Tietääkö joku tuohon kysymykseen todella vastauksen? Ehkä Jumala tietää mutten usko yhdenkään ihmisen tietävän vastauta tuhon kysymykseen.
Emme koskaan saa tietää miksi Jokelassa tapahtui niin kuin tapahtui. Vastaus tuohon kysymykseen on mennyt rajan taa kuoleman kanssa käsi kädessä.
Kuinka moni on tuon kysymyksen äärellä ensimmäistä kertaa elämässään?
Ehkä eilinen herättää suuremman joukon ajattelemaan tuota kysymystä miksi kuin uutinen siitä että rattijuoppo ajoi jonkun päälle?
Tällä kertaa tuon kysymyksen äärellä on paljon suurempi joukko ihmisiä.
Itse en seiso tuon kysymyksen äärellä ensimmäistä kertaa. Miksi? Tiedän etten saa kosakaan vastausta tuohon kysymykseen. Sitä ei ehkä ole.
Ja vaikka olisikin se tieto on inhimillisen tietoni tavoittamattomissa.
Vuosikymmeniä tuon kysymyksen kanssa eläneenä sanon sen että jossain vaiheessa on kuitenkin käännettävä selkä tuolle kysymykselle ja uskallettava kysyä - mitä tästä eteenpäin.
Unohtamatta kuitenkaan sitä että tuo kysymys ei lakaa olemasta vaan se tulee aina olemaan osa sen ihmisen elämää joka tuon kysymyksen äärellä on seisonut.
Tuolle kysymykselle tulee aina löytää paikka ja tila jossa sen saa sanoa ääneen siltikin vaikka tietää ettei vastausta ole.
Tänään kysyn sitä täällä M I K S I huomenna ehkä jossain muualla. Tietäen että vastausta ei ole.
Ihmisellä ja minullakin on ollut kova tarve saada vastaus tuohon kysymykseen. Ja kuitenkin viimekädessä jäämme tyhjentävää vastausta vaille. Voime jossitella voimme arvailla voimme miettiä olisiko joku asia muuttunut jos olisi tehty toisin. Vastausta kuitenkaan emme saa siihen olisiko asiat meneet toisin. Ehkä olisi ehkä ei.
Aukinaisten kysymysten äärellä on vain pystyttävä elämään vaikka se kuinka välillä tuntuisi mahdottomalta.
Kun seuraavan kerran pysähdytte lööpin alle muistakaa että se mitä lööpissä lukee on jollekkin tosielämää. Muistakaa ettei se ole vain viihdettä eikä ihmisen uteliaisuuden tyydyttämistä. Vaan kuvausta todellisuudesta jonka joku kohtaa. Nähkää se että se on todellisuutta jonka joku joutuu elämään. Silmästä silmään.
Lopukis vielä ... muistakaa että teitä aikuisia tarvitaan nyt lasten ja nuorten taholta. Niidenkin jotka eivät suoraan ole olleet tekemisessä Jokelan tapahtumien kanssa. Antakaa lapsille ja nuorille aikaa ja tilaa kysyä MIKSI vaikka teillä ei ole vastausta siihen. Olkaa se hetki läsnä ja paikalla.
Emme koskaan saa tietää miksi Jokelassa tapahtui niin kuin tapahtui. Vastaus tuohon kysymykseen on mennyt rajan taa kuoleman kanssa käsi kädessä.
Kuinka moni on tuon kysymyksen äärellä ensimmäistä kertaa elämässään?
Ehkä eilinen herättää suuremman joukon ajattelemaan tuota kysymystä miksi kuin uutinen siitä että rattijuoppo ajoi jonkun päälle?
Tällä kertaa tuon kysymyksen äärellä on paljon suurempi joukko ihmisiä.
Itse en seiso tuon kysymyksen äärellä ensimmäistä kertaa. Miksi? Tiedän etten saa kosakaan vastausta tuohon kysymykseen. Sitä ei ehkä ole.
Ja vaikka olisikin se tieto on inhimillisen tietoni tavoittamattomissa.
Vuosikymmeniä tuon kysymyksen kanssa eläneenä sanon sen että jossain vaiheessa on kuitenkin käännettävä selkä tuolle kysymykselle ja uskallettava kysyä - mitä tästä eteenpäin.
Unohtamatta kuitenkaan sitä että tuo kysymys ei lakaa olemasta vaan se tulee aina olemaan osa sen ihmisen elämää joka tuon kysymyksen äärellä on seisonut.
Tuolle kysymykselle tulee aina löytää paikka ja tila jossa sen saa sanoa ääneen siltikin vaikka tietää ettei vastausta ole.
Tänään kysyn sitä täällä M I K S I huomenna ehkä jossain muualla. Tietäen että vastausta ei ole.
Ihmisellä ja minullakin on ollut kova tarve saada vastaus tuohon kysymykseen. Ja kuitenkin viimekädessä jäämme tyhjentävää vastausta vaille. Voime jossitella voimme arvailla voimme miettiä olisiko joku asia muuttunut jos olisi tehty toisin. Vastausta kuitenkaan emme saa siihen olisiko asiat meneet toisin. Ehkä olisi ehkä ei.
Aukinaisten kysymysten äärellä on vain pystyttävä elämään vaikka se kuinka välillä tuntuisi mahdottomalta.
Kun seuraavan kerran pysähdytte lööpin alle muistakaa että se mitä lööpissä lukee on jollekkin tosielämää. Muistakaa ettei se ole vain viihdettä eikä ihmisen uteliaisuuden tyydyttämistä. Vaan kuvausta todellisuudesta jonka joku kohtaa. Nähkää se että se on todellisuutta jonka joku joutuu elämään. Silmästä silmään.
Lopukis vielä ... muistakaa että teitä aikuisia tarvitaan nyt lasten ja nuorten taholta. Niidenkin jotka eivät suoraan ole olleet tekemisessä Jokelan tapahtumien kanssa. Antakaa lapsille ja nuorille aikaa ja tilaa kysyä MIKSI vaikka teillä ei ole vastausta siihen. Olkaa se hetki läsnä ja paikalla.
Vastaukset 46
Vanhimmat
sydämestämme huokaista Taivaan isän puoleen , että hän antaisi voimia uhrien ja ampujan omaisille kestää tämä koettelemus. Haluamme esirukouksin jokainen muistaa heitä Taivaan Isän sydämelle.Olemme mykistyneitä surusta.
