Ensin vähän kielitiedettä
[pa] ra [la] [da] [ma]
[p]e re [l]e [d]e [m]e
[p]i ri [li] [di] [mi]
Jokainen sarake luettuna ylhäältä alas (A E I).
1 pa.p.pi
2 ra.r.ri
3 la.l.li
4 da.d.di
5 ma.m.mi ( R = M / P = M)
Huomioi että D L R ovat kaikki "ON" : "DE" "EL" "ON" "ARE"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lalli oli suomalainen [pappi],
Englannin kielessä [daddi/y] on [Isä].
Englannin kielessä [mammi/y] on [Äiti].
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
ISÄ : A - Ö
as a : as A : "isa"
es e : is E
[is] i : "isi"
[o]s o
[us] u
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Isous jossa vokaalien säännön mukaan
"a ei ou , uo ie a", eli UO ja OU on A
Jesus nimi : Isa, Isas, Isasi nykyään Isä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[ys] y
ä[s] ä
[ös] ö
Aakkosten loppuosa
w = nm = nam, nim, nom
x = s, es, is, esi, esis, siis
y = i
z = s
å = a
ä = a
ö = o
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispa Henrikin surman velipojat ovat
Gwstaf Erikkson Wasa on HEINRIK (1521-23)
Gwstav I Eriksson Wasa on IERIK(1523-60)
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Heinrikki : HE INRI KKI : "He ristijät".
Eirikki : "ej rik" : ei rikas, "köyhä ritari"
IMI on sielullinen k.e. IMIessias
IMI vastakohta on maallinen IRI, Rex; Hämeen on Hären/Herren
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tapahtuma-aika: 1520-1560.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
001 Kasvoi ennen Saksan maata, : "Kasvoi ennen kaksi lasta ",
002 toinen kasvoi Lutherin maassa, : "toinen kasvoi kaalimaassa"
003 toinen Ruotsissa yleni.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kristinusko ja sivistys" yleni, eli levisi "saksilasta" (kaksi lasta) pohjoiseen
nyk. Etelä-Ruotsiin 750. Se liitettiin Lutherin maahan ennen "Ruotsia" (1800).
Aluen nimi oli Goottien Maa Gauthiod (Kirkkohistoria; Ancient See of Skara);
Katolisen kirkon kirkkohistoria kertoo:
" Located in Sweden; suffragan to Hamburg (990-1104), to Lund (1104-64), and
finally to Upsala (1164-1530). This diocese, the most ancient in Sweden*, included
the Counties of Skaraborg, Elfsborg, and Vermland. It was founded about 990 at Skara,
the capital of the country of the Goths (Gauthiod), the whole of which it embraced
until about 1100, when the eastern portion of the Diocese of Skara was formed into
that of Linkoping.
At the beginning there was no strict division of the country into dioceses, and the
missionary bishops went about preaching wherever they would. Thus it is that, though
Odinkar Hvite the Elder was apparently the first bishop stationed at Skara about 990,
Sigurd, a court bishop of King Olaf Tryggveson of Norway**, is named as the first
Bishop of Skara in the list of bishops written down about 1325 as an appendix to the
Laws os the Western Goths (Vestgotalagen). It is added that he founded three churches
in Vestergotland, and he also seems to have baptized Olaf Skotkonung, first Christian
King of Sweden, at Husaby near Skara in 1008. "
* Sweden : Nykyinen nimi, mutta 800-1500-1800 The Country of The Goths Gauthiod.
** Norway : Nykyinen nimi.
"Muinaiset Ruotsalaiset": Gootteja, Lutherilaisia ja Ruotsalaisia.
800-1800 suomalaisia pakko-lutherilaistettiin.
