Mitä tekivät ?

291139 venäläiset rasvasivat kivääreitään.
301139 etsivät lämmintä sisämajoitusta. Olihan ulkona kuitenkin lähes kymmenen pakkasastetta.

Siellä majaili partiolaisryhmä joka oli menossa Lemettiin leiripäiville. Monet sanovat että ne olivat aseistettuja sotilaita, mutta se ei pidä paikkaansa. Eihän sotilaat lähde vieraaseen maahan torvisoittokunnan perässä marssien. Suomalaiset olivat epäystävällisiä vain sen takia ettei kaikilla ollut voimassaolevaa viisumia.

Tämä kansainvälinen partiolaisjoukko oli soittokuntineen matkalla Lemetin kylään. Sinne he marssivatkin iloisesti rallatellen. Lemetissä ja lähikylissä he viettivätkin reipasta leirielämää. Aina ystävälliset karjalaismummot veivät heille lämpimiä piirakoita kovimpina pakkaspäivinä. Suomalaiset partiopojat vahtivat leiriä ettei häiriköivät nuorisojengit päässet mellastamaan.

Tämä yli sadan Päällysjärven kylän asukkaan menehtymisen todistaminen joulukuussa v.1939 on katkeraa niille ( joiden joukossa on jopa suomalaisia ) jotka puolustavat nykyisinkin neuvostobolshevikkien toimintoja ja kehuvat Neuvostoliittoa sekä ovat sitä mieltä, että Neuvostoliitto/Venäjän toiminta on ollut laillista ja oikeudenmukaista.

Harmillista että viattomat karjalaiset joutuivat kärsimään saaliinhimoisten neuvostobolshevikkien maailmanvalloitushalusta.

Kertonut Elfride von Hippius.
Hänen kuva löytyy sivulta - Kylät . Kaunoselkä - naisia pihalla.

Muutin helmikuun alussa v.1940 asumaan autioon Pekka Kokkosen taloon johon hänet oli neuvonut Kokkosen emännän äiti Nasti Vinni.
Elintarpeita sain Nasti Vinniltä. Talvisodan ensimmäisinä päivinä oli kylän kaupat ryöstelty ja ohikulkeneet neuvostosotilaat olivat ryöstelleet taloja edelleenkin.
Mitään kauppoja ei kylään avattu eikä mitään saanut ostaa.

Kylien väen paetessa oli karja jäänyt rakennuksiin ja niiden satakunta asukasta oli menehtynyt nälkään ja janoon.

! Huom. Päällysjärven kylää ei evakuoitu ennakkoon , evakuointitieto on virheellinen, kyläläiset lähtivät heti sen jälkeen kun Palojärveltä alkoi tulla ihmisiä Tenhun kylän ohi, joten kaikki Palojärven, Truhposen, Tenhunkylän, Päällysjärven, Hanhiselän ja Orusjärven kotieläimet muutamaa hevosta lukuunottamatta jäivät siten asuntoihinsa.
Näistä se yli sata menehtynyttä tilojen asukasta kertyy. Kotieläimet olivat asukkaita siinä missä muutkin, monelle hyvinkin tärkeitä !

Eloon jääneet satakunta oli viety myöhemmin neuvostoliittolaisten toimesta Salmin Miinalan kylään.
Huhtikuun 5 päivänä oli Orusjärvellä käynyt korkea-arvoinen neuvostoliittolainen komissaari joka oli kysellyt haluaisinko jäädä N.liittoon diplomaatti tai lääkintäalalle ?
Huhtikuun 14 päivä tuli kylään N.liiton rajavartioston upseeri. Hän kyseli tulkin välityksellä ketkä haluavat jäädä Neuvostoliittoon ?

Myöhemmin ko. upseeri tuli asuntooni syyttäen minua porvarillisesta toiminnasta ja uhkaili tshekalla sekä alkoi sitten tehdä sensuuntaisia esityksiä että liittyisin kommunistiseen puolueeseen ja lopuksi että ryhtyisin GPU:n eli tshekan agentiksi Suomessa , jolloin minut toimitettaisiin heti Suomeen ja maksettaisiin palkkaa 8000 ruplaa kuussa.
Kieltäydyin heti jyrkästi ja sanoin teillä on aseet - tappakaa minut.
Upseeri suuttui ja vaati minua allekirjoittamaan paperin jossa tunnustin että kannatan Suomen hallitusvaltaa.

Toukokuun 6 päivä tuli luokseni everstin arvoinen neuvostosotilas tulkin kanssa ja kertoi että he ovat saaneet tietää että on löydetty valokuva jossa olen kenraalin kanssa ja kuvaa on näytetty Stalinille.
Minut uhattiin toimittaa Siperiaan koska olin tehnyt niin paljon pahaa Neuvostoliitolle.
Samana iltana ko. eversti piti Orusjärvellä kokousta jossa selitti kesäkuun 15-16 päivinä valittavan Neuvostoliiton korkeimman Neuvoston yhden jäsenen ja karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan jäsenten vaalit, jossa saavat kaikki Neuvostoliiton kansalaiset äänestää, jonka vuoksi hän vaati kaikkia Suomen kansalaisia jäämään Neuvostoliittoon ja kirjautumaan N.liiton kansalaisiksi.
Muutamat suomalaiset kirjaantuivat Neuvostoliiton kansalaisiksi jonka ehtona oli esim. en koskaan halua mennä Suomeen, kuitenkin on ihmeellistä ettei esim. Irinja ja Filip Lättiä vaadittu takaisin Neuvostoliittoon vaikka he tulivat Suomeen v.1944, Inkeriläisiä esim. pakotettiin takaisin.

Kertomus alkaa talvisodan alkupäivästä ja loppuu kun Hippius on Helsingin Viikin "karanteenileirillä". Tämä teksti on helmikuu-toukokuun alkupäivät väliseltä ajalta.
Talvisodan ensimmäinen kuukausi on jopa kertomukseltaan jännittävä.

-Juha-

http://www.salmi-saatio.net/phpBB2/viewtopic.php?t=546

Palojärven kylän asukkaat olivat marraskuussa 1939 lähdossä talvilomalle Tahkovuoren hiihtokeskukseen joka oli juuri avattu. Ongelmana oli että kuka jäisi lehmiä hoitamaan. Se ratkesi kun punapartiolaiset tulivat sopivasti ja lupasivat hoitaa lehmiä ja muita elikoita kyläläisten loman ajan. Kaikki kyläläiset pääsivätkin lomalle.

Partiolaiset panivat lampaat ja osan lehmistä kaalisoppaan jo ennen Lemettiä. Lihavimmat elikot vietiin leirialueelle. Siellä niillä olikin onnellinen loppu, mitään ei heitetty pois, jopa sorkat, nahat ja jänteet keitettiin ja syötiin. Voiko lehmällä olla onnellisempaa loppua?