mutta mielestäni aika paikkansa pitävä kirjoitus brittilehdeltä.
Mitä mieltä olette?
The Times suomalaisista: Itsemurhainen ja masentunut kansa
8.11.2007 13:38
Tuusulan verilöylystä kirjoittava arvostettu brittilehti The Times maalaa erittäin synkeän kuvan Suomesta.
Timesin mukaan suomalaisnuoret korvaavat ihmiskontaktit puhumalla kännyköihin ja surffaamalla netissä.
Suomalaiset ovat kroonisesti masentunutta väkeä, ja ihmiset päätyvät usein itsemurhiin.
Suomalaiset elävät keskellä pimeyttä, ja teknologiasta on tullut ihmiskontaktien korvike, lehti kuvailee.
Ennen vanhaan suomalaiset uskoivat myyttisen kuolleiden maan Tuonelan tummiin voimiin, nykyään he uskovat YouTubeen, virtuaaliolentojen maahan, Times kirjoittaa.
Vaikka Tuusulan verilöyly muistutti muita kouluammuskeluja, se oli kuitenkin lehden mukaan hyvin suomalainen murhenäytelmä.
Times kertoo, että Suomessa on runsaasti tilaa, vain 120 (todellisuudessa 17,1) ihmistä neliökilometriä kohden. Järvet erottavat usein läheiset kylät ja kaupungit toisistaan.
- Tähän aikaan vuodesta aurinko ei paista ja perheet laskevat päiviä lomaan, jolloin he voivat matkustaa Kaakkois-Aasian lomaparatiiseihin aurinkoa palvomaan.
- Kliininen masennus on yleistä, samoin itsemurhat. Pohjolan talvi eristää nuoret pikkukyliin: he saapuvat kouluun pimeässä ja lähtevät niistä pimeässä. He matkustavat usein pitkiäkin matkoja kotiinsa.
Ystävyys perinteisessä mielessä on usein kesäpäivien luksusta, Times väittää.
- Tämän takia ystävyys on Suomessa muuttunut virtuaaliseksi. Kun suomalaisteini saapuu kotiin, hän menee internetin keskustelupalstoille. YouTube korvaa television, jota nuoret pitävät tylsänä ja keski-ikäisenä.
Jopa kuusivuotiaat pikkutytöt ja -pojat kiikuttavat matkapuhelimia kouluun; lapsen ensimmäinen tekstiviesti on vanhemmille lehden mukaan kunnia-asia.
- Suomessa teknologiasta on tullut ihmiskontaktien korvike. Koulussa syrjään jäänyt nuori vajoaa yhä syvemmälle eristykseen, kun hän lähtee kotiin: resepti ongelmille. Suomessa aseita saa helposti: maassa niitä on kolmanneksi eniten väkilukuun nähden koko maailmassa.
Eilen 18-vuotias nuori toi tuhoa pieneen, jäätyneeseen kyläyhteisöön. Se kertoo häiriintyneestä ajasta mutta se on myös hyvin suomalainen tragedia, lehti summaa.
Sanna Ukkola
Mitä mieltä olette?
The Times suomalaisista: Itsemurhainen ja masentunut kansa
8.11.2007 13:38
Tuusulan verilöylystä kirjoittava arvostettu brittilehti The Times maalaa erittäin synkeän kuvan Suomesta.
Timesin mukaan suomalaisnuoret korvaavat ihmiskontaktit puhumalla kännyköihin ja surffaamalla netissä.
Suomalaiset ovat kroonisesti masentunutta väkeä, ja ihmiset päätyvät usein itsemurhiin.
Suomalaiset elävät keskellä pimeyttä, ja teknologiasta on tullut ihmiskontaktien korvike, lehti kuvailee.
Ennen vanhaan suomalaiset uskoivat myyttisen kuolleiden maan Tuonelan tummiin voimiin, nykyään he uskovat YouTubeen, virtuaaliolentojen maahan, Times kirjoittaa.
Vaikka Tuusulan verilöyly muistutti muita kouluammuskeluja, se oli kuitenkin lehden mukaan hyvin suomalainen murhenäytelmä.
