Ruukinmatruuna tykittää:
”...Ruukinmatruunalle oli samoin järkytys havaita, että sukupuolten välillä on älykkyyseroja. Naiset ovat keskinkertaisempia kuin miehet - naisten ÄO-jakauma painottuu enemmän ÄO-skaalan keskivaiheille, kun taas miehissä on enemmän sekä huippuja että pohjasakkaa. silti keskimäärin sekä miehet että naiset olivat yhtä älykkäitä. Tämä tukee havaintoa, jonka mukaan naisilla on lasikatto, mutta myös lasilattia - naiset ovat aliedustettuja sekä huippuintelligentsian että syrjäytyneistön keskuudessa. Wikipedian artikkelin mukaan poikien yliedustus alkaa suunnilleen ÄO 135 (ja toiseen suuntaan 65) tienoilta niin, että yhtä tyttöä kohti molemmissa ryhmissä on 1,3 poikaa. Tytöillä puolestaan on selkeä enemmistö välillä ÄO 85-115.
Jälleen kerran, kyseessä siis ovat objektiiviset tosiasiat, eivät arvolauseet, emmekä voi kiistää em. asioita muutoin kuin iskemällä pöytään vastakkaista dataa tai kiistämällä tutkimusmetodien oikeellisuus. Emmekä tiedä, mistä em. erot johtuvat - onko kyse genetiikasta, kasvatuksesta, tasapäistämisestä vai jostakin muusta.
Sensijaan se, miten näihin eroihin pitäisi suhtautua on tuon konditionaalissa olevan pitää-verbin ansiosta arvolause. Feminismi näkee ongelman siinä, että miehet ovat yliedustettuina huipuissa (mutta ei mitään ongelmaa siinä, että heitä on enemmistö myös yhteiskunnan pohjasakassa), ja feminismi tähtää siihen, että naisille saadaan etuoikeuksia joiden avulla keskinkertaista lahjakkuutta osoittavat naiset pääsevät samoihin asemiin kuin lahjakkaat miehet, jotka joutuvat ansaitsemaan asemansa vapaassa kilpailussa. Kärjistäen feminismi siis vastustaa lahjakkuutta ja promovoi keskinkertaisuutta.
Mutta koska ruukinmatruuna on ihminen eikä robotti, ruukinmatruunalla on myös subjektiiviset tunteensa ja nyt hän astuu tieteellisyyden tuolle puolen, panee labratakkinsa naulaan ja vaihtaa subjektiiviseen moodiin. Ruukinmatruuna tietää itse oman älykkyysosamääränsä. Hän myös tietää, että vapaassa kilpailussa lahjakkaalla naisella on aina helpommat oltavat kuin lahjakkaalla miehellä - tämä paradoksi johtuu siitä, että koska lahjakkaita naisia on vähemmistö, heillä on myyjän markkinat eli paljon suurempi vapausaste toimia ja valita haluamallaan tavalla kuin miehillä, jotka joutuvat kilpailemaan keskenään. Miehuus on siis lahjakkuuspoolissa inflatoitunut ominaisuus. Ja tästä syystä ruukinmatruuna ei halua naisinflaatiota - mitä vähemmän hänellä on kilpailijoita oman sukupuolensa edustajissa omassa viiteryhmässään, sen parempi hänen kannaltaan. Vapaassa kilpailussa lahjakkaalla naisella on aina etulyöntiasema sekä lahjakkaaseen mieheen että keskinkertaiseen ihmiseen sukupuolestaan riippumatta. Feminismi merkitsee keskinkertaisuuksien aseman parantamista lahjakkuuksien - ensisijaisesti lahjakkaiden miesten mutta myös lahjakkaiden naisten - kustannuksella. Sanalla sanoen feminismi merkitsee uhkaa ruukinmatruunalle sillä feminismi kaventaa hänen vapausastettaan aiheuttamalla hänen viiteryhmäänsä naisinflaation ja vähentämällä miesten osuutta ruukinmatruunan viiteryhmässä muuttaa myyjän markkinat ostajan markkinoiksi - tällöin aivan muut ominaisuudet kuin älykkyys, lahjakkuus, sitkeys, pätevyys, yritteliäisyys ja muut työn ja uran kannalta todellista substanssia omaavat ominaisuudet syrjäytyvät substanssittomien muoto-ominaisuuksien tieltä. Mitä inflatoituneemmat markkinat, sitä merkittävämmässä asemassa ovat muotoseikat.
Ja tämä on asia, jota jokaisen pätevän ja lahjakkaan naisen soisi miettivän. Haluavatko he heikentää omia kilpailuasetelmiaan keskinkertaisuuksien hyväksi. Haluavatko he lahjakkuudenvastustamista tasapäistämisen nimeen.
Ruukinmatruuna itse toteaa Marilyn Monroen sanoin: Olkoon vain miesten maailma, kunhan minä vain saan olla nainen siinä. Monroella oli myyjän markkinat.
