosolut.

        Se, että TTL:n altistuskokeessa syntyy limaa, joka estää PEF-puhallusta, niin se ei ole siis astmaa.

        No alkuksi PEF-mittaukseen, kerroin keuhkolääkärille että minulla tuntuu jopa arvot hieman paranevan kun alkaa oireet isekemään ja heikottamaan ... mutta sitten tosi heikossa kunnossa arvot tippuvat rajusti ... kysi enttä olenko varma ettei vaan käynyt niin etten jaksanut puhaltaa ... tämä laittoi miettimään asiaa.

        Nyt näyuttä siltä että olisin tyyttyväinen jos minulla olisi vain allerginen alveoliitti. Nyt öytynyt verikokeesta arvoja jotka viittaavat tulehdukselliseen hermo-lihassairauteen joka aiheuttaa lihasheikkouden.

        Minulla keuhkojen toiminnallinen kyky on ihan hyvä, ilma liikkuu keuhkoihin, mutta lihaksissa ei ole voimaa, voimattomuus kestänyt nyt 5 kuukautta.

        Se onkin sitten avoin asia johtuuko se vanhasta niskavammasta (hermotulehdusta ja -särkyä vuosikausia), altistumisesta myrkyille hometalossa (esim. torjunta-aineiden myrkyt voivat aiheuttaa), onko se molempien yhteisvaikutus vai sitten aivan erillinen tauti. Ainakin se luokitellaan autoimmuunitauteihin.

        Pahimmassa tapauksessa on molemmat; lihassairautta hoidettaisiin kortisoonilla ja alveoliittia ei.

        No odotellaan tutkimuksia sekä keuhkopolilla että neurologisella ... no diffuusiotesti olisi pitänyt tehdä pikaisesti, Putuksen mielipide oli että se olisi pitänyt tehdä viikossa, eikä n. 8 kuukautta muuton jälkeen ... jos pääsen edes tammikuussa keuhkopolille.

      • astma
        =)=)=) kirjoitti:

        sairastan tuota TTL:n toteamaa ammattiastmaa kosteusvauriomikrobeille... tai siis ehkä sairastan tai sairastin tai sairastinko? Eilen olin keuhkolääkärini pyytämässä histamiinialtistuksessa... ja sen jälkeen hän sitten ihmettelikin tilannettani, että eipä ollut sitä reagointia mitä olisi pitänyt olla... kysyessäni, että syönkö nyt sitten lääkkeitäni turhaan, vastasi keuhkolääkäri, että siltähän tuo nyt vähän näyttäisi... mutta Spiriva ja Erdopect ovat tuohon limaisuuteen... että ne ylimääräiset lääkkeet olisivat sitten ne astmalääkkeeni... mutta eipä tämä nyt vielä ole varmaa. Sillä eihän tuo histamiini TTL:n tutkimuksissakaan mitään näyttänyt ja silti minulle diagnostisoitiin se astma. Että ehkä sitten astmassa ei tarvitse reagoida histamiinille, ei tarvitse olla IgE välitteinen, ei eosinofiilejä, peffit voivat olla ylihyvät.... ja mitä vielä... mutta kyllä kait tuollainen astma voi olla olemassa, koska se minullekin diagnostisoitiin. Onhan tässä maailmassa kummempaakin kuultu. Nyt sitten varailen taas aikaa keuhkolääkärilleni, koska haluan tuon Sovijärven lausuntojen jälkeen kysellä mitkä lääkkeet jäävät ja mitkä sitten lopetetaan, jos lopetetaan?

        Ei kait kukaan olettanutkaan, että ammattitautia sairastavilla mitenkään helppoa olisi? Tai siis kyllä,... minä oletin, että nyt vähintäänkin tässä vaiheessa tietäisin mitä sairastan.

        pitää sisällään erilaisia sairausmuotoja. Niistä on meneillään useita eri tieteellisiä tutkimuksia. Nykyään käydäänkin keskustelua siitä, pitäisikö eri muodoille olla myös eroavia nimityksiä. Keskustelussa on myös se, että vakava astma ei välttämättä ole lievän astman pahenemismuoto, vaan erillinen sairaus. Mitä tulee esim. eosinofiileihin, niin niiden nousua esiintyy noin puolessa vakavista astmatapuksista. Osalla ne jäävät jopa alle normaaliarvojen. Samoin IgE-välitteinen astma on vain yksi monien eri astmamuotojen joukossa. Kosteusvauriomikrobitkin aiheuttava astmaa monin eri mekanismein eikä niitä kaikkia vielä edes tunneta kovin hyvin.