Todellakin on niin että toki voimme saamme ja suosittelen Jumalan puoleen kääntymistä
Kuitenkin nyt jos koskaan ne jotka ovat oleet tulilinjalla tarvitsevat toista ihmistä. Mutta myös ne joita asia tavalla tai toisella kosketaa.
Niitä lapsia ja nuoria on tuettava jotka tänään ympäri maata pelonsekaisissa ajatuksissa menivät kouluun. Niitä lapsia ja nuoria jotka valvoivat pitkään tuon kysymyksen äärellä viime yönä.
Olkaa toinen toisillenne läsnä. Jakakaa tämä asia ei vain Jumalan kanssa vaan lähimmäistenne kanssa.
Täysin samanlaiset tuntemukset ovat. Rukoilemme Jumalalta voimia ja tukea niille, jotka ovat menettäneet läheisensä, ja niille joiden läheinen tämä nuori ampuja oli.
Jokainen meistä voi tehdä jotakin myönteistä kohdatessaan lapsia ja nuoria eri tilanteissa.
Jokaisella ihmisellä tulisi olla oiekeus kunnioitukseen, kuulluksi tulemiseen omana itsenään.
Minusta te molemmat puhutte saman asian eri puolista - toinen siitä, että Jumalassa auttaa, toinen siitä, miten Jumala auttaa.
Lainaan piispa Heikan sanoja: "Me olemme nyt kansalaisina ja kristittyinä kutsuttu olemaan 'Jumalan olkapäitä, käsiä ja korvia' toinen toisillemme." Meidän, tavallisten ihmisten, kautta Jumala auttaa, tukee ja lohduttaa. Meidän läsnäolomme on Jumalan kosketus, Hänen apunsa...
Aivan niin! ja jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna! En tiedä moniko on tätmän lukenut mutta luin melko järkyttävän kirjoituksen täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000030447230
Muistan kuinka kansa median lietsomana suri aikoinaan prinsessa Dianaa, Urho Kekkosta ja tsunamin uhreja. Nyt surraan Tuusulan tapausta. En tunne yhtään tuusulalaista, en tavannut koskaan Dianaa, en Kekkosta enkä tsunamin uhreja. Miksi surra ihmisiä, joita ei ole koskaan tavannutkaan?
Kun lähdetään suremaan koko maailmaa, miksei saman tien surra nälkää näkeviä, hyväksi käytettyjä, alkoholistivanhempien kärsiviä lapsia jne? Siksi, että päivittäin ja jatkuvasti kärsivien sureminen ei ole trendikästä.
kauhistus.
Itse en voi tuntea kun myötätuntoa ja pahaa oloa suhteessa omaisiin ja niihin oppilaisiin ja henkilökuntaa joka oli paikalla.
Kutenkin kyse ei nyt omalla kohdallani välttämättä olekaan siitä että olisin ollut paikalla tai olisin menettänyt läheiseni. Vaan siitä että l a p s e n i ovat menettäneet osan perusturvallisuudestaan. Ymmärrätkö?
Lapselle ei voi vastata kun hän kysyy - voiko tälläistä tapahtua meidän kolussa niin vastaukseksi ei voi sano - ei voi. Ymmärrätkö?
Ymmärrätkö että minä käyn tuota tapausta läpi pitkää kotona monta kertaa. Vastaan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja kysymykseen miksi?
Kukaan ei kysynyt olenko valmis vastaamaan lapsilleni? Kukaan ei valmista kohtaamaan lasten pelkoja ja tunteita tälläisessä tilanteessa. En edes tiedä vielä joudunko tekemään ihan oikeaa surutyötä lasteni kanssa. Kuitenkin "kuulemani" perusteella tiedän jo varautua siihen mahdollisuuteen kaikella vakavuudella.
Suoraan vertailukelpoisia mainitsemasi esimerkit eivät ole. Yhdessä on kyse ehkä enemmänkin henkilöpalvonnasta toisessa taas sairaudesta komannessa luonnonvoimista.
Yhtä kaikki kun kysyt miksei surra sitä tai tätä kysyn sinulta mitä sinä aijot tedä suremisen sijasta? Oletko lainkaan ajatellut että tuo tapaus rikoo monen aikuisenkin perusturvallisuuden tunnetta?
Vastaan vain yhteen pieneen osaan hyvää pohdintaasi.
"Ehkä eilinen herättää suuremman joukon ajattelemaan tuota kysymystä miksi kuin uutinen siitä että rattijuoppo ajoi jonkun päälle? "
Näissä on mielestäni todella suuri ero muutenkin kuin vain uhrien lukumäärän osalta. Rattijuopon tekoakaan ei todellakaan voida pitää pelkkänä vahinkona, koska itsellä on vastuu siitä, ettei mene humalassa rattiin. Kuitenkin rattijuopon teko , niin paha kuin se onkin, on ainoastaan tuottamuksellinen, ei tahallinen kuten sairaassa mielessä kehitelty ajatus joukkomurhasta. Tahallinen ihmisten surmaaminen ja vahingoittaminen ovat tietysti paljon rankempia kuin tuottamuksellinen teko, johon on syypää, mutta jossa ei ole tarkoitus varsinaisesti vahingoittaa, joka vain johtaa sellaiseen lopputulokseen.
siksi että kuolema on lopullinen kuolaanpa me sitten oman käden kautta tuottamuksellisen tai tahallisen rikoksen kautta. (sairaudet ja luonnoliset kuolemat voimme jätää tässä yhtydessä vaikkakin kuolema on aina omanlaisensa vieras silloinkin kun se on odotettu).
Toisekseen jokainen tietää että humalaisen kyky hallita autoa on heikentynyt siinä määrin että riski joutua osalliseksi muistakin rikoksista kuin humalassa ajamisesta kasvaa. Eli yksiselitteisesti kyse ei ole vahingosta. Tapahtuma ei ole vain onnettomuus vaan se on tietyn tapahtumasarjan päätös.
Voidaanko kuoleman edessä arvotaa. Minun mielestä ei voida. Oliko vähän vähemmän kuollut se jonka päälle rattijuoppo ajoi vai se joka nyt ammuttiin kuoliaaksi.
Ymmärrän että on julmaa sanoa näin. Kuitenkin molemmissa tilanteissa kuoleen omaisten menetys on korvaamaton eikä tekotavalla ole "väliä". Ei alkoholi ole lieventävä asianhaara omaisille eikä vähennä ihmisen "syyntakeellisuutta".