1800 -luvun ja Ruotsin perustamisen jälkeen, suomalaisia pakkoruotsalaistetaan.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
004 Se kuin kasvoi Lutherin maassa, "Se kuin kasvoi kaalimaassa,"
005 se Herren Gwstaf Erikkson Wasa,
006 se kuin Ruotsissa yleni, :
007 se on Gwstav I Eriksson Wasa kuningas.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Se kuin kasvoi kaalimaassa" : "Se kuka voi saa ilmaissa/tuoda julki "
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
008 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
009 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
010 "Läkkäs maita ristimähan,
011 mailla ristimättömillä,
012 paikoilla papittomilla!"
013 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
014 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
015 "Ent on järvet jäätämättä,
016 sulana joki kovera."
017 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
018 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
019 "Kyllä kierrän Kiulon järven,
020 ympäri joki koveran."
021 Pani varsat valjahisin,
022 suvikunnat suitsi suuhun,
023 pani korjat kohallensa,
024 saatti lastat sarjallensa,
025 anturoillensa avarat,
026 perällensä pienet kirjat.
027 Niin kohta ajohon lähti,
028 ajoi tietä, matkaeli,
029 kaksi päiveä keväistä,
030 kaksi yötä järjestänsä.
031 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
032 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
033 "Jo tässä tulevi nälkä
034 eikä syöä eikä juoa
035 eikä purtua pietä."
036 "On Lalli lahen takana,
037 hyvä neuvo niemen päässä,
038 siinä syömmä, siinä juomma,
039 siinä purtua piämmä."
040 Sitte sinne saatuansa
041 Kerttu, kelvoton emäntä,
042 suitsi suuta kunnotonta,
043 keitti kieltä kelvotonta.
044 Sitte Herren Gwstaf Erikkson Wasa
045 otti heiniä hevosen,
046 heitti penningit sijalle,
047 otti leivän uunin päältä,
048 heitti penningit sijalle,
049 otti olutta kellarista,
050 vieritti rahat sijalle.
051 Siinä söivät, siinä joivat,
052 siinä purtua pitivät;
053 sitte lähtivät ajohon.
054 Tuli Lalli kotiansa. --
055 Tuo Lallin paha emäntä
056 suitsi suuta kunnotonta,
057 keitti kieltä kelvotonta:
058 "Jo tässä kävi ihmisiä,
059 täss' on syöty, täss' on juotu,
060 tässä purtua pietty,
061 viety heiniä hevosen,
062 heitty hietoia sijahan,
063 syöty leivät uunin päältä,
064 heitty hietoja sijahan,
065 juotu oluet kellarista,
066 saatu santoa sijahan."
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Gwstaf Erikkson Wasa ja
Gwstav I Eriksson Wasa raiskasivat Kertun.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
067 Lausui paimen patsahalta:
068 "Jo vainen valehtelitki,
069 elä vainen uskokahan!"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Patsas ei puhu. Tämä on ohje;
Tarina on käänteinen ja silloin se on totta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
070 Lalli se hyvätapainen : "Lalli se pahatapainen"
071 sekä mies hyväsukuinen, : "sekä mies pahasukuinen"
072 otti Lalli laukkarinsa,
073 pyhä pitkän keihä'änsä, : "piru pitkän keihä'änsä"
074 ajoi piruja taka'an. : "ajoi herroja taka'an"
075 Sanoi orja uskollinen,
076 lausui parka palvelija:
077 "Jo kuuluu kumu takana,
078 ajanko tätä hevoista?"
079 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa:
080 "Jos kuuluu kumu takana,
081 elä aja tätä hevoista,
082 karkottele konkaria."
083 "Entä jos tavoitetahan
084 taikkapa tapetahanki?"
085 "Käy sinä kiven ta'aksi,
086 kuultele kiven takana,
087 jos mua tavoitetahan
088 taikka myös tapetahanki.
089 Poimi mun luuni lumesta,
090 ne pane härän rekehen
091 härän Suomehen veteä.
092 Kussa härkä uupunevi,
093 siihen kirkko tehtäköhön,
094 kappeli rakettakohon,
095 papin saarnoja sanella,
096 kansan kaiken kuultavaksi."
