jokainen tehdä uskollisuusvalat, vain Jumalan silmien alla oman rakkaimpansa kanssa? Maria ja Joosefikin asuivat yhdessä, vaikka eivät olleet avioliitossa, vaan Maria oli Joosefin mielitietty ja kihlattu.
Tässä Hirvaksen kannanotto asiaan, aikaisemmasta keskustelusta:
>>> No ei varmasti ole
Kirjoittanut: hirvas 5.11.2007 klo 09.26
helppoa. Mutta olen joskus pohtinut, missä kohtaa Raamattua Jumala käskee ihmisiä menemään vihille joko seurakunnassa tai maistraatissa ?
Raamattu vaan kertoo, että mies yhtyi vaimoonsa, ja sillä selvä.
Tässä Hirvaksen kannanotto asiaan, aikaisemmasta keskustelusta:
>>> No ei varmasti ole
Kirjoittanut: hirvas 5.11.2007 klo 09.26
helppoa. Mutta olen joskus pohtinut, missä kohtaa Raamattua Jumala käskee ihmisiä menemään vihille joko seurakunnassa tai maistraatissa ?
Raamattu vaan kertoo, että mies yhtyi vaimoonsa, ja sillä selvä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.melaluoto.net/hannu/index.php?option=com_content&task=category§ionid=6&id=27&Itemid=49
http://www.sley.fi/gladiolus/html/fi/1191348056520100974.html
Vain oma vaimo
Varsin tärkeä juutalaisen sukupuolimoraalin tiivistelmä sisältyy Josefoksen teokseen Apionia vastaan. Tässä teoksessa kirjoittaja käy vastahyökkäykseen juutalaisia mustamaalanneita kreikkalaisia kirjailijoita vastaan. Sen loppupuolella Josefos pyrkii kuvaamaan lyhyesti juutalaista uskoa. Mielenkiintoisen jakson eräässä kohdassa sanotaan näin:
"Millaisia ovat siis meidän sukupuolilakimme? Laki tuntee ainoastaan luonnonmukaisen yhdynnän naisen kanssa ja senkin ainoastaan lasten saamista varten. Miehen yhtymisen mieheen se torjuu jyrkästi, ja sellaisen yrittämisestä on seurauksena kuolema. Aviomiehen on yhdyttävä ainoastaan vaimoonsa, ja muu on jumalatonta. Mikään ei pelasta niin tekevää kuolemalta, kävipä hän väkisin toiselle kihlatun neitsyen kimppuun tai vietteli toisen aviovaimon" (199; 201).
Puolustuskirjoituksille tyypilliseen tapaan Josefos esittelee juutalaiset ihanneyhteiskunnaksi, jota vihataan syyttä. Hänen sanansa sukupuolimoraalista kuitenkin heijastelevat epäilemättä sitä todellisuutta, jonka hän kohtasi kasvaessaan ja opiskelleessaan Jerusalemissa.
Joosef ja rouva Potifar
Eräs merkittävä oman kansan identiteetin varjelemiseen käytetty tapa oli Vanhan testamentin kertomusten uudelleen kertominen. Tässä kohdassa entisajan raamatunselittäjät olivat toisinaan uskollisia pyhille teksteille korkeintaan hyvin suurpiirteisesti: Kerrontaan liitettiin useinkin aivan uusia elementtejä, joiden tarkoitus oli opastaa kuulijakuntaa senhetkisessä elämäntilanteessa. Niinpä Aleksandreian suurkaupungissa elänyt Filon kirjoittaa tapahtumat Potifarin kodissa uudelleen ja antaa Joosefin valistaa rouva Potifaria juutalaisesta elämäntavasta näin:
"Me heprealaiset seuraamme omia lakeja ja tapojamme. Muiden kansojen pojilla on lupa 14-vuotta täytettyään mennä esteettä porttojen ja katunaisten luo ja kaikkien itseään myyvien luo. Meidän keskellämme taas porton ei sallita elää, vaan tätä kauppaa käyvän naisen rangaistukseksi on määrätty kuolema. Ennen laillista yhtymistä emme koskaan makaa naisen kanssa, vaan menemme koskemattomana miehenä koskemattoman neitsyen luo. Emme etsi avioliitosta nautintoa, vaan laillisia lapsia. Tähän päivään mennessä olen pitänyt itseni puhtaana enkä aio ottaa ensimmäiseksi synnikseni aviorikosta" (De Iosepho 42-44).