Koko tarina osoitteessa
http://takkirauta.blogspot.com/
”...Ruukinmatruunalle oli samoin järkytys havaita, että sukupuolten välillä on älykkyyseroja. Naiset ovat keskinkertaisempia kuin miehet - naisten ÄO-jakauma painottuu enemmän ÄO-skaalan keskivaiheille, kun taas miehissä on enemmän sekä huippuja että pohjasakkaa. silti keskimäärin sekä miehet että naiset olivat yhtä älykkäitä. Tämä tukee havaintoa, jonka mukaan naisilla on lasikatto, mutta myös lasilattia - naiset ovat aliedustettuja sekä huippuintelligentsian että syrjäytyneistön keskuudessa. Wikipedian artikkelin mukaan poikien yliedustus alkaa suunnilleen ÄO 135 (ja toiseen suuntaan 65) tienoilta niin, että yhtä tyttöä kohti molemmissa ryhmissä on 1,3 poikaa. Tytöillä puolestaan on selkeä enemmistö välillä ÄO 85-115.
Jälleen kerran, kyseessä siis ovat objektiiviset tosiasiat, eivät arvolauseet, emmekä voi kiistää em. asioita muutoin kuin iskemällä pöytään vastakkaista dataa tai kiistämällä tutkimusmetodien oikeellisuus. Emmekä tiedä, mistä em. erot johtuvat - onko kyse genetiikasta, kasvatuksesta, tasapäistämisestä vai jostakin muusta.
Sensijaan se, miten näihin eroihin pitäisi suhtautua on tuon konditionaalissa olevan pitää-verbin ansiosta arvolause. Feminismi näkee ongelman siinä, että miehet ovat yliedustettuina huipuissa (mutta ei mitään ongelmaa siinä, että heitä on enemmistö myös yhteiskunnan pohjasakassa), ja feminismi tähtää siihen, että naisille saadaan etuoikeuksia joiden avulla keskinkertaista lahjakkuutta osoittavat naiset pääsevät samoihin asemiin kuin lahjakkaat miehet, jotka joutuvat ansaitsemaan asemansa vapaassa kilpailussa. Kärjistäen feminismi siis vastustaa lahjakkuutta ja promovoi keskinkertaisuutta.
Mutta koska ruukinmatruuna on ihminen eikä robotti, ruukinmatruunalla on myös subjektiiviset tunteensa ja nyt hän astuu tieteellisyyden tuolle puolen, panee labratakkinsa naulaan ja vaihtaa subjektiiviseen moodiin. Ruukinmatruuna tietää itse oman älykkyysosamääränsä. Hän myös tietää, että vapaassa kilpailussa lahjakkaalla naisella on aina helpommat oltavat kuin lahjakkaalla miehellä - tämä paradoksi johtuu siitä, että koska lahjakkaita naisia on vähemmistö, heillä on myyjän markkinat eli paljon suurempi vapausaste toimia ja valita haluamallaan tavalla kuin miehillä, jotka joutuvat kilpailemaan keskenään. Miehuus on siis lahjakkuuspoolissa inflatoitunut ominaisuus. Ja tästä syystä ruukinmatruuna ei halua naisinflaatiota - mitä vähemmän hänellä on kilpailijoita oman sukupuolensa edustajissa omassa viiteryhmässään, sen parempi hänen kannaltaan. Vapaassa kilpailussa lahjakkaalla naisella on aina etulyöntiasema sekä lahjakkaaseen mieheen että keskinkertaiseen ihmiseen sukupuolestaan riippumatta. Feminismi merkitsee keskinkertaisuuksien aseman parantamista lahjakkuuksien - ensisijaisesti lahjakkaiden miesten mutta myös lahjakkaiden naisten - kustannuksella. Sanalla sanoen feminismi merkitsee uhkaa ruukinmatruunalle sillä feminismi kaventaa hänen vapausastettaan aiheuttamalla hänen viiteryhmäänsä naisinflaation ja vähentämällä miesten osuutta ruukinmatruunan viiteryhmässä muuttaa myyjän markkinat ostajan markkinoiksi - tällöin aivan muut ominaisuudet kuin älykkyys, lahjakkuus, sitkeys, pätevyys, yritteliäisyys ja muut työn ja uran kannalta todellista substanssia omaavat ominaisuudet syrjäytyvät substanssittomien muoto-ominaisuuksien tieltä. Mitä inflatoituneemmat markkinat, sitä merkittävämmässä asemassa ovat muotoseikat.
Ja tämä on asia, jota jokaisen pätevän ja lahjakkaan naisen soisi miettivän. Haluavatko he heikentää omia kilpailuasetelmiaan keskinkertaisuuksien hyväksi. Haluavatko he lahjakkuudenvastustamista tasapäistämisen nimeen.
Ruukinmatruuna itse toteaa Marilyn Monroen sanoin: Olkoon vain miesten maailma, kunhan minä vain saan olla nainen siinä. Monroella oli myyjän markkinat.