097 Palasi paha kotia,
098 lausui paimen patsahalta:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Patsas ei puhu, tämä on muistuts edellisetä:
Käänteisesti, ja ole tarkka sen suhteen mitä on kirjoitettu.
"Kusta Lalli, : "Gustaf piispan" : "Mistä Gustaf piispan lakin saanut"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
099 "Mistä Gwstav I Eriksson Wasa piispan lakin saanut,
100 mies paha hyvän hytyrän,
101 piispan hiipan hirtehinen?"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispan lakki on hyvä mutta väärässä, paholaisen, päässä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
102 Niinpä Gwstav I Eriksson Wasa murehissansa
103 lakin veljensä Gwstaf Erikkson Wasan päästä tavoitti:
104 hivukset himahtelivat.
105 Veti sormuksen sormesta:
106 lihat ne liukahtelivat.
107 Niin tämä pahantapainen
108 piispa paha raatelija
109 sai koston korkialta,
110 makso mailman valtialta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eli Gwstaf Erikkson Wasa kuoli, ja häntä esiteltiin "pyhänä" vaikka hän mätäni.
Gwstav I Eriksson Wasa oli hänen velipoika ja hän otti piispanlakin veljensä
mädäntyneestä päästä ja sormuksen mädäntyneestä sormesta. Tuomio; He palavat
helvetissä. Heitä on Suomen kansalle enää turha esitellä "kansallissankareina
jotka toivat sivistyksen ja kristinuskon". Heitä ei ole.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Näin on Isämme ja Äitimme saanut kostonsa korkeimmalta mahdolliselta taholta.
"IMIIAIICIIDIIOIIMIIAIIILIIMIIAIINIIVIIAIILIIDIIAIILIIDIIAI"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Amen.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispa Henrikin surma : http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/henrik.html
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[pa] ra [la] [da] [ma]
[p]e re [l]e [d]e [m]e
[p]i ri [li] [di] [mi]
Jokainen sarake luettuna ylhäältä alas (A E I).
1 pa.p.pi
2 ra.r.ri
3 la.l.li
4 da.d.di
5 ma.m.mi ( R = M / P = M)
Huomioi että D L R ovat kaikki "ON" : "DE" "EL" "ON" "ARE"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lalli oli suomalainen [pappi],
Englannin kielessä [daddi/y] on [Isä].
Englannin kielessä [mammi/y] on [Äiti].
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
ISÄ : A - Ö
as a : as A : "isa"
es e : is E
[is] i : "isi"
[o]s o
[us] u
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Isous jossa vokaalien säännön mukaan
"a ei ou , uo ie a", eli UO ja OU on A
Jesus nimi : Isa, Isas, Isasi nykyään Isä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[ys] y
ä[s] ä
[ös] ö
Aakkosten loppuosa
w = nm = nam, nim, nom
x = s, es, is, esi, esis, siis
y = i
z = s
å = a
ä = a
ö = o
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispa Henrikin surman velipojat ovat
Gwstaf Erikkson Wasa on HEINRIK (1521-23)
Gwstav I Eriksson Wasa on IERIK(1523-60)
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Heinrikki : HE INRI KKI : "He ristijät".
Eirikki : "ej rik" : ei rikas, "köyhä ritari"
IMI on sielullinen k.e. IMIessias
IMI vastakohta on maallinen IRI, Rex; Hämeen on Hären/Herren
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tapahtuma-aika: 1520-1560.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
001 Kasvoi ennen Saksan maata, : "Kasvoi ennen kaksi lasta ",
002 toinen kasvoi Lutherin maassa, : "toinen kasvoi kaalimaassa"
003 toinen Ruotsissa yleni.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kristinusko ja sivistys" yleni, eli levisi "saksilasta" (kaksi lasta) pohjoiseen
nyk. Etelä-Ruotsiin 750. Se liitettiin Lutherin maahan ennen "Ruotsia" (1800).