Onko väliä todella sillä kuinka joku kuoli jos kuitenkin kuoli toisen ihmisen valintojen tähden?
Minusta sillä ei ole väliä kuoleelle eikä myöskään omaisille. Kuolema on molemmille lopulinen yhden elämän päätävä asia.
"kuolema on lopullinen kuolaanpa me sitten oman käden kautta tuottamuksellisen tai tahallisen rikoksen kautta."
Tämä on totta ja surullista se aina on, mutta tietysti lähtötapa vaikuttaa jäljellejääneiden tunteisiin.
Mainitsin kyllä aiemmassa viestissäni, ettei rattijuopon aiheuttamaa kuolemaa voida pitää vain vahinkona, vaan tuottamuksellisena tekona. Väärät valinnat ovat tällöin johtaneet rangaistavaan tekoon. En silti samaista sitä ennalta suunniteltuihin murhiin, joissa nimenomaan toiminta tähtää toisten elämän päättämiseen ja surun ja kauhun kylvämiseen. Rattijuopot ansaitsisivat kovat tuomiot, mutta kyllä ennalta suunniteltu murha on vielä tahallisuudessaan monta astetta pahempi kuin tuottamuksellinen teko.
"Onko väliä todella sillä kuinka joku kuoli jos kuitenkin kuoli toisen ihmisen valintojen tähden?
Minusta sillä ei ole väliä kuoleelle eikä myöskään omaisille. Kuolema on molemmille lopulinen yhden elämän päätävä asia."
Olisi hirveää menettää joku läheinen onnettomuudessa tai jopa tuottamuksellisen teon seurauksena, mutta jos vertaa näitä tarkoituksellisen kauhun aiheuttamiseen läheiselle tämän viimeisinä hetkinä ja tarkoitukselliseen hengen riistämiseen, niin on niissä eroja ainakin minulle. Kun ajattelen esimerkiksi Irakin panttivankien julmia teurastamisia päivien tai viikkojen kauhun jälkeen, niin jättävät ne varmasti läheisillekin kovempia traumoja kuin tuottamuksellinen kuolema. Sellainen, että joku nimenomaan halusi tehdä jotakin läheiselleni, on rankempi juttu.
Et ole mielestäni julma mielipiteessäsi. Katsomme asiaa vain eri näkövinkkelistä. Menetys ja kova paikka läheisen poismeno on aina...
Vaikutaako lähtötapa todella sinusta? Ajateletko että ihmisen väkivaltainen kuolema on helpompi hyväksyä jossain tilanteessa kuin toisessa. Minä en voi omakohtaisella kokemuksella yhtyä tuohon.
Läheisen menettäminen väkivallan kautta ei tule yhtään sen helpommmin hyväksyttävämmäksi onpa tekotapa mikä tahansa. Se on aina yhtä lopullista se on aina yhtä oikedetonta ja se on aina yhtä väärin läheisiä kohtaan.
Ajateletko että jos uhria ei kiduteta asia muutuu helpommin hyväksyttäväksi. Tai tekijä oli humalassa eikä varsinaisesti ollut aikeissa tappaa. Automaatisesti emme voi näin ajatella.
Tai voimme mutta kokeeko se joka omalle kohdalleen on joutunut käymään tuon läpi ei voi arvotaa ja pisteytää kuolemaa. SE on aina lopullinen ja peruuttamaton. Siinä laskennassa omainen ei jaa sääli eikä muitakaan pisteitä. Ei lue lieventäviä asianhaaroja silloin kun kyse on väkivaltaisesta kuolemasta.
Miksi läheisen automaatisesti pitäisi tuntea myötätuntoa tai sääliä tekijää kohtaan. Ainakin aluksi se on pitkään mahdotonta. Joillekkin anteeksiantaminen on tässä kohtaa mahdotonta. Pitääkö tekoa ymmärtää tekotavan perusteella jossain kohdassa enemmän kuin toisessa. Silloin kun seisoo oikeasti kuoleman edessä tekotavalla ei ole mitään merkitystä vain sillä että kuolema on peruutamaton ja lopullinen.
Ajateletko että tuollaiset teot ylipäätään pisäisi joskus hyväksyä. Minusta ei. Minusta humalassa ajamiselle ei voi löytää yhtään puolustusta. Kuin ei voi löytää muillekaan väkivallan teoille. Miksi pitäisi? Siksikö että ne jotka eivät tosielämässä kohtaa näitä asioita pääsisivät todellisuudessa miettimättä näitä asioita kovinkaan syvällisesti. Kun teolle hetaan hyvityspisteitä niin teko yleisön silmissä ehkä muutuu helpomin hyväksyttäväksi. Miksi?
Eikö teko ole tekotavasta riipumatta yhtä tuomittava silloin kun kyse on hakemalla haetusta tilanteesta. Omien valintojen seuraksia.
Päinvastoin, itse koventaisin rangaistuksia niin rattijuoppojen aiheuttamista kuolemista kuin suunnitelluista murhistakin. Tekisin kuitenkin isohkon eron näiden välillä esim. näin, rattijuopon aiheuttamista kuolemista esim. luokkaa 6-8 vuotta ehdotonta, jota ei puoliteta eikä lyhennellä, murhista elinkautinen, jota istutaan loppuikä tai ainakin pidempään kuin nyt. Ei armahdusautomaattia henkirikollisille.
Olen menettänyt läheisiä ns. luonnollisen kuoleman kautta, tuttuja ja ystäviä mm. onnettomuuksien ja jopa itsemurhan kautta. Ei se koskaan ole helppoa, mutta on jälkitunnelmissa eroja. En osaa sanoa, miten murhan seurauksena menetettyä surisi..
kuitenkin haluan sanoa.
Ja se on se että moni kokee loukaavaksi sen että toiset ihmiset antavat malleja siitä kuinka ihmisen pitää surra ja käydä asiaa läpi.
Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Ja kun ihminen on "pattitilanteessa" häntä voi yritää autaa mutta vain sen verran kuin on tarpeen.
Kenenkään ihmisen surutyötä ei pitäisi yritää "holhota". Koska esimerkiksi vaikka katkeruus on vaihe surutyössä ja vaikka siitä pääsee useimmiten ylitse se kuitenkin on tunne joka silloin tällöin nousee pintaa myöhemminkin.
