Helsingin kirkkopäivien pro-homous ym. lobbaus

Onpa hienoa, että uskova ihminen osaa perustella väitteitään näin moninaisesti. Tietenkään se ei muuta sitä tosiasiaa, etten ole kirjoittajan mielipiteistä samaa mieltä. Jokatapauksessa hienoa ja älykästä tekstiä näiden isolla kirjoitettujen homo-synti-helvetti-tekstien rinnalla.

Lainaan Pasi Turusen kirjaa Homoseksualismi: Rakkautta ja Rajoja

http://www.patmos.fi/nayteluku/Rakkautta_Rajoja.htm

:

"Vaikka homosuhteissa ei ole kysymys pelkästään seksistä, niin yksi yleisimpiä virheolettamuksia keskusteluissa lienee se, että homoseksuaalisuudesta yritetään puhua ikään kuin sillä ei olisi mitään tekemistä tietyntyyppisen seksuaalisen käyttäytymisen kanssa."

" Jos homorakkaudesta puhutaan hellyytenä ja välittämisenä irrallaan homouteen liittyvästä sukupuolisesta käyttäytymisestä, miten se mahtaa erota yleisellä arjen tasolla sisarusten, veljien tai muuten vain hyvien ystävien välisestä kiintymyksestä ja ystävyydestä? Jos homoseksuaalisuutta ovat yhteiset kodin askareet, tv-illat, elokuvissa- ja kaupassakäynnit, niin eikö samalla johdonmukaisuudella vaikkapa isän ja pojan kalareissu olisi määriteltävä insestiksi? Ja miten olisikaan ymmärrettävä koiran ulkoiluttaminen?"

Mitä tässä yritetään sanoa? Millaisella mittarilla Turunen erottaa homorakkauden perherakkaudesta? Turusen mittarina toimii seksuaalikäyttäytyminen. Jos kahden homoseksuaalin välillä ei ole seksuaalista suhdetta, mutta he rakastavat toisiaan, niin eivätkö he siis rakasta toisiaan ilman seksuaalista kanssakäymistä?

Eikö rakkautta siis voi osoittaa muilla tavoin kuin seksuaalisella suhteella? Rakkaus ei ole konkreettinen asia, joka on mitattavissa. Totta kai se yhdessäolo ja toisen kanssa kasvaminen parisuhteessa ilmentää parisuhteessa elävien tunteita toisiaan kohtaan.

Seksuaalinen käyttäytyminen ei ole mikään välttämättömyys, vaan yksi ulottuvuus parisuhteessa. Mutta seksuaalista kanssakäymistä ei tarvitse nähdä myöskään vastakohtana.

Koko kysymyksenasettelu on johdatteleva: "- - homoseksuaalisuudesta yritetään puhua ikään kuin sillä ei olisi mitään tekemistä tietyntyyppisen seksuaalisen käyttäytymisen kanssa." En minä ainakaan yritä. Mutta uskoakseni en valehtele kun totean, että homoseksuaalisuuden ei aina tarvitse ilmetä seksuaalisen kanssakäymisen kautta.

Ystävyyden ja rakkaussuhteen välillä on eroja jo sitä kautta, että millä tavoin ihminen suhtautuu rakastettuunsa ja miten suhtautuminen eroaa suhtautumisesta ystävään.

Jo se, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä tuntee vetoa toisiaan kohtaan, on riittävä tekijä määrittämään homoseksuaalisuutta.

Ja tämän tekijän avulla voidaan myös miettiä homoseksuaalisuuden moraalisuutta aivan samoin kuin heteroseksuaalisuuden moraalisuutta.

Insestin ja eläimiinsekaantumisen esille ottaminen tässä yhteydessä on erittäin kyseenalaista ja törkeää. Ikään kuin insestin, eläimiinsekaantumisen ja homoseksuaalisuuden välillä ei ole eroja ilman seksuaalista kanssakäymistä, joka erottaa näitä asioita toisistaan.