Times kertoo, että Suomessa on runsaasti tilaa, vain 120 (todellisuudessa 17,1) ihmistä neliökilometriä kohden. Järvet erottavat usein läheiset kylät ja kaupungit toisistaan.
- Tähän aikaan vuodesta aurinko ei paista ja perheet laskevat päiviä lomaan, jolloin he voivat matkustaa Kaakkois-Aasian lomaparatiiseihin aurinkoa palvomaan.
- Kliininen masennus on yleistä, samoin itsemurhat. Pohjolan talvi eristää nuoret pikkukyliin: he saapuvat kouluun pimeässä ja lähtevät niistä pimeässä. He matkustavat usein pitkiäkin matkoja kotiinsa.
Ystävyys perinteisessä mielessä on usein kesäpäivien luksusta, Times väittää.
- Tämän takia ystävyys on Suomessa muuttunut virtuaaliseksi. Kun suomalaisteini saapuu kotiin, hän menee internetin keskustelupalstoille. YouTube korvaa television, jota nuoret pitävät tylsänä ja keski-ikäisenä.
Jopa kuusivuotiaat pikkutytöt ja -pojat kiikuttavat matkapuhelimia kouluun; lapsen ensimmäinen tekstiviesti on vanhemmille lehden mukaan kunnia-asia.
- Suomessa teknologiasta on tullut ihmiskontaktien korvike. Koulussa syrjään jäänyt nuori vajoaa yhä syvemmälle eristykseen, kun hän lähtee kotiin: resepti ongelmille. Suomessa aseita saa helposti: maassa niitä on kolmanneksi eniten väkilukuun nähden koko maailmassa.
Eilen 18-vuotias nuori toi tuhoa pieneen, jäätyneeseen kyläyhteisöön. Se kertoo häiriintyneestä ajasta mutta se on myös hyvin suomalainen tragedia, lehti summaa.
Sanna Ukkola
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tekstistä puuttui vain se tosiasia, että täällä pimeydessä eletään lisäksi masennuslääkkeiden voimalla, joita lääkärit tuuppaavat jokaiselle, joka vaan sattuu niitä pyytämään.
ja kun näitä juttuja täältä lukee...........
kuitenkaan tosiasia? Mitä pahaa on lääkehoidossa, jolla saadaan pahimmat oireet hallintaan? Ei kukaan syö masennuslääkkeitä huvikseen tai varmasti sellaisiakin löytyy, mutta harvassa ne on? Lääkehoito ei saa olla ainoa hoito masennukseen, mutta osana sen hoitoa onnistuessaan toimiva. Se nyt on vaan niin, että kalanmaksaöljy ei paranna kaikkia sairauksia, eikä myöskään oikea ruokavalio. Pitäs perkele laittaa kaikki lääkkeiden vihaajat asumaan skitofreenikon kanssa muutamaksi viikoksi. Lopetetaan lääkitys ja kokeillaan koska se puhelin tarttuu kouraan ja apua pyydetään. Asia on päinvastoin kuin te luulette. Lääkärit eivät niitä lääkkeitä ole tunkemassa kenekään kurkusta alas. Monikaan ei ole edes halukas ottamaan lääkkeitään tai unohtaa ne ja on todellakin työn ja tuskan takana saada ihminen ottamaan tarvitsemansa lääkkeet. Jos jonkun kaamosmasennus lähtee pillerin nielaisemalla niin hyvä juttu, sittenhän lääke on tehnyt tehtävänsä. Mulle on ihan sama vaikka joku sais sen lähtemään käpyjä syömällä, mie vaik kerään ne jos se vaan helpottaa sen masentuneen ihmisen oloa. Toisekseen tuo Timesin teksti on täysin naurettavaa paskaa ja toimittajan vilkkaan mielikuvituksen tuotantoa. Hävettäs olla ton kirjoittajan työnantaja. Suomi kansa kärsii ja maksaa nyt hengellään korkeasta teknologian osaamisestaan samalla kuin hiihtävät tai uivat väistellen jääkarhuja useiden järvien yli kymmenien kilometrien päähän lähimpään naapuriinsa. Voi helevetti ja muinaiset jumalat ihan eksottikan vuoksi vielä päälle! JOs ei olis selekä kippee niin juoksisin Lontooseen ja temposin käkättimeen moista amatööria.
mä tässä olen yrittänyt tehdä vastinetta jo tunnin,mutta vaikeaa se on.