Ymmärrätkö mitä yritän sanoa. Anna toiselle tilaa etsiä oma tie surun yli pääsemiseksi.
tiukennettavaksi hiljattain ajokortin saaneilta.
Samalla annetaan viesti, että pitempään ajokortin omistanut saa ajellakin pikkuisen maistissa.
Onko kannatettava ajatus?
Pitäiskö myös säätää, että huonolla kelillä ajaessa ei saa olla niin paljon alkoholin vaikutuksen alaisena, kun hyvällä kelillä.
Pitäiskö viikonloppuiltoina sallia suurempi alkoholipitoisuus veressä, kuin viikolla, jne.
Mitä mieltä olette?
Tätä hirvittävää tapausta meistä jokainen on miettinyt kuumeisesti viimeisen vuorokauden aikana. Tapahtunutta ei saa enää tapahtumattomaksi ja jälkikäteen voi vain ajatella sitä, että olisiko joku voinut estää tuollaisen tapahtumasta. Ei varmaan kukaan ihminen sitä olisi voinut estää.
Me Jumalaan uskovat tiedämme, että Jumala sen olisi voinut estää, mutta Hän kuitenkin salli tuon kaiken tapahua. Miksi?
"Lopuksi vielä ... muistakaa että teitä aikuisia tarvitaan nyt lasten ja nuorten taholta. Niidenkin jotka eivät suoraan ole olleet tekemisessä Jokelan tapahtumien kanssa. Antakaa lapsille ja nuorille aikaa ja tilaa kysyä MIKSI vaikka teillä ei ole vastausta siihen. Olkaa se hetki läsnä ja paikalla."
Ehkä juuri tuo, mitä kirjoitit viimeisenä kappaleena on juuri se, miksi Jumala salli tuon tapahtua, että me aikuiset vanhempina ja kasvattajina havahtuisimme arkisissa kiireissämme huomaamaan, kuinka tärkeää on lapselle annettu aika ja että itse oppisimme erottamaan, mikä elämässä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Kirjoitit:
" -- on juuri se, miksi Jumala salli tuon tapahtua, että me aikuiset vanhempina ja kasvattajina havahtuisimme arkisissa kiireissämme huomaamaan, kuinka tärkeää on lapselle annettu aika ja että itse oppisimme erottamaan, mikä elämässä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. "
Tarkoitatko siis, että Juamla valitsi murhaajan muistuttamaan meitä?
Eikö Jumala millään keksinyt vähemmän julmaa tapaa muistuttaa meitä?
Onko kristinuskon Jumala siis sairaan julma, luonnevikainen psykopaatti?
En todellakaan tiedä, mikä on Jumalan tarkoitus salliessa tuollaista tapahtuvan.
Selvyyden vuoksi on todettava, ettei kaikkivaltias Jumala ole yksistään minun Jumala, vaan myöskin sinun.
Tiedätkö sinä tapahtumalle tyhjentävän vastauksen? Jos tiedät, ole hyvä ja kerro se meille kaikille!
Jos olisin kristitty, minun tulisi uskoa sellaiseen jumalaan joka on kaikkihyvä ja kaikkivoipa, ja lisäksi kaikkitietävä.
Tällainen jumala ei varmasti tapata koululaisia muistuttaakseen meitä ihmisiä siitä että huomaisimme antaa rakkautta ja aikaa lapsillemme.
Kaikkihvyä jumala ei sallisi pahaa tapahtuvan täysin viattomille ihmisille.
Tästä syystä en itse usko kristinuskon jumaliin, vaikka en myöskään ole totaalinen jumaluuden kieltäjä. Olen agnostikko, eli tyydyn epäilemään ja pohtimaan ja jätän jumalan, jos hän on olemassa, silleen. En ota jumaluutta enkä jumaluuksia lukuun omassa toiminnassani.
kuljetaan mutta joudun kuitenkin kysymään
Miski Jumala salii pahan?
Jumala ei valinnut ketään murhaajaksi vaan viimekädessä on kyse ihmisen valinnasta? Jos ihminen valitsee toisin kuin on Jumalan tahto Jumala kuitenkin saalii sen?
Miksi?
Eikö Jumala voisi hätittää kaiken pahuuden ja pahan mailmasta? Voisi? Mutta olisiko se täydellistä rakkaudessa? Olisiko se oikeudenmukaista Jumalan mielestä (ihmiten kantaa emme nyt kysy koska ihmisen milipide on sidottu ihmisyyteen)
Yksi kysymys on myös se mitä viimekädessä tarkoitetaan Kaikkivaltiaalla taivaassa ja maan päällä? Jumala ei ilmeisesti kuitenkaan vallitse helvetissä?
Miksi Jumala sallii pahan? Siksi että Jumala salli ihmisen valita (myös toisin/väärin Jumalan mielestä)
"Miksi Jumala sallii pahan? Siksi että Jumala salli ihmisen valita (myös toisin/väärin Jumalan mielestä) "
Tuo ei ole kestävä selitys, sillä selityksesi takana on uusi kysymys.
Kun kristittyjen jumala sallii ihmisen valita, miksi hän siis sallii ihmisen valita pahoja ja rikollisia tekoja?
Mihin Jumala pyrkii sallimalla pahan?
(Olettaen että teidän jumalanne on kaikkivoipa ja kaikkihyvä.)
Jos ajattelemme että kristinopissa on sekä taivas että kadotus niin jollain kriteereillä ihmiset valitaan taivaaseen ja loput tuomitaan kadotukseen.
Jumala sallii ihmsen valita koska pakottaminen ei ole täydellistä rakkaudessa. Täydellinen rakkaus on myös vapaaehtoista.
16 Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on."
Ote mooseksen kirjsta. Jumala teki liiton ihmisten ja itsensä välille ettei enää hukuta kaikia ihmisä ja elollista maanpäältä.
Ja raamatussa tuodaan esille että tämä liitto on voimassa aina viimeiselle tuomiolle asti.
"Jumala sallii ihmsen valita koska pakottaminen ei ole täydellistä rakkaudessa. Täydellinen rakkaus on myös vapaaehtoista."
Tarkoitat siis, että vaikka jumalanne on kaikkihyvä, hän ei kuitenkaan pysty toteuttamaan hyvää luomassaan maailmassa. (Te kai uskotte, että maailmankaikkeus on teidän jumalanne luomus.)