Koko tarina osoitteessa
http://takkirauta.blogspot.com/
Vastaukset 10
Vanhimmat
Feminismi kuten kaikki muutkin tiedostavat ja suvaitsevaiset ideologiat lähtevät siitä periaatteesta että kaikki ovat yhtä kyvykkäitä.
Näinhän asia ei ole vaan älykkyydessä on eroja sukupuolien ja rotujen välillä. Tietenkään tällaista asiaa ei saa sosiaalifemokratiassa sanoa julkisesti.
Tosiasioilla vain kun on taipumus ennemmin tai myöhemmin tulla julki.
Älykkyystestien laatijoiden kyvyt ovat rajalliset.
Tyypillinen vasemmistolaissuvaitsevan kommentti.
Jos testien tulokset ei miellytä niin testieissä on vikaa. Niin tietenkin.
Kommenttinihan oli suvaitsematon.
---
En epäröisi tehdä tavanomaista ns.älykkyystestiä, jos se tultaisiin tarjoamaan minulle olohuoneen sohvalle hyvällä tuntipalkalla minulle sopivana aikana. Kaiken aikaa tietäisin, että ne ovat kultuurisidonnaisia siinä missä uskontojen taivaaseenpääsykriteeritkin.
Paras tapa mitata toisen ihmisen älykkyyttä on muodostaa mielikuva siitä, miten älykkäältä kyseinen lähimmäinen vaikuttaa ja mihin tuloksiin hän siinä pystyy, mihin pyrkii. Millä muulla on merkitystä?
Tämä on siteeraus sinulta: "Näinhän asia ei ole vaan älykkyydessä on eroja sukupuolien ja rotujen välillä."
Tuolla tietopohjalla lopettaisin julkisen kirjoittelun ja painuisin lukemaan kirjastoon.
Silloinkuin eurooppalaiset maat harrastivat kolonialismia - eli orjuuttivat afrikkalaisia - tiedemiehet päätyivät mainitsemaasi tulokseen mittaamalla eri "rotuisten" ihmisten kallonympäryksiä. Tämä on yleinen naurun asia tieteen saralla, sekä häpeällinen historiallinen moka. Mutta tulos oli tuolloin se mitä haluttiin tuloksen olevan; jotain mikä oikeuttaa alistavat toimet.
Mitähän lienee sinun motiiveina levittää moista n. 100 vuotta vanhaa harhakäsitystä ?
Ja itse aiheeseen palaten: ÄO testit _eivät_ ole yleispäteviä.
Hyvin yksinkertainen pohdintakysymys (olettaen että tiedät mitä ÄO-testeissä tutkitaan): suosivatko tyttöjen kasvatus ja yleistetysti tarkastelu lapsuuden elämä (harrastukset, toimet, leikit) enemmän emotionaalista ja luovaa ajattelu- ja ongelmanratkaisutapaa kuin loogis-matemaattista? Entäpä poikien?
Vanhemmat voisivat halutessaan vaikuttaa 'huomaamattomasti' esimerkiksi ostamalla herkemmin ajattelua, aikaa ja keskittymistä vaativia ns. strategiapelejä lapsilleen, kuin auto-, tappelu- ja räiskintäpelejä. Kun joululahjapyyntö tulee, pelin nimi Googleen ;)
Herrajumala, nuo jätkät ketkä tuon 'tutkimuksen' on tehneet, on tosissaan.
Surullista.
ja marilynit.
So what?
olla yksimielisä. Kaikenlaista infoa on liikkellä.
Miksi kuvittelet että huipulla olevilla olisi kaikkein korkein äo ja syrjäytyneillä kaikkein pienin äo? Äo ei mittaa mitenkään esimerkiksi sosiaalista älykkyyttä, mikä vasmasti on yksi vaikuttava tekijä syrjäytymisessä.
Tuon "tutkimuksen" pitäisi ilmoittaa selkeästi tutkittujen henkilöiden tiedot: Ikä, kasvuympäristö & historia, vanhempien tausta, koulutus, harrastukset & työt (toisissa maissa lapset tekevät työtä eivätkä leiki / opiskele) jne. ennenkuin siitä voisi vetää edes suuntaa-antavia johtopäätöksiä.
Onkohan sama kompleksi taustalla mikä suomalaisilla on heidän matematiikan opetuksen "menestyksen taustalla: Meidän mittausjärjestelmä on niin naurettavan yksinkertainen ja helppo, että saadaan hyvät pisteet (tehtävissä kysytään mm. nopan silmälukuja - myös maissa missä lapset eivät ole noppaa nähneetkään), kun taas (jos oikein muistan) esim. briteissä testissä pitää osata useamman asteen yhtälöitä.
Mutta ei kestä jollain kantti myöntää mikä on homman nimi, ja siirtyä toiseen mittaukseen, koska pitkäaikainen ylpeydenaihe, "ykkössija", olisi mitä luultavimmin historiaa..