Samaa ajattelin toimittajan keskeneräisestä näkemyksestä,josta oli jäänyt se elämänmaku ja toivonosio riveiltä pois kokonaan!!
Olisin halunnut viestittää että nuoriso on viisasta ja elämän nälkäistä,eikä toivoa ole menetetty.Mun nuoret päinvastoin varoitteleee mua epätodellisista ihmissuhteista,koska livemeininki on järkevämpää.
mutta tuossa kirjoituksessa on paljon totta. Siihen kun vielä lisätään ulospäin antamamme kuva niin soppa on valmis. Suurin osa englantilaisista ajattelee just noin.
Suurin osuma kirjoituksessa on mielestäni kännyköiden tekstiviestien surullinen trauma; kuinka persoonaton tapa kommunikoida. Vihaan tekstiviestejä muuten kun jonkun puh nron lähettämisen suhteen. Yhtä hyvin voi soittaa vaikka lyhyenkin puhelun. Kyllä ihmiset osaavat olla vastaamatta silloin kun ei voi.
Itsemurhia täällä tehdään todella paljon ja siitä kuva taas synkistyy.
Koska viimeksi kirjoitit käsin kirjeen? Siis yleisesti, ei just sulle, Typy.
Suomen kuva maailmalla on kännykät ja netti. Järvet ja metsät. Lappi ja Napapiiri. Sauna vähenevässä määrin. Venäjä, "ai ootteks te itsenäisiä"? Ja siihen perään epäuskoinen hymy.
Lordin huonoin vaikutus oli omituisen kansan vielä omituisempi esiintulo, tunteet vain vahvistuivat. Oli tuossa hyvääkin.
Eräs tuttuni sanoi käydessään 10 vuoden jälkeen Suomessa että me asutaan täällä kuin lintukodossa. Kauhisteli paria 8-9 vuotiasta koulutyttöä jotka kävelivät ilman vanhempia jalkakäytävällä koulusta kotiin.
Lintukodon rauha ei vieläkään kunnolla rikkoontunut. Meillä tapahtuu aika vähän idioottimaisia väkivaltatapauksia. Luulen kuitenkin että tulevaisuus on toinen.
Suomen yleisen kuvan muuttaminen maailmalla tapahtuu poliitikkojen kautta. Nyt kun meillä on ollut pitkään salaileva ja erittäin harmaa saamaton hiirulaismeninki niin julkinen kuva on kanssa samanlainen. Naureskelevat tällä hetkellä Suomen saamattomuudelle mm. EU:ssa. Sehän tietysti muille käy, maksumiehiä tarvitaan.
Pitäisiköhän meidän kaikkien ryhdistäytyä eikä selitellä vanhoihin syihin vedoten miksi meistä on tullut tämmöisiä kun me nyt vaan ollaan tämmöisiä. Pitäisikö olla reippautta ja avoimmuutta ulospäin jolloin samalla kunnioitus meitä kohtaan lisääntyisi? Tyyliin "Tämmöinen tää Suomi on, mitäs tykkäät, miten teilläpäin menee?"
Ei sinun kirjoituksesi ainakaan minua saa vihaiseksi.
Jos sinä olisit kirjoittanut The Timesiin jutun engelsmanneille synkässä peräpajula-Suomessa sattuneesta kammottavasta tapauksesta, se olisi kuitenkin ollut toisenlainen, vai mitä?
Äkkiäkös tässä yksi jos toinenkin suomihenkilö kirjoittaisi kliseisen jutun engelsmanneista vaikkapa kylmänkosteassa linnassa (jota vanhainkotina pidetään) kello viiden teen aikaan sattuneesta välikohtauksesta, jonka aikana suurikorvainen hovimestari tekee seurueen edessä itsarin varoittaen näitä ensin sanoillaan 'oh excuse me, gentlemen', jotta nämä voivat suojautua veriroiskeilta sateenvarjoillaan. (Anteeksi huono huumori tällaisena aikana.)