        Oikeata tietoa kannattaa hakea kansainvälisistä tiedejulkaisuista. Netistäkin voi löytää ainakin joitain lyhennelmiä tai artikkeleita. Valitettavasti ne ovat pääosin englanninkielisiä.

      • täältä:
        astma kirjoitti:

        pitää sisällään erilaisia sairausmuotoja. Niistä on meneillään useita eri tieteellisiä tutkimuksia. Nykyään käydäänkin keskustelua siitä, pitäisikö eri muodoille olla myös eroavia nimityksiä. Keskustelussa on myös se, että vakava astma ei välttämättä ole lievän astman pahenemismuoto, vaan erillinen sairaus. Mitä tulee esim. eosinofiileihin, niin niiden nousua esiintyy noin puolessa vakavista astmatapuksista. Osalla ne jäävät jopa alle normaaliarvojen. Samoin IgE-välitteinen astma on vain yksi monien eri astmamuotojen joukossa. Kosteusvauriomikrobitkin aiheuttava astmaa monin eri mekanismein eikä niitä kaikkia vielä edes tunneta kovin hyvin.

        Oikeata tietoa kannattaa hakea kansainvälisistä tiedejulkaisuista. Netistäkin voi löytää ainakin joitain lyhennelmiä tai artikkeleita. Valitettavasti ne ovat pääosin englanninkielisiä.

        http://www.medicalnewstoday.com/articles/5246.php

      • TTL:n
        =)=)=) kirjoitti:

        sairastan tuota TTL:n toteamaa ammattiastmaa kosteusvauriomikrobeille... tai siis ehkä sairastan tai sairastin tai sairastinko? Eilen olin keuhkolääkärini pyytämässä histamiinialtistuksessa... ja sen jälkeen hän sitten ihmettelikin tilannettani, että eipä ollut sitä reagointia mitä olisi pitänyt olla... kysyessäni, että syönkö nyt sitten lääkkeitäni turhaan, vastasi keuhkolääkäri, että siltähän tuo nyt vähän näyttäisi... mutta Spiriva ja Erdopect ovat tuohon limaisuuteen... että ne ylimääräiset lääkkeet olisivat sitten ne astmalääkkeeni... mutta eipä tämä nyt vielä ole varmaa. Sillä eihän tuo histamiini TTL:n tutkimuksissakaan mitään näyttänyt ja silti minulle diagnostisoitiin se astma. Että ehkä sitten astmassa ei tarvitse reagoida histamiinille, ei tarvitse olla IgE välitteinen, ei eosinofiilejä, peffit voivat olla ylihyvät.... ja mitä vielä... mutta kyllä kait tuollainen astma voi olla olemassa, koska se minullekin diagnostisoitiin. Onhan tässä maailmassa kummempaakin kuultu. Nyt sitten varailen taas aikaa keuhkolääkärilleni, koska haluan tuon Sovijärven lausuntojen jälkeen kysellä mitkä lääkkeet jäävät ja mitkä sitten lopetetaan, jos lopetetaan?

        Ei kait kukaan olettanutkaan, että ammattitautia sairastavilla mitenkään helppoa olisi? Tai siis kyllä,... minä oletin, että nyt vähintäänkin tässä vaiheessa tietäisin mitä sairastan.

        suorittamassa A. fumigatus altistuskokeessa mitään astmaa saatu selville.

        Tällä kokeella ei ollut mitään tekemistä normaalin altistustilanteen kanssa. Tässä altistuskokeessa liuottimeen levinnyt kostea allergeeniuute levisi tasaisesti keuhkoputkesi limakalvolle. Näin ei tapahtu hengitettäessä kuivaa sisäilmaa. Aivan varmasti sitä meni myös keuhkorakkuloihisi ja näin pahentaen keuhkorakkulatulehdustasi.

        Tämä altistuskoe aiheutti keuhkoputkessasi kroonisen tulehduksen, joka olisi helposti saatu selville tutkimalla bronkuslimasi. Se jätettiin tahallaan tekemättä, koska tiedettiin, että tuloksena olisi ollut lymfosyyttisten valkosolujen löytyminen. Tiesivät, että eosinofiiliaa ei ole keuhkoissasi.