Aluen nimi oli Goottien Maa Gauthiod (Kirkkohistoria; Ancient See of Skara);
Katolisen kirkon kirkkohistoria kertoo:
" Located in Sweden; suffragan to Hamburg (990-1104), to Lund (1104-64), and
finally to Upsala (1164-1530). This diocese, the most ancient in Sweden*, included
the Counties of Skaraborg, Elfsborg, and Vermland. It was founded about 990 at Skara,
the capital of the country of the Goths (Gauthiod), the whole of which it embraced
until about 1100, when the eastern portion of the Diocese of Skara was formed into
that of Linkoping.
At the beginning there was no strict division of the country into dioceses, and the
missionary bishops went about preaching wherever they would. Thus it is that, though
Odinkar Hvite the Elder was apparently the first bishop stationed at Skara about 990,
Sigurd, a court bishop of King Olaf Tryggveson of Norway**, is named as the first
Bishop of Skara in the list of bishops written down about 1325 as an appendix to the
Laws os the Western Goths (Vestgotalagen). It is added that he founded three churches
in Vestergotland, and he also seems to have baptized Olaf Skotkonung, first Christian
King of Sweden, at Husaby near Skara in 1008. "
* Sweden : Nykyinen nimi, mutta 800-1500-1800 The Country of The Goths Gauthiod.
** Norway : Nykyinen nimi.
"Muinaiset Ruotsalaiset": Gootteja, Lutherilaisia ja Ruotsalaisia.
800-1800 suomalaisia pakko-lutherilaistettiin.
1800 -luvun ja Ruotsin perustamisen jälkeen, suomalaisia pakkoruotsalaistetaan.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
004 Se kuin kasvoi Lutherin maassa, "Se kuin kasvoi kaalimaassa,"
005 se Herren Gwstaf Erikkson Wasa,
006 se kuin Ruotsissa yleni, :
007 se on Gwstav I Eriksson Wasa kuningas.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Se kuin kasvoi kaalimaassa" : "Se kuka voi saa ilmaissa/tuoda julki "
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
008 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
009 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
010 "Läkkäs maita ristimähan,
011 mailla ristimättömillä,
012 paikoilla papittomilla!"
013 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
014 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
015 "Ent on järvet jäätämättä,
016 sulana joki kovera."
017 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
018 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
019 "Kyllä kierrän Kiulon järven,
020 ympäri joki koveran."
021 Pani varsat valjahisin,
022 suvikunnat suitsi suuhun,
023 pani korjat kohallensa,
024 saatti lastat sarjallensa,
025 anturoillensa avarat,
026 perällensä pienet kirjat.
027 Niin kohta ajohon lähti,
028 ajoi tietä, matkaeli,
029 kaksi päiveä keväistä,
030 kaksi yötä järjestänsä.
031 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
032 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
033 "Jo tässä tulevi nälkä
034 eikä syöä eikä juoa
035 eikä purtua pietä."
036 "On Lalli lahen takana,
037 hyvä neuvo niemen päässä,
038 siinä syömmä, siinä juomma,
039 siinä purtua piämmä."
040 Sitte sinne saatuansa
041 Kerttu, kelvoton emäntä,
042 suitsi suuta kunnotonta,
043 keitti kieltä kelvotonta.
044 Sitte Herren Gwstaf Erikkson Wasa
045 otti heiniä hevosen,
046 heitti penningit sijalle,
047 otti leivän uunin päältä,
048 heitti penningit sijalle,
049 otti olutta kellarista,
050 vieritti rahat sijalle.
051 Siinä söivät, siinä joivat,
052 siinä purtua pitivät;
053 sitte lähtivät ajohon.
054 Tuli Lalli kotiansa. --
055 Tuo Lallin paha emäntä
056 suitsi suuta kunnotonta,
057 keitti kieltä kelvotonta:
058 "Jo tässä kävi ihmisiä,
059 täss' on syöty, täss' on juotu,
060 tässä purtua pietty,
061 viety heiniä hevosen,
062 heitty hietoia sijahan,
063 syöty leivät uunin päältä,
064 heitty hietoja sijahan,
065 juotu oluet kellarista,
066 saatu santoa sijahan."