Ainoa päätelmä väitteistäsi on se, että teidän jumalanne joko
a. ei ole kaikkihyvä, koska ei pysty estämään pahaa,
tai
b. jumalanne ei ole kaikkivoipa vaan riippuvainen ihmisen ratkaisuista, esimerkiksi siitä uskooko ihminen häneen.
Hys hys kirjoittaa:
"Jos ajattelemme että kristinopissa on sekä taivas että kadotus niin jollain kriteereillä ihmiset valitaan taivaaseen ja loput tuomitaan kadotukseen.
Jumala sallii ihmsen valita..."
Minä olen aina luullut ettei ihminen taivaspaikkaa saavuta omilla teoillaan eikä valinnoillaan, vaan hän pääsee taivaaseen yksin armosta. Ei omien valintojensa perusteella. Että siis kristinuskon mukaan näin.
Miten tämän asian kanssa oikein mahtaa olla?
Ihminen voi valita itse, haluaako hän seurata Jeesusta.
Ihmiset pelastuvat armosta, kun he tekevät parhaansa eli ihmiset pelastuvat armosta seuratessaan koko sydämestään Jeesusta.
Olisi oikeudenmukaista, että kukaan ihminen ei pelastuisi. On kuitenkin olemassa Jumala, joka on sekä oikeudenmukainen että armollinen.
Esimerkki armosta: elinkautisvanki armahdetaan, vaikka olisi oikeudenmukaista kärsiä koko vankilatuomio.
Omien tekojen perusteella ei pääse taivaaseen, ja silti usko Jeesukseen ilman tekoja on kuollut. Eli vain Jeesus pystyi valmistamaan meille tien taivaaseen ja me otamme tuon tien vastaan tekemällä parhaamme. Parhaansa tekemistä eivät luterilaiset vaadi, mutta Jeesus vaatii.
Älkää luulko, että ihmisten pahat teot ovat Jumalan vastuulla. Ne ovat pelkästään ihmisen omalla vastuulla. Vanhemmilla on vastuu opettaa lapsiaan, mutta laspsenkin teot ovat lapsen itsensä vastuulla.
Miksi paha sallitaan? Siksi, että ihminen on vapaa valitsemaan hyvän ja pahan välillä. Jos pahaa ei sallittaisi, ihminen ei voisi valita hyvääkään ja silloin Jumala ei voisi palkita hyvää valintaa.
Saatana haluaa, että
1. ihminen ei ottaisi vastuuta valinnoistaan
2. ihminen ei valitsisi hyvää
3. ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa
Jumala haluaa, että
1. ihminen ottaisi vastuun valinnoistaan
2. ihminen valitsisi hyvän
3. ihmisellä olisi vapaa tahto
"Jos pahaa ei sallittaisi, ihminen ei voisi valita hyvääkään ja silloin Jumala ei voisi palkita hyvää valintaa."
Vainko sen palkinnonko tähden te kristityt olette uskossa?
Eikö tuo ole aika heppoinen peruste?
Teidän jumalanne siis palkitsee ne jotka kunnioittavat häntä, ja tuhoaa ne jotka eivät häntä kunnioita.
Yksinkertaista.
On sanottava että aika lailla kunnioituksen perään tuo teidän jumala tuntuu olevan.
Ei siis vaikuta siltä että hän olisi riippumaton ihmisen toimista. Itse asiassa hän näyttää vaativan ihmiseltä esim. jatkuvaa kiittämistä ja palvelemista. Kiittämiseenhän kehottaa Raamattu eri yhteyksissä.
Mihin teidän jumalanne oikein tarvitsee itsensä ylistystä? Hän tuntuu olevan kiitoksen kippee...
Miksi muuten kannattaisi valita hyvää ja seurata Jeesusta, jos siitä ei olisi mitään hyötyä itselle ja läheisille tämän elämän aikana ja tämän elämän jälkeen?
Miksi pitäisi uskoa saavansa pettymyksiä palkinnon sijasta? Voiko pettymykset olla tavoittelemisen arvoisia? Minä en halua pettyä, haluan ottaa vastaan palkinnon. Palkintona on onni tässä elämässä ja ikuinen elämä Jeesuksen luona tämän elämän jälkeen.
Kristinuskon mukaan tämä maallinen elämä ei ole itsetarkoitus, vaan pelkkä välivaihe matkalla tuonpuoleiseen. Välivaihe, jonka aikana voi valita, missä haluaa viettää ikuisuutensa. Tämän ei siis ole tarkoituskaan olla mikään onnela, missä ei ole pahaa.
Maallistuneet ihmiset pitävät tätä elämää itsetarkoituksena ('elämän tarkoitus on elämä itse'), ja ovat valjastaneet Jumalankin tähän rengiksensä. Jumalan tehtävä on heidän mielestään pitää huolta siitä, että ihmisten elämä täällä maailmassa olisi mahdollisimman hyvää ja turvallista. Sitten kun tapahtuu jotakin pahaa, voivotellaan ja suorastaan syytetään Jumalaa, että miksi Sinä tuollaista sallit! Miksi et turvaa meille sellaista elämää, mikä on meidän mielestämme hyvä? Miksi laiminlyöt vartijan ja renkipojan tehtäväsi? Jopa jotkut korkeassa asemassa olevat kirkonmiehet yhtyvät tähän voivotukseen. Miksi ei Jumala olekaan meidän käskyläinen? Kyllähän me ihmiset tiedämme, mikä meille olisi hyvä.
Kiittäminen on realismia. Lahjan antajaa on hyvän tavan mukaista kiittää.
Avaa silmäsi ja yritä huomata, mitä sinulla on sellaista, jonka olet saanut joltakin muulta kuin itseltäsi (esim elämän olet saanut vanhempiesi kautta).
Palveleminen on todellista rakkautta. Se on palkitsevaa ja tuo onnea. On ilo palvella lähimmäisiä. Lähimmäisten palveleminen on Jumalan palvelemista, koska olemme Hänen lapsia.
Siksi haluan kunnioittaa Häntä, koska hän on taivaallinen Isäni.
oikein sinä puhut kun sanot ettei taivaspaikkaa saavuteta omilla teoilla. Kuitentenkin tiedän että tiedät etten tarkoitanut tuota mutta selvyyden vuoksi voidaan käydä näitä perusteita vielä lisää.