Tosi on kyllä, että me suomalaiset voisimme hieman reipastua. Ehkäpä englantilaisetkin voisivat hieman 'antikonservatiivisoitua'?
Lehtijutulle faktat on kuin ääriviivat värityskuvalle. Vahakynillä samasta kuvasta tulee kaksi aivan erilaista luomusta.
ja ajatukset myös. Lontoo jossa aikaisemmin oli etnisiä vähemmistöjä lähinnä Intiasta ja sieltä kulmilta (vanhat siirtomaat) on nyt saanut oman osansa muustakin maailmasta. Aikaisemmin tulleet vähemmistöt siirtyvät "askelta ylemmäs" ja myöhemmin tulleet täyttävät heidän paikkansa. Se on aika kummallinen kiertokulku. Asumisen kustannukset tuossa kaupungissa riippuvat paljolti siitä mistäpäin maailmaa on ihmisiä millekin kulmille kerääntynyt. Aikaisemmin tuolla asialla ei ollut kovin paljon merkitystä mutta kun vähemmistöjä on riittävän lukuisasti niin alkaa vaikuttaa. Olen huomaavinani Suomessa samanlaisia piirteitä.
Eri kulttuurit ottavat mainonnasta korvien väliinsä aika valikoidusti tietoa. Varsinainen peribritti on kuitenkin aika avoin uusille asioille.
Mutta tarjonta määrää; jos lehdet kirjoittavat mitä kirjoittavat niin sitä pidetään totuutena kunnes joku kirjoittaa toisella tavalla. Lehtimaailma on myös niin kiireinen etteivät toimittajat enää perehdy aiheisiin vaan kirjoittavat "keittön pöydällä" juttunsa. Niin myös Suomessa. Otsikoita tempaistaan todella typeristä asioista ja iltalehtihyllyt huoltoasemilla ammottavat tyhjyyttään kun kaikki on ostettu. Joku hölmö iltapäivälehti otsikoi jokin aikaa sitten että "Herra X jäi kiinni ylinopeudesta" ja sitten kun luit jutun niin tapahtuma olikin 15 vuotta vanha. Meille kuitenkin jäi päähän tuo lause minkä vuoksi lukijoiden olisi ollut viisasta haastaa oikeuteen tuo lehti harhaanjohtavasta markkinoinnista. En nykyään osta yhtäkään iltapäivälehteä enkä yhtäkään keltaisen lehdistön tuotetta eli harhaanjohtavilla lööpeillä ratsastavia tyhjänpäiväisyyksiä.
Eri kansakunnilla on myös omat tapansa tuoda yhteiskuntaansa esille. Joissakin maissa mainonta on äärimmäisen tehokasta ja se jos mikään puree lapsiin ja lapsenmielisiin. Otan vaan yhden esimerkin, USA, joka mainostaa lapsille peleissä, elokuvissa ja muualla niin tehokkaasti että mieleltään puutteelliselle tulee käsitys että on vain USA ja muu maailma. Jopa niin että USA on koko maailma. Muut ovat statisteja. Historiaa tunteva tuntee myös Euroopan tuhansien vuosien kulttuuristaan.
Enihau, tuon USAn tapahtumat välittyvät kehittymättömälle mielelle uutistenkin kautta niin voimakkaasti että Unabomberista tulee sankari vaikka kysymys on mielisairaasta luuserista.
muuttaa käsitystä engelsmanneista ;)
No joo, yleistys on yleistystä puhuttiin sitten mistä tai minkä maan kulttuurista tahansa, jopa amerikkalaisesta, ja oikeastaan varsinkin amerikkalaisesta, sillä sehän on varsinainen kulttuurien pyttipannu. Tiedotusvälineillä siellä on pelottavan paljon voimaa, asiamielessä, mainosmielessä ja jopa huumorimielessä. Niin on tietysti myös meillä. Silti olen vielä onnellinen 'amerikkalaisen kulttuurin' ja 'suomalaisen kulttuurin' eroista. Eduksemme :)
Amerikkalaisten plussaksi sanottakoon, että vaikka Kolumbus day vielä onkin kansallinen holiday, eivät kai enää opeta että Kolumbus löysi Amerikan. Ja huhupuheiden mukaan ovat jopa kuulleet viikingeistä.
