menetti tänään elämänsä aivan yllättäen. Aamulla heistä ei muut tienneet tästä päivän murheesta, kuin tämä nuori mies, joka oli päättänyt tämän päivän surun ja murheen päiväksi lukemattomille ihmiselle. Jokaista nuorta ja vanhempaakin jää moni suremaan ja kysymyksiä jää vastausta vaille.
Saima Harmaja runoilee sisarensa Outi Talvitien kuollessa synnytyksen yhteydessä, nuoren ihmisen kuolemasta näin:
"Tuli pitkäinen ja iski, ei iskenyt lahokantoon, vaan suven suloisimpaan ruusuun."
Tänään moni suven suloinen ruusu joutui jättämään tämän elämän.
Ja edelleen hän runoilee näillä sanoilla toisessa runossaan, muistaakseni veljensä kuoleman jälkeen:
"Hautapaaden alta paistaa kirkas valon valta."
Toivon, että näiden tänään menehtyneiden vanhemmat, sisaret ja muut läheiset jaksavat nousta toivomaan.
Saima Harmaja runoilee sisarensa Outi Talvitien kuollessa synnytyksen yhteydessä, nuoren ihmisen kuolemasta näin:
"Tuli pitkäinen ja iski, ei iskenyt lahokantoon, vaan suven suloisimpaan ruusuun."
Tänään moni suven suloinen ruusu joutui jättämään tämän elämän.
Ja edelleen hän runoilee näillä sanoilla toisessa runossaan, muistaakseni veljensä kuoleman jälkeen:
"Hautapaaden alta paistaa kirkas valon valta."
Toivon, että näiden tänään menehtyneiden vanhemmat, sisaret ja muut läheiset jaksavat nousta toivomaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"OUTI TALVITIE
In memoriam
Aukeni aurinkoon rakas, tuoksuva pensas.
Ruusuin puhkesi tuo, ihanampana muita.
Ruususta ruusuun, kuin suven lämpö ja hurma,
rakkaus huokui.
Niin tuli pitkäinen, alas maahan se iski.
Ei ikivanhaan puuhun, ei lahokantoon
koskenut tuo ase taivainen, kukan päätä ei
katkonut sairaan.
Vain suven ruusuihin tulisimpiin se iski.
Tuoksuen tuskassakin pois kuolivat nuo hymyhuu-
lin.
Jäi itu hento, imien tuhkasta voimaa:
versova ruusu."
tuoda enemmänkin näitä nuorena kuolleen Saima Harmajan runoja tänne. Nämä ovat hyvin herkkiä, sillä Saima Harmaja sairasti ja kuoli hyvin nuorena ja siksi hän kypsyi runoilijana todella nopeasti ja jätti jälkimaailmalle herkän ja kauniin lahjan.
Katson näiden runojen sopivan tämän illan lukemiseksi ja lohdutukseksi meille kaikille tämän surun keskellä, mitä olemme tänään joutuneet vastaanottamaan.
Olen itse syvästi uskovainen ja saan kaiken lohdun Jeesukselta, mutta nyt olen sellaisen asian edessä, että itselläni ei ole lohdutuksen sanoja annettavana, mutta minulla on rukouksen voima ja saan rukoilla näiden tänään täältä poissa temmattujen puolesta ja toivon, että nämä runot toimivat ajatuksia avartavina.
Toivon näiden runojen antavan herkille ja surullisille toivoa ja voimaa katsoa kuitenkin kaiken keskellä luottavaisena huomiseen ja tulevaan.
http://www.puolikuu.net/saimaharmaja/runot.html