        Uskon, että ymmärrät, että PEF-arvo putosi sen vuoksi, että keuhkoputkesi tuotti hieman liikaa limaa, joka haittasi ilmavirran menoa. Siis sinun varsinainen keuhkoputkesi ei ahtautunut yhtään tässä kokeessa eli sinulla ei ole astmaa.

        Kaikki erottaa omenan appelsiinista tai yön päivästä, niin myös pitäisi erottaa keuhkoputkitulehdus astmasta.

        Nyt jos syöt paljon kortisonia, niin siitä on lopulta seurauksena astma. Se nimittäin tuhoaa mikrobipuolustuksesi (Th1), jonka tehtävänä on poistaa kehoosi keuhkorakkuloiden kautta tulleet itiöt. Kun Th1-systeemi pettää, niin perinteiset allergiat (Th2) ovat myös mahdollisia. Kortisoni nimenomaa vaikuttaa eosinofiileihin, juuri niihin valkosoluihin, joita tavataan astmassa.

        Nyt täytyy sairastuneiden jo ryhdistäytyä. Lääkärit ovat pitäneet kansalaisia pilkkanaan jo yli 12 vuotta. Aivan varmasti se loppuu aikanaan.

        Kannattaa miettiä hengitystä siten, että puhaltaa esim. putkeen. Silloin tajuaa helposti, että kaikki ilmahan menee putken päähän (=keuhkorakkuloihin). Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Eivät niin pienet itiöt sedimentoidu keuhkoputken limakalvolle kuin kosteusvauriossa tavataan. Aivan yleinen tieto toksikologiasta on että yli viiden µm partikkelikoko estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Kosteusvauriossa tavataan reilusti alle 5 µm hiukkasia.

        Tämä kosteusvauriokohteessa sairastuneen armoton kusetus johtuu siitä, että jokainen lääkäri tietää, että jos on sairastunut kosteusvauriokohteessa, niin siihen ei ole mitään hoitoa. Siihen ei ole mitään hoitoa sen vuoksi, koska jouduttaisiin puuttumaan ihmisen ihan normaaliin immunipuolustusjärjestelmään. Sehän vaurioituu entistä pahemmin, jos sitä kemikaaleilla manipuloidaan. Pahinta mitä voidaan tehdä, on määrätä kortisonitabletteja.

      • homeahdistus1
      • =)=)=)
        TTL:n kirjoitti:

        suorittamassa A. fumigatus altistuskokeessa mitään astmaa saatu selville.

        Tällä kokeella ei ollut mitään tekemistä normaalin altistustilanteen kanssa. Tässä altistuskokeessa liuottimeen levinnyt kostea allergeeniuute levisi tasaisesti keuhkoputkesi limakalvolle. Näin ei tapahtu hengitettäessä kuivaa sisäilmaa. Aivan varmasti sitä meni myös keuhkorakkuloihisi ja näin pahentaen keuhkorakkulatulehdustasi.

        Tämä altistuskoe aiheutti keuhkoputkessasi kroonisen tulehduksen, joka olisi helposti saatu selville tutkimalla bronkuslimasi. Se jätettiin tahallaan tekemättä, koska tiedettiin, että tuloksena olisi ollut lymfosyyttisten valkosolujen löytyminen. Tiesivät, että eosinofiiliaa ei ole keuhkoissasi.

        Uskon, että ymmärrät, että PEF-arvo putosi sen vuoksi, että keuhkoputkesi tuotti hieman liikaa limaa, joka haittasi ilmavirran menoa. Siis sinun varsinainen keuhkoputkesi ei ahtautunut yhtään tässä kokeessa eli sinulla ei ole astmaa.

        Kaikki erottaa omenan appelsiinista tai yön päivästä, niin myös pitäisi erottaa keuhkoputkitulehdus astmasta.

        Nyt jos syöt paljon kortisonia, niin siitä on lopulta seurauksena astma. Se nimittäin tuhoaa mikrobipuolustuksesi (Th1), jonka tehtävänä on poistaa kehoosi keuhkorakkuloiden kautta tulleet itiöt. Kun Th1-systeemi pettää, niin perinteiset allergiat (Th2) ovat myös mahdollisia. Kortisoni nimenomaa vaikuttaa eosinofiileihin, juuri niihin valkosoluihin, joita tavataan astmassa.

        Nyt täytyy sairastuneiden jo ryhdistäytyä. Lääkärit ovat pitäneet kansalaisia pilkkanaan jo yli 12 vuotta. Aivan varmasti se loppuu aikanaan.