The Timesin levikkialueelta porukka matkustellut liikaa Suomeen? Uskooko ne suomalaiseen Joulupukkiin? Ottaako niitä pattiin, kun Nokia on suomalainen yhtiö? Vai mikä mättää, kun tollasta tekstiä lehti painaa? Totuuden hiveniä löytyy, mutta toihan on ihan samaa luokkaa kuin Mynttiksen perhedraamat! Erona vaan se, että lukijat ei siellä tajua miten kirkkaasti se on väritetty.
Hih! TheTimes-provo :D
että The Timesin juttu herätti ja herättää monessa vihastusta.
Mielestäni jutussa on vinha perä.
Jokainen voi sitä tykönään miettiä.
Esim. itse en pysty katsomaan väkivaltaelokuvia ilman että se vaikuttais yöuneen.
Samoin tein havainnon itsessäni, kun noin vuosi sitten istuin keskustelupalstoilla liikaa.
Huomasin että ajatukseni alkoi pyörimään ihan liikaa nettihenkilöissä, ja jutuissa, mistä täällä kekustellaan. Oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni, ja vähentää.
Ajatelkaa mitä esim. nämä edellämainitut saavat sitten aikaan lapsessa ja nuoressa.
Tullaan koulusta, mennään netin ääreen. Siinä istutaan aamuyöhön. Yöunet jää vähiin. Koulussa nuokutaan päivä puoliunessa, ja kun kotiin päästään,taas nettiin.
Ihmiskontakit livessä jäävät vähiin. Vähitellen erakoidutaan.
Esim. yliopistomaailmassa käytetään tänä päivänä uskomattoman paljon mielialalääkkeitä ja huumeita.
Tskin kukaan pystyy väittämään, että mikään ei olis vialla meidän yhteiskunnassa, kun tällaista tapahtuu. Missä sitten syy, siitä voidaan olla eri mieltä.
Meillä nämä suuret ilmastonmuutokset... syksyn ja talven pimeys vaikuttaa mielialoihimme. Ei ole helppoa senkään suhteen meillä tundran asukeilla.
Mutta tämä on rento hengailupalsta, joten ei asiasta minun puolestani enempää.
Laiton vaan tämän jutun, kun ainakin itse mietin usein näitä asioita.
Jos saisin muuttaa asioita vähän parempaan suuntaan, menisin ehkä ajassa vähän taaksepäin :=))
Hyvät päivänjatkot kaikille :=))
- ehdottomasti. Silti itse juttu aiheutti minussa kiukun ja huvituksen sekaisen tunteen. Mietipä olevasi Englannissa asuva suomalainen. Nyökyttelisitkö tyynesti engelsmanneille, että juujuu, juuri tuollaisia olemme vai yrittäisitkö jotenkin tuoda esiin meistä myös muita puolia?
terveisin
nettiriippuvainen(?)
televisioton
lähes painajaiseton
silloin tällöin päreensäpolttava
kaamosmasentuja,
joka on myös sitä mieltä, että paljon on mätää yhteiskunnassamme.
No, ainakin The Timesin toimittaja sai julkisuutta sekä itselleen että lehdelleen. Myyvä juttu. Kaipa se siis oli hyvä?
vihastuttanut, enkä ollut huvittunut tuosta jutusta.
Minuun se kolahti.
Meidän omista lehdistämme saa lukea nykyään ihan samansuuntaisia juttuja. Miksi ne ei vihastuta?
Joka maassa on omat ongelmansa, joskin saattavat olla vähän erilaiset. En ole asunut Englannissa koskaan, niin mulla ei ole ihan fakta tietoa heidän arkipäivän ongelmistaan.
Me suomalaiset saamme ylpeillä esim. korkeasta teknologiasta, mutta se ei välttämättä tuo onnea :=((
Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että vasta kun uskaltaa tunnustaa itselleen omat heikkoutensa niiden eteen voi yrittää tehdäkin jotain.