Miksi arjen askareet eivät saisi erilaisia merkityksiä riippuen siitä kenen kanssa niissä on mukana?

"Aikaisemmin tässä kirjassa olen viitannut ohimennen niihin mittaviin terveysriskeihin, jotka sisältyvät eritoten miesten väliseen seksiin. Ennen kaikkea se on vahingollista henkilöille itselleen. Riskit vaihtelevat kiusallisesta hengenvaaralliseen: Haavaumat, syylät, HIV / AIDS, hepatiittivirukset sekä muut virus- ja bakteeritulehdukset, suolistovaivat jne. Näillä ei ole mitään tekemistä yhteiskunnan homofobisten asenteiden kanssa, vaan ne ovat suoraan seurausta mieshomoseksuaaleille tyypillisestä riskikäyttäytymisestä."

Tämäkö ei ole asenteellista tekstiä? Tässähän väitetään, että homoseksuaalinen seksuaalikäyttäytyminen on vaarallista toisin kuin heteroseksuaalinen seksuaalikäyttäytyminen.

Ei ole olemassa sellaisia sukupuolitauteja ja ongelmia, jotka aiheutuisivat homoseksuaalisuudesta. Korkeintaan on olemassa sellaisia ongelmia, joiden todennäköisyys on suurempi homoväestössä kuin heteroväestössä, koska homoväestö käyttäytyy tietyillä tavoin.

Kun kaksi tervettä homoa hyväilee toisiaan ja harrastaa vaikkapa oraaliseksiä, niin miten tämä on vaarallisempaa kuin se, että kaksi tervettä heteroa toimii vastaavalla tavalla?

Mitään ei voi tarttua, koska he ovat terveitä. Toista voi jyystää mielinmäärin, eikä mitään hirmuisia tauteja tartu.

Silloin kun ei ole varma toisesta, niin kondomi suojaa merkittävässä määrin sukupuolitaudeilta.

Jotenkin tulee mieleen, että Turusella on mielessä vain anaaliseksi kun hän puhuu suolistovaivoista ja haavaumista. Tyypillistä. Homoseksuaalinen seksuaalikäyttäytyminen voi olla kuitenkin myös muuta. Anaaliseksi ei ole mikään ehdoton määritelmä homoseksuaaliselle seksuaalikäyttäytymiselle.

Ai niin, ulostaminenkin voi rikkoa peräsuolen limakalvoja. Onko ulostaminen siis epänormaalia? Sellaiset pienet haavaumat eivät ole hengenvaarallisia.

Anaaliseksi ei ole vaarallista, jos toimii oikein. Ja on turha todistella sukupuolitautitartuntatilastojen perusteella homoseksuaalisuuden vaarallisuutta, koska homoseksuaalisuus ei ole syy sukupuolitartuntoihin. Syynä on suojaamattoman seksuaalikäyttäytymisen harjoittaminen. Tällaiseen ongelmaan puree valistus eli kondomi suojaa taudeilta niin homoja kuin heteroita. Suomessahan kondomien myynti on ollut pitkään laskussa, mikä on erittäin huolestuttava asia.

Musta on ihan hillitöntä, että jotkut ihmiset pyrkivät näin pakonomaisesti todistelemaan homoseksuaalisuutta luonnottomaksi ja synniksi. Ja sitten yritetään todistella, että eihän tämä ole syrjintää, vaan jokaisella on oikeus mielipiteisiin. Ehkäpä palaan jossain vaiheessa Turusen argumentteihin niiltä osin kun hän yrittää vakuutella, että homoseksuaalisuuden vastustaminen ei ole syrjintää ja homoseksuaalien oikeuksien rajoittamista.

En ymmärrä, että miten niin tavallinen ja pieni juttu kuin homoseksuaalisuus saa uskonnollisessa väestössä aikaan näin voimakkaita reaktioita. Noh, kristillinen kirkko on aina ollut niin seksuaalikielteinen.

Vastustan myös käsitteen homoseksualismi käyttöä ikään kuin homoseksualisuus oli ideologia.