itsemurha on vakava aihe eikä siedä juurikaan vitsailua. erityisesti suomalaiset tytöt ovat "kunnostautuneet" sijoittumalla kansainvälisessä itsemurhatilastoinnissa toiseksi. stakes ja lapsiasiavaltuutettu ovatkin siis syystä huolissaan:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tyttöjen osuus nousussa nuorten itsemurhissa/1135231565283
tarkemmalla lukemisella tosin paljastuu, että tyttöjen osuus on kasvanut siksi, että poikien itsemurhat ovat huomattavasti vähentyneet. mikä ei kuitenkaan ole hesarin mielestä uutisotsikon arvoinen seikka olleenkaan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tyttöjen osuus nousussa nuorten itsemurhissa/1135231565283
tarkemmalla lukemisella tosin paljastuu, että tyttöjen osuus on kasvanut siksi, että poikien itsemurhat ovat huomattavasti vähentyneet. mikä ei kuitenkaan ole hesarin mielestä uutisotsikon arvoinen seikka olleenkaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä vaan, tietysti tuon otsikoinnin olisi voinut kääntää myös toisin päin, tyyliin "poikien itsemurhat vähentyneet".
Juttu kuitenkin hyvin asiallisesti kertoi sen toisen puolen totuudesta. Erityisen hyvää oli pohdinta niistä keinoista, joilla nuorten itsemurhia voitaisiin ehkäistä.
itsemurhaan johtaneita seikkoja mutta viina on yhä työikäisten yleisin kuolinsyy.
Viinaan kuoli viime vuonna 1300 työikäistä miestä ja 350 naista.
Ja varmaankin itsemurhan tehneistä henkilöillä on ollut takana päihdeongelma. T.S 6.11.07
niin yksikertaistakin kiinnostaisi, että mitkä ovat pääsääntöisesti ne syyt, jotka ajavat nuoret harkitsemaan ja jopa toteuttamaan tuollaisia ajatuksia. Tuleeko tämä kaikki jostain ulkoisista paineista vai onko maailma vain niin kylmä, että heikkoja hetkiä ei voi olla ilman että koko maailma musertuu?
Omaan lähipiiriini kotoisessa suomessa tuli täytenä yllätyksenä erään tuttavan itsemurha. Syytä ei ole oikein kukaan vieläkään keksinyt vaikka tuosta on jo joitain vousia aikaa. Itsekään en tohdi tuota pohtia, ainakaan ääneen.
Itsemurhia tuli nähtyä toisessa osassa maailmaa hieman enemmän. Tosin olosuhteet olivat aivan toisenlaiset ja kaikki se pahuus joka ihmisiin kohdistui oli monille liikaa. Ymmärrettävästi.
Itsetuhoon pääsyyllinen nuorella(kin) on vakava masennus - mutta muutoin itsetuhoajatukset ovat nuoruuteen "kuuluva" vaihe - ja niitä esiintyy lähes kaikilla nuorilla jonkinasteisina, olematta varsinaisesti sairaus.
Sairaudeksi masennus kehittyy silti yhä useammalle ja hyvinkin monesta eri syystä. Mainita voisi mm. biologisen alttiuden ja varhaiset erokokemukset, joista voisi tässä yhteydessä kyllä puhua enemmänkin, sillä se sisältää mm. vanhempien avioerot. Jo pelkästään yksinhuoltaja äitinä saattaa jättää lapsen umpioon, jossa hänellä ei ole sitä riittävää sosiaalista tukea, jonka hän kasvussaan tavitsisi - sama tilanne tulee kun lasta pidetään liian paljon yksin, vaikka vanhempia olisikin kaksi - esim. uranteon takia.
Jos katsot lukuja masentuneista ovat ne niin valtavia, että yhtä yksittäistä masennukseen johtavaa on aika vaikea esittää, tässäkin vain nuorten osalta ja ymmärtääkseni ne tavallisimmat. Varsinaista syytä masennuksen syntyy ei ymmärtääkseni tunneta ollenkaan - esittämäni ovat yhtäläisyyksiä todettavista olevista.
