Surevalle

Isälle on, mahdollisesti sotia käyneenä sukupolvena, vaikea ymmärtää, että poika lähtee ennen häntä. Että hän olisi saanut lähteä pojan sijasta, onhan hänellä jo elämä takana. Ole läsnä, vain luontevalla tavalla oma itsesi. Ilahduta häntä pienin, hänelle sopivin, lähes huomaamattomin tavoin, jatkossakin. Hän huomaa, miten voi olla kiitollinen siitä, että hänellä on ihana tytär ja elämässä jatkuvuutta.

Et kerro, liittyykö pojan ennenaikaiseen kuolemaan jotakin ikävää (alkoholismia tms). Voi olla, että kyseessä on surun lisäksi isän oma prosessi. Hän pohtii pojan lapsuutta, millainen isä hän on ollut, millainen elämä hänellä on ollut. Ajatukset ja tunteet nousevat pintaan. Masennustakin, jos menneisyydessä jäi jotakin kaivamaan.

Sinä voit tuoda hänen ajatuksensa nykyhetkeen, välität hänestä sellaisena kuin hän on. Se on paras lahja, jonka voit surevalle ikämiesisällesi antaa.

haudalla hiljentymässä ja mustelemassa isää. Antaisin kyyneleide valua valtoimenaan. Se helpottaa. Siinä tulee sellainen olo kuin isä näkisi Sinun kaipuusi ja olet lähellä häntä. Minun isä on kuollut 15v. sitten. Isän hauta on kaukana. Minä käyn täällä missä nyt asun muistolehdossa. Minusta tuntuu että isä ja äiti on lähellä.Kaipaan heitä vaikka olen jo vanha mies.