Lisätessään Joosefin hätääntyneen puheen Raamatun kertomukseen Filon osallistuu oman aikansa juutalaisyhteisön hoitamiseen. Egyptin Aleksandreia oli kreikkalaisten kaupunki ja siellä ihmiset elivät kreikkalaisen sukupuolimoraalin mukaan. Juutalaisyhteisö oli huomattavan suuri, mutta sillä oli jatkuvasti vaarana mukautua kreikkalaiseen elämäntapaan. Erityisen polttava tämä vaara oli sukupuolimoraalin kohdalla. Ainoa mahdollisuus torjua vaaraa oli jatkuva opettaminen. Filon toimi näin jatkuvasti ja torjui paitsi avioliiton ulkopuoliset heterosuhteet myös homosuhteet - siitäkin huolimatta, että hän joutui näin väistelemään myös suuresti arvostamiensa filosofien kuten Platonin käsityksiä.
Juutalaista katekismusopetusta
Tunnemme eri puolilta juutalaista maailmaa vanhoja juutalaisen uskon ja elämän tiivistelmiä, joita käytettiin oman joukon opettamiseen. Muutamat niitä on kirjoitettu runomittaan ja kreikaksi, ja niitä on saatettu tarjota myös ei-juutalaisille. Toiset on kirjoitettu alkuaan hepreaksi, ja niitä on ehkä käytetty pohjana toisissa, eri kielille käännetyissä teksteissä. Nämä teokset ovat varhaiskristillisten katekismusten esikuvia. Sukupuolimoraalin opettamisella on niissä usein keskeinen merkitys. Eräs tällainen käsikirja on kuuluisan kreikkalaisen Fokylideen nimiin paljon myöhemmin kirjoitettu juutalainen teos. Lukijan vaikutelma on, että juutalaiseksi tullaan elämällä tiettyjen ohjeiden mukaan - uskon ydinkysymyksiä ei teos juuri käsittele. Sukupuolimoraali sen sijaan on esillä useaan kertaan. Esiaviollinen seksi torjutaan voimakkain sanoin - neitsyt on pidettävä lukkojen takana hääpäivään asti (215). Homoseksin torjunta on ehdoton:
"Älä ylitä luonnottomalla yhdynnällä luonnon asettamia rajoja, sillä edes eläimet eivät yhdy koiraat koiraiden kanssa. Nainen ei saa ottaa miehen sukupuoliroolia" (189-191)
Eri puolilla maailmaa eläneet juutalaiset tunsivat siis hyvin kreikkalais-roomalaisen maailman seksuaalietiikan sekä hetero- että homosuhteiden osalta. On joidenkin modernien teologien tarvettansa varten hellimä saippuakupla, että juutalaiset tunsivat homosuhteet vain väkivaltaisesta hurjastelusta (esim. 2. Hen. 34:2 puhuu ystävyksistä). Vähemmistön vastaus enemmistön hyväksymään elämäntapaan oli jatkuva oman sukupuolimoraalin opetus.
.........juutalais-kristillinen moraali perustui Jumalan ilmoituksen todellisuuteen..........
lukenut Raamattuaan näköjään.
1Mo 1:27-29 "Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala SIUNASI heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."
