Ihan ensimmäisenä osanottoni läheisensä menettäneille.
Toiseksi jokainen meistä voi katsoa peiliin, koska olemme yhdessä vastuussa tästä yhteiskunnasta, jossa elämme. Meitä jokaista seuraa pitkä syntilista, joka itsekkäiden tekojemme seurauksena kasvaa kasvamistaan. Teemme ihmisinä päivittäin ratkaisuja, jotka tekevät maailmasta entistä epävarmempaa ja epävakaampaa paikkaa elää, sekä itsellemme, että jälkipolville. On rikottuja perheitä, rahan ja materian ympärillä pyörivää elämää, maineen ja kunnian tavoittelua keinoja kaihtamatta...luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Luemme juorulehtiä tirkistelynhalussamme, äänestämme vaaleissa Aku Ankkaa, Tony Halmetta tai rikollisia uudelleen valtaan ja sen jälkeen heräämme ihmettelemään toimiemme seurauksia internetin keskustelupalstoilla järkyttävän surkealla äidinkielellä, kun tarpeeksi suuri tragedia tapahtuu.
Omassa syyllisyydentunteessamme menemme herkästi typerien, helppojen selitysten taakse syytellen veriteoista milloin televisiota, tietokonepelejä, internetiä, koulukiusaamista tai muuta vastaavaa, vaikka tällaisten tapausten pitäisi herättää jokainen miettimään omalla kohdallaan elämäänsä ja omia arvojaan.
On varmasti täyttä totta, että tuollaiseen tekoon ryhtyminen vaatii melkoisen naksahduksen pääkopassa, mutta täysin sekopäisyyden piikkiin ei tällaisia tekoja voi laittaa. Todellisuus on se, että moni meistä potee sisällään sellaista nk. "maailmantuskaa", joka terveellä ihmisellä kuitenkin kanavoituu hieman terveemmillä tavoilla, kuten vaikkapa taiteen tekemisenä. Jokainen koulun penkillä historiansa lukenut osaa varmasti nähdä syy-seuraus -suhteet oikein päin.
Nykynuoret ovat tänä päivänä yllättävänkin fiksuja ja tietoisia maailman menosta. Informaatiotulva saattaa sekottaa heikomman pään, mutta esimerkiksi internet on saanut aikaan enemmän hyvää, kuin pahaa. Yhteiskunnasta ja elämän tarkoituksen etsimisestä kiinnostunut, tietoinen ja yhtäältä fiksu ihminen, joka ei löydä kanavaa maailmantuskansa purkamiseen, joutuu herkästi väärille raiteille, jos elämäntilanne on siihen otollinen. Se on loppujen lopuksi ymmärrettävää. Vain sivistymätön ja ajattelematon ihminen hakee yksittäisiä syitä sormi ojossa.
Toiseksi jokainen meistä voi katsoa peiliin, koska olemme yhdessä vastuussa tästä yhteiskunnasta, jossa elämme. Meitä jokaista seuraa pitkä syntilista, joka itsekkäiden tekojemme seurauksena kasvaa kasvamistaan. Teemme ihmisinä päivittäin ratkaisuja, jotka tekevät maailmasta entistä epävarmempaa ja epävakaampaa paikkaa elää, sekä itsellemme, että jälkipolville. On rikottuja perheitä, rahan ja materian ympärillä pyörivää elämää, maineen ja kunnian tavoittelua keinoja kaihtamatta...luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Luemme juorulehtiä tirkistelynhalussamme, äänestämme vaaleissa Aku Ankkaa, Tony Halmetta tai rikollisia uudelleen valtaan ja sen jälkeen heräämme ihmettelemään toimiemme seurauksia internetin keskustelupalstoilla järkyttävän surkealla äidinkielellä, kun tarpeeksi suuri tragedia tapahtuu.
Omassa syyllisyydentunteessamme menemme herkästi typerien, helppojen selitysten taakse syytellen veriteoista milloin televisiota, tietokonepelejä, internetiä, koulukiusaamista tai muuta vastaavaa, vaikka tällaisten tapausten pitäisi herättää jokainen miettimään omalla kohdallaan elämäänsä ja omia arvojaan.
On varmasti täyttä totta, että tuollaiseen tekoon ryhtyminen vaatii melkoisen naksahduksen pääkopassa, mutta täysin sekopäisyyden piikkiin ei tällaisia tekoja voi laittaa. Todellisuus on se, että moni meistä potee sisällään sellaista nk. "maailmantuskaa", joka terveellä ihmisellä kuitenkin kanavoituu hieman terveemmillä tavoilla, kuten vaikkapa taiteen tekemisenä. Jokainen koulun penkillä historiansa lukenut osaa varmasti nähdä syy-seuraus -suhteet oikein päin.
Nykynuoret ovat tänä päivänä yllättävänkin fiksuja ja tietoisia maailman menosta. Informaatiotulva saattaa sekottaa heikomman pään, mutta esimerkiksi internet on saanut aikaan enemmän hyvää, kuin pahaa. Yhteiskunnasta ja elämän tarkoituksen etsimisestä kiinnostunut, tietoinen ja yhtäältä fiksu ihminen, joka ei löydä kanavaa maailmantuskansa purkamiseen, joutuu herkästi väärille raiteille, jos elämäntilanne on siihen otollinen. Se on loppujen lopuksi ymmärrettävää. Vain sivistymätön ja ajattelematon ihminen hakee yksittäisiä syitä sormi ojossa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
de mello havahtuminen ja tervetuloa helvettiin.
Kokoomus, kokoomus ja kokoomus.
me olemme jo onnistuneet tuhoamaan valtaosan itsestämme ja kulttuurista. Rakensimme yhteiskuntamme öljyn varaan ja nyt se on romahtamassa öljyn käydessä vähiin, ja Mitään korvaavaa ei ole tilalle. valtaosaa väestöstä ei kiinnosta asia tippaakaan, vaan he jatkavat luontoa ja tulevaisuutta tuhoavalla tiellään kuvitellen olevansa oikeassa ja hyviä, tuomiten muita huonoiksi yms, jolleivat jaa samoja tuhoavia arvoja..
Ei sellaisessa seurassa kukaan tulevaisuudesta välittävä voi olla niksahtamatta. Ei kukaan kuuntele puhetta, se ei ole ikinä tuonut muutosta, on miltei AINA tarvittu vallankumous, sota, terrorismia tai jotain, ennenkuin valtaväestö on valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään. Se on aina ollut niin ja tulee aina olemaankin.
Höpöhöpö. Syylliset asuvat ameriikassa. Meidän syyllisyys on ehkä siinä, että uskomme samaan ns. 'vapauteen' kuin USA. Porno, seksi, väkivalta, vahvimman oikeus ja kosto on meihin aivopesty. USA elää nyt vaihetta, jossa oikeutus on etunenässä, ei inhimillisyys.
Tämä koululaitosoammuskelija (kutsun häntä siten, koska hän nimenomaan ei halunnut itseään niin kutsuttavan) uskoi asiansa oikeutukseen. Oikeutuksen syyt on helppo hakea viihdeteollisuudesta, tietokonepeleistä tai internetin kanavilta.
Syylliset ovat ehkä enemmän median puolella, koska he noudattavat täsmälleen niitä oletusarvoja mitä ampuja asetti. Ts. ampujan kirjoituksia nyt levitetään kansan keskuuteen, ikäänkuin motiivi löytyisi noista teksteistä.
vain oli ottanut selvää, että olemme jo tuhonneet itsemme tuhoamalla ympäristön missä asumme ja mistä olemme 100% riippuvaisia, vaikkemme halua sitä uskoakaan.