Tietenkin pitäis aina ajatella et oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Minulta se ei aina onnistu :=((
heikkouksista, niiden tunnustamisesta ja niiden eteen tekemisestä.
Käsittelin aloitustasi lähinnä 'lehtijuttuna' ja kritiikkini kohdistuu siihen, sen tyyliin.
Mansikassa on puolensa, ja niin on mustikassakin :)
nyt yhtenä ryöppynä. Eipä juurikaan tuntenut tarvetta keveään huulen heittoon edes täällä palstalla.
Surullista tässä jutussa, tämän kaiken traagisuuden lisäksi, on myös julkisen sanan arvaamattomat vaikutukset. Nythän näemme, ettemme voi sulkeutua omaan pikkuiseen maailmaamme. Netti on kasvattanut maapallomme yli rajojen. Tätä välinettä ei kyetä täysin kontroloimaan. Yhdellä julkaisulla saattaa olla enemmän vaikutusvaltaa, kuin kykenemme arvioimaan.
Emme myöskään kynene heilauttamaan aikaa menneisyyteen. Isovanhempamme kävivät osittaisesti kiertokoulua ja köyhien lapset tarpoivat pitkiä matkoja kouluun. Joissain perheissä saattoi olla ainoastaan yhdet kengät viittä lasta kohden.
Tekninen kehitys on tapahtunut suurin harppauksin.
Suomalaisista metsäläisistä on syntynyt maailman kansalaisia. Muutokset ovat ravistelleet meidän kansallisia juuriamme ja eipä niillä isovanhemmilla, taikka edes lasten omilla vanhemmilla ole kovinkaan suurta vaikuttamisen mahdollisuutta.
Vaikuttajat löytyvät netistä, meediasta, uutisista, peleistä, elokuvista ja ties mistä kaikkialle leviävästä tiedotuksista.
Kuka tässäkin jupakassa on kykenevä sen ensimmäisen kiven heittoon?
Nyt päällimmäisinä keskustelunaiheina näyttäisi olevan syyllisten etsiminen ja syyllisyyden kasvattaminen. Kuitenkin olisi terveempää lähteä hakemaan uusia reittäjä tähän pahaanoloon, jota suomalaisten nyt uutisoidaan sairastavan.
Paljoako masentunutta auttaa se, jos asia vain todetaan? Riittävätkö nykyiset resussit edes todentamiseen?
Entäpä jos lapsia ja nuoria suunnattaisiin enemmän
kehittävien harrastusten pariin?
Monellako koululla on näytelmäkerho, luovaan toimintaan suuntautuneita harrasteryhmiä, tai vaikkapa ohjattuja ryhmiä, jossa voisi tehdä jotain käsillään, tai suunnitella yleishöydyllisiä keksintöjä?
Eivätkö taaskaan resussit riitä? Mistä kuitenkin saadaan resusseja kriisiryhmiin, kun jotain järkyttävää tapahtuu?
Olin itse muutama vuosi sitten ohjaamassa yhdellä koululla lukiolaisia kehon itseilmaisuun ja meditaatioon. Ensin joillekkin harjoituksille nuoret koltiaset virnuilivat, mutta lopulta he tulivat täysillä mukaan.
Oli ilo saada vastinetta. Nuoret kertoivat, kuinka heidän keskittymiskykynsä parani ja kuinka he tunsivat itsensä rennommiksi ja saivat tarpeellista itseluottamusta.
Tässä vain osa niistä mukavista palautteista.
Myös itselle jäi hyvä mieli, koska tunsin tehneeni
hyvää.
Sen tuhat ajatusta on tämä tragedia tuonut pintaan. Tämä jätti jäkeensä kipeän haavan, joka paranee, vain yhteisellä myötätunnon, pyrkimyksen ja aidon toisista välittämisen kautta.
Niin syvälle, ettei asiaa uskalla vielä ajatella kuin pieninä annoksina. Voi vain kuvitella läheisten tuntoja, vomattomuutta ja avuttomuutta, kysymyksiä joille ei ehkä koskaan saa vastausta. Tapaus on myös koskettanut jokaista suomalaista, nostattanut tunteita avuttomuudesta vihaan. Toivottavasti nuo vihantunteet saadaan käsiteltyä pian, etteivät ne jää kalvamaan sisintä vuosikausiksi.
saisi olla enemmän se on totta!Mitä suorituskeskeisemmäksi yhteiskunta muuttuu sen enemmän tarvitsemme hengäsdystaukoja.