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Gwstaf Erikkson Wasa ja
Gwstav I Eriksson Wasa raiskasivat Kertun.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
067 Lausui paimen patsahalta:
068 "Jo vainen valehtelitki,
069 elä vainen uskokahan!"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Patsas ei puhu. Tämä on ohje;
Tarina on käänteinen ja silloin se on totta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
070 Lalli se hyvätapainen : "Lalli se pahatapainen"
071 sekä mies hyväsukuinen, : "sekä mies pahasukuinen"
072 otti Lalli laukkarinsa,
073 pyhä pitkän keihä'änsä, : "piru pitkän keihä'änsä"
074 ajoi piruja taka'an. : "ajoi herroja taka'an"
075 Sanoi orja uskollinen,
076 lausui parka palvelija:
077 "Jo kuuluu kumu takana,
078 ajanko tätä hevoista?"
079 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa:
080 "Jos kuuluu kumu takana,
081 elä aja tätä hevoista,
082 karkottele konkaria."
083 "Entä jos tavoitetahan
084 taikkapa tapetahanki?"
085 "Käy sinä kiven ta'aksi,
086 kuultele kiven takana,
087 jos mua tavoitetahan
088 taikka myös tapetahanki.
089 Poimi mun luuni lumesta,
090 ne pane härän rekehen
091 härän Suomehen veteä.
092 Kussa härkä uupunevi,
093 siihen kirkko tehtäköhön,
094 kappeli rakettakohon,
095 papin saarnoja sanella,
096 kansan kaiken kuultavaksi."
097 Palasi paha kotia,
098 lausui paimen patsahalta:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Patsas ei puhu, tämä on muistuts edellisetä:
Käänteisesti, ja ole tarkka sen suhteen mitä on kirjoitettu.
"Kusta Lalli, : "Gustaf piispan" : "Mistä Gustaf piispan lakin saanut"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
099 "Mistä Gwstav I Eriksson Wasa piispan lakin saanut,
100 mies paha hyvän hytyrän,
101 piispan hiipan hirtehinen?"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispan lakki on hyvä mutta väärässä, paholaisen, päässä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
102 Niinpä Gwstav I Eriksson Wasa murehissansa
103 lakin veljensä Gwstaf Erikkson Wasan päästä tavoitti:
104 hivukset himahtelivat.
105 Veti sormuksen sormesta:
106 lihat ne liukahtelivat.
107 Niin tämä pahantapainen
108 piispa paha raatelija
109 sai koston korkialta,
110 makso mailman valtialta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eli Gwstaf Erikkson Wasa kuoli, ja häntä esiteltiin "pyhänä" vaikka hän mätäni.
Gwstav I Eriksson Wasa oli hänen velipoika ja hän otti piispanlakin veljensä
mädäntyneestä päästä ja sormuksen mädäntyneestä sormesta. Tuomio; He palavat
helvetissä. Heitä on Suomen kansalle enää turha esitellä "kansallissankareina
jotka toivat sivistyksen ja kristinuskon". Heitä ei ole.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Näin on Isämme ja Äitimme saanut kostonsa korkeimmalta mahdolliselta taholta.
"IMIIAIICIIDIIOIIMIIAIIILIIMIIAIINIIVIIAIILIIDIIAIILIIDIIAI"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Amen.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Piispa Henrikin surma : http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/henrik.html
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset 2
Vanhimmat
...joka piispan tappoi. Seurakunnasta saa kriisapua.
Toivottavasti sinäkin sait nukuttua viime yönä, etkä hautonut ihan aamuun asti tuommoisia. Raitista ilmaa ja riittävästi unta, ja siihen vielä jokin hyvä harrastus, niin eiköhän tämä tästä iloksi muutu.