        Kannattaa miettiä hengitystä siten, että puhaltaa esim. putkeen. Silloin tajuaa helposti, että kaikki ilmahan menee putken päähän (=keuhkorakkuloihin). Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Eivät niin pienet itiöt sedimentoidu keuhkoputken limakalvolle kuin kosteusvauriossa tavataan. Aivan yleinen tieto toksikologiasta on että yli viiden µm partikkelikoko estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Kosteusvauriossa tavataan reilusti alle 5 µm hiukkasia.

        Tämä kosteusvauriokohteessa sairastuneen armoton kusetus johtuu siitä, että jokainen lääkäri tietää, että jos on sairastunut kosteusvauriokohteessa, niin siihen ei ole mitään hoitoa. Siihen ei ole mitään hoitoa sen vuoksi, koska jouduttaisiin puuttumaan ihmisen ihan normaaliin immunipuolustusjärjestelmään. Sehän vaurioituu entistä pahemmin, jos sitä kemikaaleilla manipuloidaan. Pahinta mitä voidaan tehdä, on määrätä kortisonitabletteja.

        vastailen vasta nyt, koska olin nukkumassa. Pitkästä aikaa piti sitten ottaa nuo päiväunet, tosin nukuin koko iltapäivän nyt. Näin minulle käy silloin, kun olen tehnyt näitä virheitä. Nyt nähtävästi virhe oli tuo histamiinialtistus. En edes ymmärrä miksi se sattui niin paljon? Ei osannut siihen vastata keuhkolääkärikään. Ei kait sitten ole yleistä, että tuo altistus sattuu? Hengittelen taas lyhyesti. Mutta postissa tuli vakuutuksesta päätös, että saan 6 kertaa lisää fysioterapiaa. Ehkä tämä taas tästä. Eipä ole asiaa kävelylle, sauvakävelystä nyt puhumattakaan. Miten tuo histamiini sai rintakehäni ja selkäni taas näin kipeäksi? Eikö se ole jotenkin normaalia ainetta?

        Nyt on taas matto vedettynä alta. En muuten edes tiedä, miksi tuo histamiini nyt määrittelisi sen onko minulla astma vaiko ei? Kun se ei sitä määritellyt aikaisemminkaan? Ennen noita altistuksia tehty histamiini irroitti tuota limaa tosi paljon myös, mutta ei sattunut yhtään. Nyt kipuilen taas, olisikin inhottavaa joutua kertomaan lääkärille missä tuntuu kipua kun nivelet ovat nyt arat, olotila paskamainen ja pahoinvoiva. Ja pitäisi perustella, että olen ihan työkykyinen. Jo eilen oli vaikeaa kun keuhkolääkäri kyseli oireita. Mietin, että mitä voin vastata ja samalla kertoa että olen täysin työkykyinen. Tänään homma olisi vieläkin vaikeampaa.

        Minusta on outoa, että näiden kosteusvaurio-ongelmien terveysvaikutusten tutkiminen on näin vaikeaa. Jos minullakin nyt sitten viimekädessä onkin jonkin tyyppinen astma, niin eipä paljon apua tule, kun kukaan ei ymmärrä muu sairaudestani kuin tuon sanan astma. Ja sen jälkeen sitten kaikkea vasta tutkitaan ja ihmetellään. Miksi ihmeessä sitten sairauteni nimi ylipäätään on astma, jos se sitä on? Kun tuota astmaa osataan hoitaa ja lähes jokainen tietää mitä tarkoittaa se, että joku sairastaa astmaa, paitsi sitten meidän kosteusvaurioista sairastuneiden kohdalla. Ja mihin asemaan se meidät saa? Meillä on ns. tunnettu, helppona pidetty ja hyvin hallintaakin saatavissa oleva sairaus, PAITSI se ei sitten sitä olekaan. Jos minua hoidetaan astmasairaan kriteerein jään ilman hoitoa ja lisäksi se hoito mitä saan... onko se tosiaan se oikea hoito? Jos tutkijat ja lääkärit eivät edes tiedä minkä tyyppisestä astmasta on edes kysymys. Niin miten ihmeessä he sitten osaavat sitä hoitaa? Vai hoitavatko he tuota sanaa astma, ei potilasta!

      • väärää tietoa
        TTL:n kirjoitti:

        suorittamassa A. fumigatus altistuskokeessa mitään astmaa saatu selville.