Jos jokainen ihminen katsoisi pienen lapsen silmin tulevaisuutta,voisi tapahtua muutoksia.
Lapset saavat jo pienestä pitäen nähdä yhteiskunnan pelihengen median välityksellä.
Tieto lisää tuskaa ja siksi meidän aikuisten tulisi antaa lapselle ajattomuuden ja leikin hetket luovilla menetelmillä.
Voi sanoa,että moni aikuinenkin haukkoo henkeään tämän ajan kourissa,mutta meillä on pelinappulat millä asioihin voidaan saada muutoksia.
Juuri noin!
edessä, juuri avottomuus ja voimattomuus saa aikaan
hetkellisen vihan. Kuitenkin vihan kanssa on raskasta elää. Eiköpä juuri tämä julma muihin ihmisiin kohdistunut teko ollut vihassa syntynyt.
Katselin eilen menehtyneille järjästetyn Muistojumalanpalveluksen. Eniten jäi koskettamaan piispan sanat: Mikään ei voi eroittaa meitä siitä suuresta rakkaudesta... Kuuluimmepa mihin uskoontoon, kirkkoon, tai humanitaariseen järjästöön, niin rakkauden voima on meille sama.
Viha voi hetkisen auttaa pääsemään yli, mutta rakkaudessa on parantava voima.
"Viha
Aggression tunne on pohjimmiltaan tarpeentyydytystä turvaavaa ja yksilöä puolustava ja suojaava tunne. Vihan tunne herää, kun ihminen kokee jonkin uhkaavan itseään tai omanarvontunnettaan. Tällöin ihminen puolustautuu joskus hyvinkin voimakkaasti. Vihan tunne saa suuttumaan, puolustamaan tarvittaessa itseä ja tärkeinä pidettyjä asioita. Aggression tunnetta tarvitaan ja käytetään päivittäin vaikka sitä ei edes huomaa. Sen avulla ylläpidämme omia rajojamme ja itsenäisyyttämme emmekä anna toisten esim. kohdella meitä huonosti ja puolustaudumme. Tällöin tunne on rakentavassa käytössä. Kun vihan tunteella on kohde, on se yleensä kokijansa hallinnassa. Tunne voi saada ihmisen ryhtymään toimeen eli tunteen voi käyttää tarmokkuuteen, toimintaan, asioiden aikaiseksi saamiseen. Vihan tunne voi olla myös kohteetonta, joka sävyttää ihmisen persoonaa joko katkeruutena, masentuneisuutena tai toisiin ihmisiin ja esineisiin kohdistuvana aggressiivisuutena. Tällöin tunne ei ole ihmisen itsensä hallinnassa. Aggressio voi ilmetä myös epäsuorasti, esim. sairautena, jolloin se on kääntynyt sisäänpäin ihmistä itseään vastaan. Tuhoavana aggression tunne ja viha näkyvät silloin, kun ne puretaan väkivaltana toisiin ihmisiin, esineisiin, itseensä.
Lehtori Merja Laitoniemi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu"
meidät kasvatetaan vihaan ja katkeruuteen. Ja se johtuu meidän menneisyydestämme, meidän historiastamme. Me itse emme tietenkään sitä näe, mutta ulkopuolisille se on outoa.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/sedergre/vakivalt.htm
Osoittaa halun siirtää omia moninaisia ongelmia muualle, ettei heitä leimattaisi koko ajan, kuten on syytä.
mikä sai eduskuntaan vipinää säätämään lakia ettei alaikäiset saisi aseenkanto lupaa. Tämäkin surmaaja oli jo täysi-ikäinen. Ja loppujen lopuksi olen kyllästynyt koko jupakkaan. Tämä ei tarkoita että en tuntisi mitään, mutta jos joka tuutista tulee yhtä ja samaa, ei kiinnosta..