Usko on Jumalan teko alusta lopuun asti. Mutta ihmisen päätös on se otaako hän tuon vastaan yksin armosta lahjana. Jumala siis ei anna uskoa pakolla väkisin ihmiselle joka ei halua eikä tahdo. Jumala siis ei pakota ketään uskomaan häneen vaan ihmisellä on oikeus ajatella toisin. Ajatella myös niin ettei Jumalaa ole olemassa.
ajattelen ettei Jumala pysyty. Pidän johtopäätöksiä aika erikoisina vaikken törmää niihin ensimmäistä kertaa.
"a. ei ole kaikkihyvä, koska ei pysty estämään pahaa"
Eihän ole kyse siitä ettei hän pysyisi vaan siitä että Jumala on täydellinen myös oikeudenmukaisuudessaan ja tasapuolisuudessaan. Olisiko oikein että Jumala hävittäisi kaikki väärin uskovat maapallolta? Että heille ei annettaisi yhtälaisia oikeuksia kääntyä Jumalan puoleen?
Mikä sinua kohtaan olisi tasapuolista sinusta ei ehkä olisi sitä jostakusta muusta. Ajattelen myös että ihmsen oikeustaju ja ajatelumallit siitä mikä on oikein ovat kovin sidottuja ihmisyyteen. Ja ajattelen myös että ihminen on aina "manipuloitavissa" tai "vedätettävissä" siten ettei ihminen pysyty koskaan tuomitsemaan 100 % oikeaa tuomiota. Ihmisen kyky olla täydellisen tasapuolinen on mahdottomuus.
Miksi Jumala ei hävitä kakkea pahaa? Siksi että se ei olisi oikeudenmukaista kaikkia kohtaan. Tässä nimenomaan on kyse siitä että ihminen saa valita kääntyykö vai eikö käänny Jumalan puoleen.
"b. jumalanne ei ole kaikkivoipa vaan riippuvainen ihmisen ratkaisuista, esimerkiksi siitä uskooko ihminen häneen."
Edelleen olemme saman kysymyksen äärellä kuin edellä. Vaikka ihminen uskoo hän ei kuitenkaan kulje fundamentalistisen diktaatorijumalan talutusnuorassa. Vaan yhtä kaikki uskovaine voi ja saa ja valitsee väärin. Eli uskovain yhtä kaikki erhetyy ja poikkeaa pois Jumalan sanasta.
Ei väärintekemisen "oikeus" uskolla poistu ihmisen elämästä. Vaan yhtä kaikki huomaamme tekevämme virheitä erehtyvämme emmekä aina tiedä mikä on Jumalan tahto. Uskovaisen mieli kuitenkin on se että meillä on halu seurata Kristusta. Pyrkiä etsimään elämässä Jumalan tahto.
Jumala on kaikkivoipa mutta olisiko pakko rakkautta? Jos sinut pakolla laitettaisiin nöyrtymään Jumalan tahtoon sekö olisi rakkautta?
> Miksi ei Jumala olekaan meidän käskyläinen?
Kuka tässä on käskyläisyydestä puhunut? Sinä, en minä.
Käskyläisyydestä ei oe kyse kun kristinuskon jumalan toimintaa katselemme.
Miksi jumalasi sallii sellaisenkin pahan tapahtua, jossa ihminen ei ole ollut millään lailla osallisena. Ihminen ei ole ollut valitsemassa kumman puolelle asettuu, hyvän vai pahan, oikean vai väärän. Otetaan esimerkiksi Estonian onnettomuus.
Jumala salli että Estonia-laiva upposi ja vei meren hyytävään hautaan yli neljäsataa ihmistä: pikkulapsia, odottavia äitejä, nuoria, vanhuksia, kokonaisia työpaikkojen porukoita jne. Jumalan sallimatta ei tapahtunut myöskään tsunamikatastrofi, jossa menehtyi satoja tuhansia ihmisiä.
Ihmiset eivät ollet toivoneet näitä tapahtumia. Jos uskot jumalaasi sinun on pakko myntää että Jumala tietoiseti salli nämä.
Siis jos jumalasi on kaikkitietävä ja kaikkivoipa.
Hän voi olla näitä molempia. Mutta kaikkihyvä hän ei tosiaankaan ole.
Ehkä kristinuskon jumala on nykyisin passiivinen? Hän vaan katselee mutta ei puutu siihen mitä tapahtuu. Onko siis tämä kristinuskon jumalakuva nykyään?
yksioikoisesti niin että Jumala on ainoa läsnäoleva voimaa maan päällä. Että Jumala siis on paha koska sallii pahuuden ilmentyä tavalla josko toisella?
Miksi Jumalaa saali saatanan koetelle Jeesuksen uskoa?
Jumala ei siis ole ainoa "voima" joka täällä maanpäällä vaikutaa? Jumala sallii pahan läsnäolon? Miksi? Viimekädessä ajatten että siksi että Jumalan valta tulee viimesellä tuomiolla sen kautta kirkastetuksi.
"Usko on Jumalan teko alusta lopuun asti."
Hmmm... Mielenkiintoinen slogan / fraasi.
Usko on ihmistä itseään liikkeelle paneva voima:
Jos uskon, että valo syttyy kun painan katkaisinta => nousen ylös ja kävelen katkaisimen luo ja painan sormellani katkaisinta => kattovalo menee päälle.
Mikä tässä oli Jumalan tekoa? Ei mikään! Tein sen ihan itse, paitsi että sähköyhtiö toimitti sähkön.
Esimerkki 2.
Jos uskon, että saan vastauksen rukoukseen, kun rukoilen (uskoen saavani vastauksen) => lausun rukouksen taivaalliselle Isälle omalla suullani omin sanoin (ilmaisten mitä sydämessäni uskon saavani) => vastaus rukoukseen tulee.
Mikä tässä oli Jumalan tekoa? Ei mikään! Tein sen ihan itse, paitsi että vastaus oli taivaalliselta Isältä.
usko olisi ihmisen teko kuinka taitasi yksikään autuaaksi tulla?
"Jos uskon, että saan vastauksen rukoukseen, kun rukoilen (uskoen saavani vastauksen) => lausun rukouksen taivaalliselle Isälle omalla suullani omin sanoin (ilmaisten mitä sydämessäni uskon saavani) => vastaus rukoukseen tulee."