        Tällä kokeella ei ollut mitään tekemistä normaalin altistustilanteen kanssa. Tässä altistuskokeessa liuottimeen levinnyt kostea allergeeniuute levisi tasaisesti keuhkoputkesi limakalvolle. Näin ei tapahtu hengitettäessä kuivaa sisäilmaa. Aivan varmasti sitä meni myös keuhkorakkuloihisi ja näin pahentaen keuhkorakkulatulehdustasi.

        Tämä altistuskoe aiheutti keuhkoputkessasi kroonisen tulehduksen, joka olisi helposti saatu selville tutkimalla bronkuslimasi. Se jätettiin tahallaan tekemättä, koska tiedettiin, että tuloksena olisi ollut lymfosyyttisten valkosolujen löytyminen. Tiesivät, että eosinofiiliaa ei ole keuhkoissasi.

        Uskon, että ymmärrät, että PEF-arvo putosi sen vuoksi, että keuhkoputkesi tuotti hieman liikaa limaa, joka haittasi ilmavirran menoa. Siis sinun varsinainen keuhkoputkesi ei ahtautunut yhtään tässä kokeessa eli sinulla ei ole astmaa.

        Kaikki erottaa omenan appelsiinista tai yön päivästä, niin myös pitäisi erottaa keuhkoputkitulehdus astmasta.

        Nyt jos syöt paljon kortisonia, niin siitä on lopulta seurauksena astma. Se nimittäin tuhoaa mikrobipuolustuksesi (Th1), jonka tehtävänä on poistaa kehoosi keuhkorakkuloiden kautta tulleet itiöt. Kun Th1-systeemi pettää, niin perinteiset allergiat (Th2) ovat myös mahdollisia. Kortisoni nimenomaa vaikuttaa eosinofiileihin, juuri niihin valkosoluihin, joita tavataan astmassa.

        Nyt täytyy sairastuneiden jo ryhdistäytyä. Lääkärit ovat pitäneet kansalaisia pilkkanaan jo yli 12 vuotta. Aivan varmasti se loppuu aikanaan.

        Kannattaa miettiä hengitystä siten, että puhaltaa esim. putkeen. Silloin tajuaa helposti, että kaikki ilmahan menee putken päähän (=keuhkorakkuloihin). Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Eivät niin pienet itiöt sedimentoidu keuhkoputken limakalvolle kuin kosteusvauriossa tavataan. Aivan yleinen tieto toksikologiasta on että yli viiden µm partikkelikoko estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Kosteusvauriossa tavataan reilusti alle 5 µm hiukkasia.

        Tämä kosteusvauriokohteessa sairastuneen armoton kusetus johtuu siitä, että jokainen lääkäri tietää, että jos on sairastunut kosteusvauriokohteessa, niin siihen ei ole mitään hoitoa. Siihen ei ole mitään hoitoa sen vuoksi, koska jouduttaisiin puuttumaan ihmisen ihan normaaliin immunipuolustusjärjestelmään. Sehän vaurioituu entistä pahemmin, jos sitä kemikaaleilla manipuloidaan. Pahinta mitä voidaan tehdä, on määrätä kortisonitabletteja.

        koskien itiökokoja:

        Tavallisimmat kosteusvauriotalojen homeet ja hiivat ja niiden keskimääräiset itiökoot:

        Acremonium 2.5
        Alternaria 14.4
        Aspergillus 3.5
        Aureobasidium 5.0
        Chaetomium 5.5
        Cladosporium 9.0
        Cryptococcus 5.5
        Epicoccum 17.3
        Eurotium 5.7
        Exophiala 1.4
        Fusarium 11.5
        Mucor 7.5
        Paecilomyces 3.0
        Penicillium 3.3
        Phialophora 1.5
        Phoma 3.2
        Rhizopus 8.0
        Rhodoturula 14.0
        Scopulariopsis 6.0
        Stachybotrys 5.6
        Trichoderma 4.0
        Ulocladium 15.0
        Wallemia 3.0

        Tässä myös oikeata tietoa partikkelien kulusta hengitysteissä:

        Ylähengitysteihin jää valtaosa kaikkein pienimmistä, 0,001-0,01µm:n kokoisista ultrapienistä hiukkasista. Noin puolet suuremmista 0,01-0,1µm:n kokoisista ultrapienistä hiukkasista kulkeutuu alahengitysteihin eli keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin. Vain noin kymmenen prosenttia 0,1-1µm:n kokoisista kertymähiukkasista jää lepohengityksessä alahengitysteihin. Valtaosa niistä ei ennätä laskeutua hengitystien pinnalle ennen uloshengitystä. Noin 30 prosenttia suuremmista, 1-2,5 µm:n kokoisista pienhiukkasista jää lepohengityksessä keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin.

