Miten ihmeessä ampuja käytti vain 70 luotia,
kun valittavana oli 300 patruunaa ja ihmisiä pilvin pimein.
Ja miten osuikaan vain muutamaan, jotka oli ammuttu lähi etäisyydeltä.
Oliko valittu, vai ei, oliko kyseessä puhdas sattuma vai ei.
En usko. me miehet sen tiedämme, joilla on sarjatuliase.
Entäs se, ampuja tappaa itsensä lopuksi, se on pahinta asian selvittämiseksi ja miksi, sekin hiukan vaivaa.
Jää kysymyksiä hiukan, mutta toivon, että media jättäis hiukan hengähdys hetkiä uhrien ja teon tekikijän vanhemmille.
kun valittavana oli 300 patruunaa ja ihmisiä pilvin pimein.
Ja miten osuikaan vain muutamaan, jotka oli ammuttu lähi etäisyydeltä.
Oliko valittu, vai ei, oliko kyseessä puhdas sattuma vai ei.
En usko. me miehet sen tiedämme, joilla on sarjatuliase.
Entäs se, ampuja tappaa itsensä lopuksi, se on pahinta asian selvittämiseksi ja miksi, sekin hiukan vaivaa.
Jää kysymyksiä hiukan, mutta toivon, että media jättäis hiukan hengähdys hetkiä uhrien ja teon tekikijän vanhemmille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pommi-iskuissakin on usein isomäärä räjähteitä mutta tuho jää käsittämättömän pieneksi kun pommit asetetaan ihan väärin. Ampumatapauksissa kuolonuhrien määrä jää pieneksi vaikka voisi listiä vaikka miten.
Luulen, että tekijät menevät valmisteluista huolimatta jonkinlaiseen shokkiin kun tilanteesta tulee todellisuutta.
ennalta arvaamattomasti ja siksi varmaan noissa käy toisaalta hyväkin tuuri, ettei tule enempää ruumiita, vaikka menehtyneiden omaisten suru onkin suuri ja siitä osanotto suruun!
Eli jokainen meistä, ajattelee loppu viimein vain itseään, tappoi se ihmisiä tai ei.
Eli tunteita, joita sisällä liikkuu ja joihin ulkopuoliset tekijät vaikuttaa.
Liekö elämää voimakkaampaa, tai aikaan saavempaa, mutta, vahvaa se on aina, joko surun tai ilon aikaan saamaa, sekä ennen kaikkea ihmistä itseään, sellaisenan kuin itse on.