Kympin oppilas, nero, muiden suhteen ylivertainen, on saanut (kuten niin tavallista) joidenkin luokkatovereidensa taholta osakseen jatkuvaa ja pitkäkestoista pilkkaa. Koettu vääryys mustaa vähitellen mielen ja synnyttää vihaa. Sietoraja tulee vastaan. Tapahtuu kosto. Välttämätön teko, johon älykäs yksilö ymppää poliittiset motiivit: "Tehkää asialle jotakin!" Hän haluaa, että hänen kostonsa ja oma uhrautumisensa ei ole turha. Jos käy ilmi, että uhrit eivät olleet sattumanvaraisia kohteita vaan kiusaajia, tappaja nousee koulukiusattujen sankariksi, marttyyriksi ja messiaaksi. Jos sen sijaan uhrit olivat saattumanvaraisia tai kyseessä oli mustasukkaisuusdraama, tekijä on yksinkertaisesti mielipuoli ja äärimmäinen luuseri.
Pelkkä koulukiusaus ei kuitenkaan selitä koko tapahtumaa, eikä hän kaiketi jättänyt sellaisesta selvää viestiäkään. Älyllisen kapasiteettinsa ansiosta tekijä hahmottaa maailmaa persoonallisella tavalla. Hän on pelifriikki. Hän pitää myös elämää pelinä. Hän on äärimmäisen rohkea ja määrätietoinen ja uskaltaa ehkä yrittää omin voimin katkaista pelin, jota hän pitää järjettömänä. Hänen sanomansa tarkoitus on havahduttaa: "Herätkää pahvit!" Jumalan hän vaatii tilille maailman tilasta. Ihmisiä hän pitää eläimen tasolla olevina pelinappuloina, jotka eivät edes älyä olevansa sisällä pelissä. Elämän pelissä ei ole moraalista hyvää eikä pahaa, vaan kaikki on sallittua ja luonnonvalinnan mukaista. On vain voittajia ja häviäjiä.
Tällaisesta maailmankuvasta katsoen minkäänlainen terroriteko ei ole de facto väärin. Pelissä on kaikki mahdollista. Kyseessä on tietyllä tavalla nerokas maailmankuva, mutta hirmuteot ovat aina psykopaattisia ja tuomittavia, koska ne eivät ota lainkaan huomioon inhimillistä kärsimystä. Yritettäessä poistaa pahaa pahalla seuraakin pahan lisääntyminen. Ehkä ihmiskunnan tehtävänä on voittaa metafyysinen paha, mutta sitä taistelua ei tietenkään voida voittaa pahalla.
Olisiko vihdoin syytä puuttua koulukiusaamiseen?
Pelkkä koulukiusaus ei kuitenkaan selitä koko tapahtumaa, eikä hän kaiketi jättänyt sellaisesta selvää viestiäkään. Älyllisen kapasiteettinsa ansiosta tekijä hahmottaa maailmaa persoonallisella tavalla. Hän on pelifriikki. Hän pitää myös elämää pelinä. Hän on äärimmäisen rohkea ja määrätietoinen ja uskaltaa ehkä yrittää omin voimin katkaista pelin, jota hän pitää järjettömänä. Hänen sanomansa tarkoitus on havahduttaa: "Herätkää pahvit!" Jumalan hän vaatii tilille maailman tilasta. Ihmisiä hän pitää eläimen tasolla olevina pelinappuloina, jotka eivät edes älyä olevansa sisällä pelissä. Elämän pelissä ei ole moraalista hyvää eikä pahaa, vaan kaikki on sallittua ja luonnonvalinnan mukaista. On vain voittajia ja häviäjiä.
Tällaisesta maailmankuvasta katsoen minkäänlainen terroriteko ei ole de facto väärin. Pelissä on kaikki mahdollista. Kyseessä on tietyllä tavalla nerokas maailmankuva, mutta hirmuteot ovat aina psykopaattisia ja tuomittavia, koska ne eivät ota lainkaan huomioon inhimillistä kärsimystä. Yritettäessä poistaa pahaa pahalla seuraakin pahan lisääntyminen. Ehkä ihmiskunnan tehtävänä on voittaa metafyysinen paha, mutta sitä taistelua ei tietenkään voida voittaa pahalla.
Olisiko vihdoin syytä puuttua koulukiusaamiseen?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.