Onko usko sinusta tälläistä/tämän kaltaista? = itsepetosta/itsesukkestiota. Ihminen päätää että tätä on usko ja toistaa sitä niin monta kertaa itselleen että uskoo siihen?
Tuo heitto usko on Jumalan teko alusta lopuun asti - efesolaiskirjeessä sanotaan tämä asia näin
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Tämä taas on johanneksen evankeliumista katkema Jeesuksen puheista opetuslapsille.
63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.
65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
Joten ajatus siitä että usko ei ole ihmisestä lähtevä teko löytyy raamatusta monesta kohtaa. Uskon voi omistaa yksin armosta lahjana. Ei teoilla.
Ja siinä se uskomisen vaikeus taitaakin olla sillä yksikään teko ei kelpaa. Kuinka sinä voisit omistaa armon omalle kohallesi jos et saa laitaa mitään maksuksi?
ollenkaan, mistä puhuin. En puhunut vain siitä pahasta, minkä ihminen saa aikaan, vaan sanoin, että kun tapahtuu jotakin pahaa, siis sellaista minkä ihminen ylipäänsä kokee pahaksi. Mielessäni oli juuri tuo tsunamionnettomuus, koska sen yhteydessä voivottelu oli niin suuri.
Käskyläisyydellä tarkoitin sitä, että maallistuneitten ihmisten mielestä Jumalan pitäisi turvata onnellinen maallinen elämä. Tätä he Jumalalta vaativat. Ja turhautuvat ja suuttuvat, kun Hän ei niin teekään.
Kyllä, Jumala salli sekä Estonian katastrofin että tsunamin. Ja siitä syystä Hän ei olekaan mielestäsi kaikkihyvä? Etkö huomaa, että yrität tehdä Jumalasta ihmisen näköisen? Ajattelet, että Hänen mielestään hyvää on se, mikä on ihmisten mielestä hyvää. Teet pahvikuvan, epäjumalan, jolla on ihmisen kasvot.
Me emme voi tietää Jumalan aivoituksia ja tarkoituksia, ne ovat meille käsittämättömät. Me miellämme asiat vajavaisella ihmisen ymmärryksellämme, mutta Hänen suunnitelmansa käy yli kaiken inhimillisen ymmärryksen. Emme voi muuta kuin kumartaa sen edessä ja tajuta oman pienuutemme.
Luultavasti allekirjoitat sen, että Jumalan aika on toinen kuin ihmisten aika (esimerkiksi, kun sanotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä, käsitämme ettei se tarkoita ihmisen kuutta päivää). Miksi et sitten allekirjoita sitä, että Jumalan aivoitukset ovat toiset kuin ihmisten?
Nykyinen maallistunut ihminen on korottanut ihmisen itsensä epäjumalakseen, ja on tehnyt Jumalastakin ihmiskasvoisen. Hänen tehtävänsä olisi toimia inhimillisen ymmärryksen mukaisesti, mutta tietenkään Hän ei toimi! Hänen ymmärryksensä on, onneksi, kaikkea inhimillistä ymmärrystä ylempänä. Sanon onneksi, koska silloin kävisi todella huonosti, jos Jumala toimisi kuten ihmisaivot haluaisivat.
Lainaus:
"Onko usko sinusta tälläistä/tämän kaltaista? = itsepetosta/itsesukkestiota. Ihminen päätää että tätä on usko ja toistaa sitä niin monta kertaa itselleen että uskoo siihen?"
____________________
Usko on toimintaa ohjaava ikuinen periaate. Jos uskot, että valo syttyy kun painat katkaisimesta, se tapahtuu (tietenkin jos sähköt on kytketty päälle ja lamppu on ehjä yms.).
____________________
Lainasit tätä kohtaa:
"8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi."
Tämä tarkoittaa, että
1. On armoa saada pelastus
2. Pelastus on Jumalan lahja
3. Pelastavan armon saamiseen tarvitaan uskoa Kristukseen
4. Pelastavaa armoa ei saa tekojen kautta.
____________________
Kuvittele, että pelastus on esim teatteriesitys, ja pääsylipun saa armosta, ja oma kävely teatterille on uskon osoitus
Tätä teatterin johtaja odottaa: Jos uskot, mitä teatterikutsussa väitetään, alat halutessasi kävellä teatterille, etkä odota ilmaista taksikyytiä. Jos et usko, et saavu paikalle ja et näe esitystä.
____________________
Lainasit myös tätä kohtaa:
"65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna"."
Tämä tarkoittaa, että pelastuksen mahdollisuus on Isän antama, eikä sitä kukaan voi ottaa ellei Isä sallisi sitä ihmiselle. Lisäksi se tarkoittaa, että ihmisen tulee saada Isältä Pyhän Hengen kautta vahvistus, että Jeesus on maailman Vapahtaja. Silloin ihminen voi tunnistaa miten voi mennä Jeesuksen luo.
____________________
Lainaus:
”Joten ajatus siitä että usko ei ole ihmisestä lähtevä teko löytyy raamatusta monesta kohtaa. Uskon voi omistaa yksin armosta lahjana. Ei teoilla.
Ja siinä se uskomisen vaikeus taitaakin olla sillä yksikään teko ei kelpaa. Kuinka sinä voisit omistaa armon omalle kohallesi jos et saa laitaa mitään maksuksi?”
____________________
Usko Jeesukseen on ihmisen valinta ja teko. Ei uskoa voi omistaa. Se on toiminnan periaate. Uskon periaate on erittäin yksinkertainen. Uskon voimalla voi tehdä ihmeitäkin eli samoja tekoja mitä Jeesus teki eli sitä mitä Isä haluaa.
Hepr. 11:29
Uskon voimalla israelilaiset kulkivat Punaisenmeren yli kuin kuivaa maata pitkin, mutta samaa yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
Hepr. 11:33
Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat,
____________________
Rukousvastauksen saaminen tapahtuu saman periaatteen mukaisesti. Olen varma siitä, koska olen kokeillut sitä. Pitää pyytää sellaista mikä on hyvää ja oikeaa. Sellaista mitä Isä haluaisi antaa. Jeesus lupasi että vastaus tulee. Katso Raamatustasi:
Matt. 18:19:
"Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa.
Matt. 21:22:
Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte."
tai ainakin poistaa tarpeen todelliseen syiden tutkimiseen.
Jumalan tuntemattomien, mutta aina "hyvien" tekojen taakse kätkeytyminen on kuin pistäisi päänsä piiloon vaaran uhatessa.