Tässä Jumala itse vihkii ensimmäisen avioparin avioliittoon. Hepreassa vain käytetään sanaa "SIUNATA" suomenkielen sanan "VIHKIÄ" sijasta. Pappi toimii Jumalan edustajana siunatessaan avioparin avioliittoon. Lukekaa huolellisemmin Raamattunne. Ei siellä opeteta, että pelkkä yhdessä asuminen ja seksi liittäisivät ihmiset aviopariksi. Sellainen on Raamatun vääristelyä.
JUMALALTA, ilman välikäsiä, kuten ensimäiselle pariskunnallekkin. Jos kaksi ihmistä rakenavat alttarin ja kertovat siinä Jumalalle puhtaalla omalla tunnolla rakastavansa toisiaan ja haluavansa rakastaa toisiaan ja olla uskollisia toinen toisilleen ja rukoillen pyytävät Jumalan siunausta, niin kyllä sen pitäisi olla yhtä pätevä, kuin se leipäpapin aamenkin. Eihän raamattu puhuu mitään vihkimisestä! Ainoastaan kihlauksesta. En tiedä oliko nämä Kaanaan häät sitten kihlauksen julkaiseminen, sitä ei taru kerro.
kahden ihmisen, Jumala ja yhteisön välinen liitto. Ne, jotka asettuvat asumaan yhteen ilman julkista avioliittoon sitoutumista ovat huorintekijöitä, eivät mitään muuta.
Adventisti ei voi toimia Jumalan edestajana missään vihkimisessä. Tuolloin uskotaan ihmisen teon lisäävän jotain Jumalan tekoon. Avioliittoonkin vihkiminen osoittaa vallankäyttöä ja sen tunnustus sitä tahoa, jonka vallan alla vihkijä on. Jos menet adventistin käsien alle, tunnustat adventimin olevan vallahaltijana. Asia on sama kuin mistä Paavali varoitti Timoteusta toisinpäin. Timoteus ei saanut kepeästi mennä laittamaan käsiään kenenkään päälle, ettei tulisi osalliseksi tuon kautta muiden synteihin ja käsien allaolossa tapahtuu sama vihittäville.1.Timoteuksen kirje:
5:22 Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana."" Adventtikirkko hamuaa vihkimispuheillaan päästä osalliseksi vihittäviinsä.
yrität sanoa?
kuin luterilaisilla papeillakin. Helluntalaisilla ei ainakaan aikaisemmin ollut pappisvihkimystä, eikä niinollen papin oikeuksiakaan. Mutta kuulin jostakin, että se asia olisi muuttunut! Onko? Ainakin hautaan saa siunata ilman pappisvihkimystä ja on niin tapahtunutkin.
Haggai:
2:13 Ja Haggai sanoi: "Jos joku, joka on kuolleesta saastunut, koskettaa jotakin näistä, tuleeko se saastaiseksi?" Niin papit vastasivat: "Tulee saastaiseksi." Sinä kierrät pois viestin todistelusta ihan irralliseen asiaan. Täällä on puhe siitä, tekeekö vihkiminen avioliitosta Jumalan edessä sitovan vai sukupuoliyhteys. Raamattu todistaa, että joka yhtyy naiseen, tulee hänen kanssaan yhdeksi lihaksi... Matteuksen evankeliumi:
19:5 ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?
Markuksen evankeliumi:
10:8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
1.Korinttolaiskirje:
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
Efesolaiskirje:
5:31 "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." Yhdessäkään Raamatunkohdassa ei puhuta mistään vihkimisestä, ei avioliittoon eikä haudattaessa. Kaikki nuo seremoniat ovat kirkkojen itselleen tekemiä rituaaleja. Niillä halutaan ihmisten tunnustavan jopa adventismin papit sellaiseen asemaan, joka ei ole Raamatunmukaista. Sama tilanne on katolisessa ja luterilaisessa kirkossa jos se asetetaan synnin mitaksi. Maallinen esivalta on asia erikseen, ja se tekee lait yhteiskunnan järjestystä varten, johon se on Raamatun sanassakin säädetty.