        Karkeista hengitettävistä, 2,5-10 µm:n kokoisista hiukkasista jää niihin vain 10-15 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että noin 70 prosenttia näistä hiukkasista jää ylähengitysteihin. Kaiken kokoisista hiukkasista osa kulkeutuu uloshengitysilman mukana pois hengitysteistä.

      • kun astmaa ei ole
        =)=)=) kirjoitti:

        vastailen vasta nyt, koska olin nukkumassa. Pitkästä aikaa piti sitten ottaa nuo päiväunet, tosin nukuin koko iltapäivän nyt. Näin minulle käy silloin, kun olen tehnyt näitä virheitä. Nyt nähtävästi virhe oli tuo histamiinialtistus. En edes ymmärrä miksi se sattui niin paljon? Ei osannut siihen vastata keuhkolääkärikään. Ei kait sitten ole yleistä, että tuo altistus sattuu? Hengittelen taas lyhyesti. Mutta postissa tuli vakuutuksesta päätös, että saan 6 kertaa lisää fysioterapiaa. Ehkä tämä taas tästä. Eipä ole asiaa kävelylle, sauvakävelystä nyt puhumattakaan. Miten tuo histamiini sai rintakehäni ja selkäni taas näin kipeäksi? Eikö se ole jotenkin normaalia ainetta?

        Nyt on taas matto vedettynä alta. En muuten edes tiedä, miksi tuo histamiini nyt määrittelisi sen onko minulla astma vaiko ei? Kun se ei sitä määritellyt aikaisemminkaan? Ennen noita altistuksia tehty histamiini irroitti tuota limaa tosi paljon myös, mutta ei sattunut yhtään. Nyt kipuilen taas, olisikin inhottavaa joutua kertomaan lääkärille missä tuntuu kipua kun nivelet ovat nyt arat, olotila paskamainen ja pahoinvoiva. Ja pitäisi perustella, että olen ihan työkykyinen. Jo eilen oli vaikeaa kun keuhkolääkäri kyseli oireita. Mietin, että mitä voin vastata ja samalla kertoa että olen täysin työkykyinen. Tänään homma olisi vieläkin vaikeampaa.

        Minusta on outoa, että näiden kosteusvaurio-ongelmien terveysvaikutusten tutkiminen on näin vaikeaa. Jos minullakin nyt sitten viimekädessä onkin jonkin tyyppinen astma, niin eipä paljon apua tule, kun kukaan ei ymmärrä muu sairaudestani kuin tuon sanan astma. Ja sen jälkeen sitten kaikkea vasta tutkitaan ja ihmetellään. Miksi ihmeessä sitten sairauteni nimi ylipäätään on astma, jos se sitä on? Kun tuota astmaa osataan hoitaa ja lähes jokainen tietää mitä tarkoittaa se, että joku sairastaa astmaa, paitsi sitten meidän kosteusvaurioista sairastuneiden kohdalla. Ja mihin asemaan se meidät saa? Meillä on ns. tunnettu, helppona pidetty ja hyvin hallintaakin saatavissa oleva sairaus, PAITSI se ei sitten sitä olekaan. Jos minua hoidetaan astmasairaan kriteerein jään ilman hoitoa ja lisäksi se hoito mitä saan... onko se tosiaan se oikea hoito? Jos tutkijat ja lääkärit eivät edes tiedä minkä tyyppisestä astmasta on edes kysymys. Niin miten ihmeessä he sitten osaavat sitä hoitaa? Vai hoitavatko he tuota sanaa astma, ei potilasta!

        mutta pitää vielä hankkia sukelluslääkäriltä lupa, uskoisin niin. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia kunnolla.

      • että...
        Raksaweb kirjoitti:

        No alkuksi PEF-mittaukseen, kerroin keuhkolääkärille että minulla tuntuu jopa arvot hieman paranevan kun alkaa oireet isekemään ja heikottamaan ... mutta sitten tosi heikossa kunnossa arvot tippuvat rajusti ... kysi enttä olenko varma ettei vaan käynyt niin etten jaksanut puhaltaa ... tämä laittoi miettimään asiaa.