Uskon vahvasti, että nuo jumalalliset selitysmallit ovat vain historiallisia ja rajallisia ilmiöitä.
Kaiken kritiikin ja perusteidenkin muuttamisen kestävä tutkimus voittaa paikalleen jämähtäneet mielikuvat.
Miksi- kysymys on hyvä myös uskonasioita miettiessä.
Miksi jotkin ihmiset tarvitsevat mielikuvan helvetistä ja taivaasta elääkseen ihmisiksi?
Miksi? on nykymaailamn eniten esitettyjä kysymyksiä?
Miksi Jumala salli Poikansa kuolevan ristillä?
Miksi Jumala salli vedenpaisumuksen.
Miksi Jumala ei estänyt Hitlerin politiikkaa,
Miksi World Center. tapaus, Miksi maanjäristykset, tulvat, sodat, nälänhätä
Miksi 11000 lasta , menee poltto uuniin vuosittain rikkaassa suomessa, miksi, miksi?
Ettekö itse opeta että egokatasrofi, joka uhkaa on ihmisen, eikä Jumalan tekoja?
Ettekö itse opeta, että nämä muut tapahtuneet asiat ovat syntiä, eli laittomuutta?
Eihän Jumalassa ole syntiä ja laittomuutta!! Kuka jää siis syylliseksi? Sinä ja minä...sinusta ja minusta koostuvat kaikki.
Eli, syntikö se saa kaiken aikaan? Kuka siis on ollut murhaaja ja valehtelija alusta asti? Eikö Saatana?
Tuliko Jumala, että Hän tekisi tyhjäksi saatanan teot? Tuli kyllä.
Minkäs ja kenen kautta saatana tekojansa tekee?
Ootteko nähnyt Häntä jossain tekopaikalla-pahan teossa- tai tappamassa ketään? Emme ole nähneet, te sanotte!
Oikein, en minäkään ole nähnyt. No, kenen te olette sitten nähneet pahaa tekevän? Ihmisen, te sanotte, ja taas oikein!
No, mistäs se paha ihmisestä lähtee? varpaastako? peukalostako? käsestäkö? jalastako? selästäkö? vatsastako? korvastako?...Ei mistään näistä!!
No mistä se sitten lähtee, kaikki se paha joka saastuttaa ihmisen, ja vie hautaan lähimmäiset?
Vastauksen te kyllä tiedätte!!! Mitäs sille paikalle, mistä tämä kaikki paha lähtee, pitäis tehdä?
Ja voitteko te tehdä mitään? Eikö olekin niin, kun ne jotka tietävät ja tajuavat mistä paha, valehtelu ja tappaminen lähtee, ja tekevät kaikkensa estääkseen sen, niin te vastustelette ettekä anna heidän tehdä työtään.
Mitä työtä me mukamas emme anna tehdä?
tätä: " Mutta te tiedätte, että Kristus (jumala) joka on synnitön, tuli ottamaan pois synnit, (sillä) syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy.
Ei kukaan, joka tekee syntiä ( Synti on laittomuus) ole häntä nähnyteikä tunne häntä (1.Joh. 3:5,6)
Te ette itse mene, ettekä salli meneväistenkään sisälle mennä, vaan estelette heitä"
Pysyikö Jokelan surmaaja Kristuksessa ja laissa? Ei pysynyt. Jos olisi pysynyt, niin olisivatko oppilaat hengissä? Kyllä, todennäköisin syin, kyllä!
Miksi me emme sitten saa saarnata Kristusta ja Lakia " Jos tahdot päästä elämään sisälle pidä käskyt" (Jeesus)
Tiedättekö nyt syyn , miksi oppilaat ovat poissa elävien joukosta? Nyt tiedämme!
Eikö Jumalan tarkoitus ole, ettei kukaan tee syntiä? Kyllä!
Ja te tiedätte että Kristus tuli ottamaan pois synnit? Antakaa Hänen ne sitten ottaa pois, älkääkä estäkö!!!
meissä kaikissa:
olemme pois poikenneet,
ja lähimmäisemme hyljänneet.
Jumalani, Jumalani
miksi minut hylkäsit
on kerran jo
huudettu,
ja kaikki sovitettu.
Ei tarvitse siis
enää huutaa,
olla hiljaa,
vaan saamme iloita:
Hän, joka kuoleman voitti
elää lapsissaan
ikuisesti.
Ajattelen myös että syyllisiä on turha hakea. Yhtä lailla "kaukaa hakemalla" voin nähdä omat käteni veressä. Eli yhtä lailla olen osa tätä yhteiskuntaa ja yhtä kaikki omalla panoksellani ollut vaikuttamassa moniinkin asiohin. Ja sitä kautta ollut osallisena tässä kehityksessä.
Jokaisella on miettimisen paikka sillä jokainen meistä kulkee kuolinpaita päällä tänään huomenna ja tulevaisuudessa.
Syitä on mietitty:
http://www.vartti.fi/artikkeli?p_p_id=88&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_col_id=&p_p_col_pos=0&p_p_col_count=0&_article_WAR_vartti_jcruuid=17460ff6-8d80-11dc-b7b3-2f33582138a9
Jumalan valtakunnan ulkopuolella ei ole turvallista elää.
Mitä tarkoitat?
Jos tarkoitat "jumalan valtakunnalla" rauhanyhdistyksiä, niin yksi Suomen laajimpia hengellisen väkivallan prosesseja on toteutettu juuri vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä, kaikilla paikkakunnilla rauhanyhdistyksissä. Tuhannet oman liikkeen jäsenet erotettiin tästä "jumalan valtakunnasta" ja painostus ja sairas hengellinen väkivalta jatkuivat vuosia. Jopa pienet lapset joutuivat seuraamaan kun heidän isäänsä ja äitään kiusattiin ja häpäistiin julkisesti saarnaajien toimesta.
Asiasta on olemassa paljon kirjallisuutta sekä YLEn TV-dokumentti Syntisin silmin:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=68&a=1708
Lestadiolaisuus on hajaantunut kaikkiaan 19:ään eri ryhmään, jotka tuomitsevat toisensa helvettiin. Riitaisempaa herätysliikettä saa hakea.
oli oikein.
Miksi- kysymys tosin pakottaa ihmisen tutkimaan lisää, kehittymään, vaikkei ehkä koskaan opi ja tiedä kaikkea.