Ja jos en väärin muista itsetuhoon päätyneistä lähes kaikki ovat kärsineet jonkin asteisesta masennuksesta, joten masennusta voidaan pitää pääsyynä itsetuhoisuuteen ja ainakin huomattavana riskinä itsetuhoisuuteen, jos sellaiseen syystä tai toisesta sairastuu...Sitähän sinä kysyit, mikä johtaa itsetuhoon. Nuoren kohdalla vielä sellainenkin huomio, että itsetuhoisuus lisääntyy heillä melkoisesti masennuslääkityksestä!
Masennus ja alkoholi on sitten vanhemmalla henkilöllä (ja toki nuorellakin) vaarallinen yhdistelmä itsetuhoisuutta ajatellen.
Vetäisin tähän loppuun oman hurjan (?) arvioni siitä, että yksi nykyajan vitsaus, josta saattaa masennusta hyvinkin syntyä (ahdistuksen kautta) on häpeän käsittelemisen vaikeus. Tämä koskee erityisesti sitä joukkoa, joka huutaa aina ja kaikkialla, että älkää syyllistäkö!
Ihmistä ei siis enää opeteta hallitsemaan tunteitaan (vaan kieltämään ne, koska se tuntuu juuri sillä hetkellä paremmalta) ja ainakin Keijo Tahkokallio on sitä mieltä, että lapsille aiheutetaan masennusta mm. yrittämällä suojata heitä kaikilta pettymyksiltä - tyyliin "aina on sunnunta"...Miltä sekään sitten ajan oloon enää tuntuu?
Toivon, etten tässä tehnyt suuria asiavirheitä, kun en juuri nyt ehdi lukea tätä uudelleen...Pyydän jo etukäteen anteeksi varmaan ihan sekavaa selostustani!
Vaikka teksti pääasiassa koskeekin lasten masennusta...
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=news&id=87
kuulostaa järkevältä tuo, että lapsia suojellaan ehkä liikaa pettymyksiltä ja takaiskuilta. Myöskin tulee eittämättä mieleen, että nykyisessä minä-yhteiskunnassa vanhemmat jättävät lapset toissijaiksi esimerkiksi uran rinnalla. Tästä tietenkin helposti syyllistetään uraohjusnaisia. Mutta ainakin yksinkertaisen mieleen herää ajatuksia. Miksi isä ei voisi olla enemmän kotona jos äiti keskittyy uraan. Aikaisemminhan se on ollut pääsääntöisesti toisin päin. Miksi se pitäisi olla niin? Vai pitääkö meidän kaikkien vain katsoa peiliin?
Voipi olla, että nykyinen tuloshakuisuus joka tuntuu tunkevan harrastuksiin ja vapaa-aikaankin alkaa kantaa jonkinlaista hedelmää. Jos itsemurhat ja masentuneisuus ovat seurausta liiallisesta rahan ja omaisuuden palvonnasta niin kovin kitkeriä ovat ne hedelmät, joita rahalla kylvämme.
tänään ainakin nuori mies yritti taas itsemurhaa tapettuaan 8 muuta ihmistä ensin. No nyt puhuu kaikki ja lehdissä kirjoitetaan nuorten miesten pää-ongelmista ja itsemurhista..
laajennettu itsemurha.
jossain oli mainintaa, että tekijällä on taustalla koulukiusaamista. mikä selittää sen arvomaailman rakentamisen nietzshcen yli-ihmisopin väärinymmärtämisen ja ihmisvihan sekoituksesta. heikoille ei ole sijaa nykymaailmassa aina, eikä tukitoimia ja -henkilöitä riittävästi lukemaan nuorten oireilua. kiusatuille muodostuu usein helpottavia kostofantasioita, jotka yleensä lievenevät ajan myötä ja haihtuvat sitten kun elämä muuten kantaa itsessään. nyt näyttää käyneen niin, että ne kostoajatukset ovat ainoastaan muuntuneet uudeksi todellisuudeksi ja osaksi persoonaa.
sellaista jälkiviisastelua asian tiimoilta. sukupuolieriytymättömästi kylläkin kannatan kaiken aineellisen hyvinvoinnin keskellä myös panostamista elämisen laatuun ja henkiseen jaksamiseen.