        Nyt näyuttä siltä että olisin tyyttyväinen jos minulla olisi vain allerginen alveoliitti. Nyt öytynyt verikokeesta arvoja jotka viittaavat tulehdukselliseen hermo-lihassairauteen joka aiheuttaa lihasheikkouden.

        Minulla keuhkojen toiminnallinen kyky on ihan hyvä, ilma liikkuu keuhkoihin, mutta lihaksissa ei ole voimaa, voimattomuus kestänyt nyt 5 kuukautta.

        Se onkin sitten avoin asia johtuuko se vanhasta niskavammasta (hermotulehdusta ja -särkyä vuosikausia), altistumisesta myrkyille hometalossa (esim. torjunta-aineiden myrkyt voivat aiheuttaa), onko se molempien yhteisvaikutus vai sitten aivan erillinen tauti. Ainakin se luokitellaan autoimmuunitauteihin.

        Pahimmassa tapauksessa on molemmat; lihassairautta hoidettaisiin kortisoonilla ja alveoliittia ei.

        No odotellaan tutkimuksia sekä keuhkopolilla että neurologisella ... no diffuusiotesti olisi pitänyt tehdä pikaisesti, Putuksen mielipide oli että se olisi pitänyt tehdä viikossa, eikä n. 8 kuukautta muuton jälkeen ... jos pääsen edes tammikuussa keuhkopolille.

        Putuksen mukaan diffuusiokapasiteetti pitäisi mitata heti voimakkaan altistuksen jälkeen viikon sisällä. Mutta eihän näin tehdä koskaan, kun lääkärit katsoo että on joku virus vaan iskenyt eikä "infektion" aikana tätä tehdä. Pitää olla vähintään kaksi viikkoa infektiosta. Yksityisellekään en mennyt kuin noin kolmen viikon kuluttua slaagista. Siis liian myöhäänkö? Mutta eikös tämä diffuusioarvo jää alentuneeksi? Jos palautuu viikossa, niin eihän tilanne ole vielä huolestuttava?

      • harvinainen sairaus"
        TTL:n kirjoitti:

        suorittamassa A. fumigatus altistuskokeessa mitään astmaa saatu selville.

        Tällä kokeella ei ollut mitään tekemistä normaalin altistustilanteen kanssa. Tässä altistuskokeessa liuottimeen levinnyt kostea allergeeniuute levisi tasaisesti keuhkoputkesi limakalvolle. Näin ei tapahtu hengitettäessä kuivaa sisäilmaa. Aivan varmasti sitä meni myös keuhkorakkuloihisi ja näin pahentaen keuhkorakkulatulehdustasi.

        Tämä altistuskoe aiheutti keuhkoputkessasi kroonisen tulehduksen, joka olisi helposti saatu selville tutkimalla bronkuslimasi. Se jätettiin tahallaan tekemättä, koska tiedettiin, että tuloksena olisi ollut lymfosyyttisten valkosolujen löytyminen. Tiesivät, että eosinofiiliaa ei ole keuhkoissasi.

        Uskon, että ymmärrät, että PEF-arvo putosi sen vuoksi, että keuhkoputkesi tuotti hieman liikaa limaa, joka haittasi ilmavirran menoa. Siis sinun varsinainen keuhkoputkesi ei ahtautunut yhtään tässä kokeessa eli sinulla ei ole astmaa.

        Kaikki erottaa omenan appelsiinista tai yön päivästä, niin myös pitäisi erottaa keuhkoputkitulehdus astmasta.

        Nyt jos syöt paljon kortisonia, niin siitä on lopulta seurauksena astma. Se nimittäin tuhoaa mikrobipuolustuksesi (Th1), jonka tehtävänä on poistaa kehoosi keuhkorakkuloiden kautta tulleet itiöt. Kun Th1-systeemi pettää, niin perinteiset allergiat (Th2) ovat myös mahdollisia. Kortisoni nimenomaa vaikuttaa eosinofiileihin, juuri niihin valkosoluihin, joita tavataan astmassa.

        Nyt täytyy sairastuneiden jo ryhdistäytyä. Lääkärit ovat pitäneet kansalaisia pilkkanaan jo yli 12 vuotta. Aivan varmasti se loppuu aikanaan.

