Mistä alkaisin,niinkuin laulussa sanotaan,tämän kertomuksen.Yksinäisyys käy päälle niinkuin ukkospilvi kesällä,pimeää,koleaa,hmm.yksin.On todella vaikeaa kertoa tuntemuksia edes tänne päiväkirjaan,kun juttuseuraa ei oikein ole.Elämän on pakko jatkua,mutta helppoa se ei ole,kiitos kaikkien sinun tempauksien jälkeen.Yritän tässä kasata itseäni TAAS kerran,ja löytää jotain luotettavaa,mistä saisin minäkin kerrankin nauttia.Ehkäpä olen nyt kuitenkin tyytyväinen tähän meidän ratkaisuun,olen kuitenkin nyt VAPAA!!
PS. Tämän kirjoitti mies!
PS. Tämän kirjoitti mies!
Vastaukset 3
Vanhimmat
*wii antaa halin ja toivoo että joskus......*
elämä opettaa ystäväin.... joskus kovalla kädellä
kuitenkin hauskaa kesää ja vallankin jussia=)
Kukas sinua on noin kovasti satuttanut?
Minäkin olen yksinäinen ja surullinen, tainut
mulle käydä samalla tavalla. Tsemppiä!!!
....niin halusit....luovutin, vaikka en olisi halunnutkaan!