        Kannattaa miettiä hengitystä siten, että puhaltaa esim. putkeen. Silloin tajuaa helposti, että kaikki ilmahan menee putken päähän (=keuhkorakkuloihin). Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus. Eivät niin pienet itiöt sedimentoidu keuhkoputken limakalvolle kuin kosteusvauriossa tavataan. Aivan yleinen tieto toksikologiasta on että yli viiden µm partikkelikoko estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon. Kosteusvauriossa tavataan reilusti alle 5 µm hiukkasia.

        Tämä kosteusvauriokohteessa sairastuneen armoton kusetus johtuu siitä, että jokainen lääkäri tietää, että jos on sairastunut kosteusvauriokohteessa, niin siihen ei ole mitään hoitoa. Siihen ei ole mitään hoitoa sen vuoksi, koska jouduttaisiin puuttumaan ihmisen ihan normaaliin immunipuolustusjärjestelmään. Sehän vaurioituu entistä pahemmin, jos sitä kemikaaleilla manipuloidaan. Pahinta mitä voidaan tehdä, on määrätä kortisonitabletteja.

        Sverige:
        Ungefär 700 000 svenskar lider av astma.
        200 dör i sjukdomen varje år.

        Astma är en vanlig sjukdom i västvärlden. Antalet sjuka ökar och beräknas uppgå till omkring 100–150 miljoner.

        "Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus."

        USA
        Asthma is one of the most common health problems in the nation affecting more than 22 million people, including 6.5 million children younger than 18, according to the Centers for Disease Control and Prevention. The CDC estimates that 5,000 people die from asthma exacerbations each year.

        "Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus."

        Suomi:
        Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa. Maassamme on noin 300 000 astmaatikkoa. Astma on myös lasten tavallisin pitkäaikaissairaus.

        "Astma on äärimmäisen harvinainen sairaus."

      • Raksaweb
        että... kirjoitti:

        Putuksen mukaan diffuusiokapasiteetti pitäisi mitata heti voimakkaan altistuksen jälkeen viikon sisällä. Mutta eihän näin tehdä koskaan, kun lääkärit katsoo että on joku virus vaan iskenyt eikä "infektion" aikana tätä tehdä. Pitää olla vähintään kaksi viikkoa infektiosta. Yksityisellekään en mennyt kuin noin kolmen viikon kuluttua slaagista. Siis liian myöhäänkö? Mutta eikös tämä diffuusioarvo jää alentuneeksi? Jos palautuu viikossa, niin eihän tilanne ole vielä huolestuttava?

        Viikossa alveoliittiepäilystä ... no en ehkä niin tarkkaan laittanut muistiin ... mutta selkeästi lääkärit väheksyy ongelmaa ja mikäli kyseessä ei ole ammattitauti niin tutkimukset sujuvat hitaasti ... sanoi että varmasti tulevat minullekin jossain vaiheessa epäilemään mielenterveysongelmia :)

      • sitä lääkärikunta
        Raksaweb kirjoitti:

        Viikossa alveoliittiepäilystä ... no en ehkä niin tarkkaan laittanut muistiin ... mutta selkeästi lääkärit väheksyy ongelmaa ja mikäli kyseessä ei ole ammattitauti niin tutkimukset sujuvat hitaasti ... sanoi että varmasti tulevat minullekin jossain vaiheessa epäilemään mielenterveysongelmia :)

        tarjoilee nykyisin kovin helposti tätä mielenterveysongelmaa ja tiedän,että sitäkautta pääsee myös joutuin sairaseläkkeelle. Syitä olen miettinyt,miten lääkäreiden kantti kestää? Vai onko syynä se, että mielenterveysongelman olemassaoloa on vielä vaikeampi diagnosoida ja toteennäyttää kuin näitä homesairauksia? Uskotaanko lääkäriä paremmin sairaseläkepäätöksissä, kun hän väittää potilaalla olevan mielenterveysongelma kuin, että väittäisi olevan homeista,bakteereista ja toksiineista ongelmia, vaikka ne sentään on tutkittavissa rakennuksista, joissa oireileva on, jos niin halutaan?

      • terve... vai ei
        kun astmaa ei ole kirjoitti:

        mutta pitää vielä hankkia sukelluslääkäriltä lupa, uskoisin niin. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia kunnolla.

        pitäisi siis edetä ja tutkia tilanne...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      45
      5851

    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      48
      5346

    3. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      48
      3718

    4. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      14
      3675

    5. Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?

      Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise
      Vimpeli
      96
      3346

    6. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      31
      3126

    7. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      59
      2884

    8. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      57
      2740

    9. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      53
      2400

    10. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      38
      1854
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt