Mistä hinnasta luopuisitte työstä?

jos ruiskurappari vaihtaa muuraushommiin hänen palkansaantinsa ei keskeydy. Tai jos jää työttömäksi pääsee työttömyysturvan piiriin.

Jos juurikkaan viljelijä menettää työnsä, hänen erikoiskoneillaan ei oikein voi viljellä toisia lajikkeita.

Ei kannattaisi olla kateellinen! Ryhdy maanviljelijäksi kun se sinulle tuntuu olevan niin herkkua! Siitä vaan pankkiin hakemaan muutama miljoona ja kokeile mihin riittää!

Tervetuloa alalle! Kukaan ei estä.

Tuli sato taikka kato, veronmaksajien raha sataa laariin. ett sillei.

Työttömäksi joutuneet saavat työttömyyskorvausta.

Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
1
MITÄ JÄRJESTÄYTYMÄLLÄ
SAA?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
2
SISÄLTÖ:
TYÖNANTAJA ON JÄRJESTÄYTYNYT
TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ
ELÄKETURVA / TEL -VAKUUTUS:
· TYÖNANTAJAN OSUUS
· TYÖNTEKIJÄN OSUUS
TYÖEHTOSOPIMUS
TUPO -KOROTUKSET
PAIKALLINEN SOPIMINEN
LUOTTAMUSMIES
TYÖTTÖMYYSKORVAUS
TYÖSUHDENEUVONTA
PALKKATUTKIMUKSET
MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ITSE
LIITON JÄSENYYTEEN LIITTYVÄT MUUT EDUT
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
3
Työnantaja on järjestäytynyt, eikö Sinunkin pitäisi ?
Työnantajat ovat järjestäytyneet. Järjestäytyminen on heidän lähtökohdista
käyttökelpoinen keino vaikuttaa työnantajien yhteisten etujen kehittymiseen.
Työnantajien organisaatio toimii eduskunnassa säädettyjen lakien puitteissa, joka takaa
sen, että toiminta sinänsä on laillista.
Yksittäisellä yrityksellä ei ole resursseja hoitaa yksinään omaa edunvalvontaa
kokonaisuudessaan. Yritykset ovat ratkaisseet tämän ongelman perustamalla
yhdistyksen, jonka tarkoituksiin sisältyy työnantajien etujen hoitaminen. Resursseja
säästyy, eikä kenellekään jää epäselväksi mitä työnantajat tavoittelevat ja mikä on
heidän kantansa asioihin.
" TT:n toimintamuodot
TT, yhdessä jäsenliittojensa kanssa, on mukana valmistelemassa poliittisia ja taloudellisia päätöksiä, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan ja
kansantalouden toimintaympäristöön mm. Suomessa ja muualla EU:ssa. TT:n asiantuntemusta käytetään lakeja ja sopimuksia laadittaessa. TT
on edustettuna noin 300 komiteassa, toimikunnassa ja työryhmässä ja antaa vuosittain noin 200 lausuntoa viranomaisille.
TT seuraa taloudellista kehitystä, elinkeinopolitiikkaa sekä lainsäädäntöä ja sopimuspolitiikkaa Suomessa ja ulkomailla, erityisesti EU:ssa. TT
tekee viranomaisille aloitteita ja esityksiä yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kohentamiseksi sekä on päivittäin yhteydessä poliittisiin
päätöksentekijöihin.
TT koordinoi jäsenjärjestöjensä työehtosopimustoimintaa ja avustaa niitä sopimusneuvotteluissa. TT tekee sovitut jäsenkuntaa koskevat
yhteiset sopimukset.
TT vaikuttaa työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseen. TT neuvottelee palkansaajajärjestöjen kanssa näistä kysymyksistä silloin kun
valmistelu tapahtuu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kesken.
TT palvelee jäseniään: antaa asiantuntija-apua, tuottaa jäseninformaatiota, tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä sekä tiedottaa lakien ja
työehtosopimusten sisällöstä.
TT ylläpitää tiedotusvälineissä keskustelua yritysten toimintaan vaikuttavista talous-, elinkeino-, työmarkkina-, energia- ja kauppapolitiikkaan
liittyvistä kysymyksistä. "
Lähde: TT -INFO, www.tt.fi
Työnantajat edistävät järjestöissään yhteisiä etuja. Samaan aikaan ne voivat kilpailla
liiketoimintasektorilla hyvinkin verisesti. Keskinäinen kilpailu ei estä yhteisten intressien
edistämistä järjestöissä. Toisaalta järjestöjen avulla voidaan myös vähentää epäreilua
kilpailua.
Työnantajilla on mahdollisuus saada ja he käyttävät apunaan mm. erikoistuneita
työsuhdejuristeja, jotka ajavat asioita työnantajien etujen mukaisesti.
Työelämään liittyvä edunvalvonta on itsekästä toimintaa:
" Jos en itse aja omia etujani, niin kukaan muukaan ei niitä aja."
Työntekijöiden järjestäytyminen pohjautuu samaan lainsäädäntöön kuin työnantajienkin
järjestäytyminen. Työntekijöiden järjestäytyminen on yhtä laillista kuin työnantajienkin.
Työnantaja on jo järjestäytynyt, eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
4
Työlainsäädäntö
Lait , myös työelämään liittyvät lait säädetään eduskunnassa.
Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella jokainen kansalainen voi vaikuttaa
eduskunnan kokoonpanoon yhdellä äänellä. Tämä vaikuttaminen tehdään kerran
neljässä vuodessa antamalla ääni parhaalle ehdokkaalle. Monet kansalaiset jättävät
myös äänestämättä, he tyytyvät muiden tekemään ratkaisuun.
Lainsäädäntö toimii siten, että lakiesitykset eduskunnalle antaa hallitus.
Lakiesitykset valmistellaan ennen kuin ne annetaan eduskunnan käsiteltäväksi.
Valmistelut pyritään tekemään huolellisesti. Tämä jo siitäkin syystä, että hallituspuolueet
pyrkivät säilymään hallituspuolueina.
Työlakien valmistelussa voidaan asettaa asiaa pohtimaan komitea tai valmistelu
tehdään esim. ministerityöryhmässä.
Uuteen lakiin liittyy aina erilaisia osapuolia, joiden toimintaedellytyksiin lait tulevat
määräävällä tavalla vaikuttamaan.
Työlainsäädännön kohdalla kaikki työelämän osapuolet pyrkivät vaikuttamaan siten, että
oma, kenties elintärkeä intressi tulisi huomioiduksi.
Työnantajat ovat järjestäytyneet , heidän edustajansa joko TT:stä tai PT :stä tai jostakin
muusta työnantajien organisaatiosta kutsutaan varmasti mukaan lain valmisteluun.
Työntekijöiden järjestöt menettelevät samalla tavalla. Nekin pyrkivät vaikuttamaan lakien
sisältöön jo valmisteluvaiheessa.
Työnantajat voivat perustella merkittävyyttään mm. ilmoittamalla palveluksessa olevan
henkilöstön määrän.
Työntekijäpuoli voi periaatteessa vaikuttaa vain jäsentensä puolesta, jolloin vastapuoli
voi vedota myös siihen, että edunvalvojaksi ilmoittautunut järjestö ei edusta kaikkia
työntekijöitä.
Työlait on tarkoitettu noudatettavasi. Työnantajan näkökulmasta tämä tarkoittaa myös
sitä, että asia on kunnossa jos ja kun lain kirjainta noudatetaan. Työntekijän
näkökulmasta tämä tarkoittaa silloin täsmällisesti maksimia.
Yksilön järjestäytymisellä on työntekijäpuolella vaikutusta, mutta myös
järjestäytymättömyys vaikuttaa.
Järjestäytymätön työntekijä ei tyydy pelkästään järjestäytyneiden työntekijöiden
päätöksiin. Hän antaa vaikutusvaltaa suoraan työnantajalle.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
5
Eläketurva
Suomalainen palkansaajien eläketurva ( TEL ) on ansiosidonnainen ja se perustuu
työeläkevakuutukseen. Järjestelmä aloitettiin vuonna 1961, jolloin laki työntekijöiden
eläkkeistä astui voimaan.
Vakuutuksessa edunsaajana on työntekijä. Eläkkeen määrään vaikuttaa työhistoria ja
ansioiden määrä.
Kun järjestelmä otettiin käyttöön v 1961 se rahoitettiin silloin kokonaan työnantajan
maksamina palkkojen prosenttuaalisina sivukustannuksina. Oleellista oli, että
työntekijät tyytyivät tuolloin vastaavasti pienempiin palkankorotuksiin. Työeläkkeet on
rahoitettu työntekijöiden palkkakuluista ja aikanaan maksettava eläke on tavallaan
myöhennettyä palkanmaksua. Vuodesta 1961 lähtien palkkaneuvotteluissa palkat ja
työeläkevakuutusmaksut ovat olleet mukana osana pakkaratkaisukokonaisuutta.
Järjestelmää rukattiin laman aikana siksi, että työnantajien mielestä
palkkakustannukset olivat liian suuret ja että ainakin sivukustannuksia oli pienennettävä.
TEL -maksut olivat 21 %:n luokkaa bruttopalkasta eli bruttopalkan päälle.
Laman syvyyden vuoksi työllisyyttä haluttiin tukea kaikin tavoin ja eduskunta päättikin,
että TEL -maksut jaetaan työantajan ja työntekijän maksettavaksi siten, että nyt
työnantaja maksaa noin 16 % bruttopalkan päälle ja työntekijä noin 5 % pidätyksenä
bruttopalkasta. Joka pidätys on myös verotuksessa vähennyskelpoinen. Kun TEL -
maksu peritään suoraan palkasta siitä on tullut veroluonteinen maksu.
Työnantajalla on jatkuva intressi tavoitella nykyistä pienempää maksuosuutta, rahasta
kun on kysymys.
Kun eläkevakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusta ei voida pienentää puuttumatta
tulevan eläkkeen tasoon, niin työnantajan maksuosuuden pienentäminen tulisi
vääjäämättä työntekijän osuuden korotukseksi. Lienee myös selviö, että työntekijä ei saa
kompensaationa maksuosuutensa korotuksen suuruista pysyvää palkankorotusta.
Työntekijät voivat puolustaa nykyistä järjestelmää ja nykyisiä maksuosuuksia
vaikuttamalla lainsäädäntöön jo sen valmisteluvaiheessa ja vaikuttamalla TUPO - ja
työehtosopimusneuvotteluissa.
Esimerkiksi tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun tähtääviä neuvotteluita ei aloiteta, jos
TEL -maksujen osuuksia tultaisiin sopimuskaudella muuttamaan työntekijöiden
vahingoksi.
Järjestäytyneet työnantajat etenkin yrittäjäsiivellä ( Suomen Yrittäjät ) ovat pitäneet
moittivaa keskustelua työnantajien sivukustannuksista.
Työntekijän oman edun puolustaminen voi onnistua vain työntekijäjärjestöjen kautta ja
avulla. Järjestäytymätön työntekijä heikentää työntekijäjärjestöjen painoarvoa ja lisää
riskiä muuttaa eläkevakuutuksen maksuosuutta työntekijän vahingoksi.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
6
Työehtosopimus
Työehtosopimusjärjestelmän katsotaan alkaneen ns. Tammikuun kihlauksesta vuonna
1940. Tuolloin elettiin Talvisodan aikaa. Työnantaja ja työntekijäkeskusjärjestöt sopivat
siitä, että sodan jälkeen ryhdytään hoitamaan työmarkkina-asioita yhdessä sopimalla.
Vuodesta 1946 lähtien työehtosopimuksia sitten onkin tehty.
Työehtosopimuksissa on kaksi sopijaosapuolta, työnantaja ja työntekijät.
Työehtosopimuksissa sovitaan työpaikoilla noudatettavista yleisistä ja kaikkia
koskevista työsuhteen ehdoista.
Työehtosopimusjärjestelmä on keskeinen väline vaikuttaa yleisiin työsuhteen ehtoihin.
Kun työehtosopimuksissa on kaksi osapuolta niin sopimusneuvotteluissa on kahdet
tavoitteet, työnantajan tavoitteet ja työntekijöiden tavoitteet.
Työehtosopimuksilla sovitaan sekä yleisistä työsuhteen ehdoista että palkoista.
Työntekijöiden tavoitteena on pitää huolta siitä, että talouden kasvavasta kakusta
lohkaistaan ansaittu siivu myös henkilöstölle. Työntekijöiden tavoitteina on
rahakysymysten ohella huolehtia myös siitä, että työn fyysinen, henkinen ja ajallinen
kuormitus ei nouse kohtuuttomaksi.
Tärkeimmät työehtosopimukset solmitaan alakohtaisesti valtakunnallisina. Alakohtaiset
sopimukset ovat alan työantajien ja alan työntekijöiden sopimuksia. Näissä
sopimuksissa otetaan alan erityspiirteet huomioon.
Työsuhteen ehtojen säätelylle on kaksi vaihtoehtoa; työlainsäädäntö ja työehtosopimus.
Jos vaihtoehtona on, että yleiset työsuhteen ehdot määrättään lailla, niin järjestelmästä
tulisi nykyistä huomattavasti jäykempi. Eduskunnalla ei ole mitään käytännön
mahdollisuuksia ottaa kaikkien alojen erityspiirteitä huomioon siinä laajuudessa kuin
ne nykyisin työehtosopimuksissa toteutuvat.
Jos yleisiä työsuhteen ehtoja ei sovita työehtosopimuksin tai lainsäädöksin niin ne
määräytyisivät yksipuolisesti työnantajan intressien perusteella. Perinteinen työväenliike
vaati 8 tunnin työaikaa 1900 luvun alussa. Voimassaolevasta työaikalaista huolimatta
ylemmät toimihenkilöt vaativat 2000 luvun alussa 8 tunnin työaikaa ja vaativat
viranomaisia valvomaan että ylityöt rajattaisiin lain mukaisiksi.
Neuvotteluosapuolena olevan työntekijäjärjestön painoarvo riippuu
järjestäytymisasteesta. Mitä korkeampi on järjestäytymisaste sitä parempi on
neuvotteluasema. Järjestäytymätön työntekijä ei tue työtekijöiden etujen kehittämistä,
järjestäytymättömyys edistää työnantajien tavoitteiden toteutumista.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
7
TUPO -korotukset
Palkka on työtehtävien ohella työsuhteen keskeisin tekijä. Useimmille palkansaajille se
on myös ainoa tulonlähde.
Palkkaan liittyy runsaasti tunnepohjaisia tekijöitä. Palkan suuruudella mitataan ainakin
arvostusta, työn vastuullisuutta, vaativuutta ja työtuloksia.
Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin ja rahaliitto EMU :un. Tulopoliittisten neuvotteluissa
sopimuskauden palkankorotusvara määritetään inflaation ja keskimääräisen työn
tuottavuuden paranemisen summaksi.
Työehtosopimusten yleiskorotusten tasolla pyritään turvaamaan kaikille vähintään
inflaation kompensointi. Tavoitteen perusteena on se, että kaikille turvataan olemassa
oleva reaalipalkka so. palkan ostovoima.
Edelleen yleiskorotuksilla pyritään siihen, että henkilöstö saa talouden kasvavasta
kakusta oman siivun.
EMU olosuhteet aiheuttavat myös sen, että palkankorotukset ovat maltillistuneet, koska
ylimitoitetut palkankorotukset kostautuvat lisääntyvänä työttömyytenä.
Tutkimusten mukaan valtaosalla palkansaajista ainoan muutoksen palkkaan tuo
yleiskorotus.
Työnantajien tavoitteena on pitää sopimuksen yleiskorotus mahdollisimman pienenä.
Ylempien toimihenkilöiden kohdalla työnantajalla on ollut aikaa yli 30 vuotta osoittaa,
että yksilöllinen ja kannustava palkkaus olisi työehtosopimusjärjestelmää joustavampi
ja tehokkaampi. Kuitenkin ylemmät toimihenkilöt vaativat yleisesti työehtosopimuksia,
koska työnantajien vapaaehtoisesti noudattama palkka- ja muiden työsuhdeasioiden
hoitaminen on toiminut kollektiivisia työehtosopimuksia heikommin.
Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäjärjestön painoarvo riippuu
järjestäytymisasteesta. Mitä korkeampi järjestäytymisaste, sitä parempi on
neuvotteluasema.
Järjestäytymätön työntekijä ei tue yleiskorotuksia. Järjestäytymättömyys edistää
työnantajan tavoitetta mahdollisimman pienistä yleiskorotuksista aina niiden
poistamiseen asti.
Järjestäytymätön työntekijä ottaa riskin, että palkka voi työsuhteessa pienentyä inflaation
verran vuosittain. Käytännössä 50 v täyttäneen työntekijän reaalipalkka voisi pienentyä
25 - 30 % eläkeikään 65 mennessä.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
8
Paikallinen sopiminen
Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset muodostavat työsuhteen ehtojen ja
työolosuhteiden perusnormit.
Perusnormien tavoitteena on taata koko henkilöstölle kohtuulliset työskentelyolosuhteet.
Kun kaikki yritykset noudattavat samoja sääntöjä, niin mikään yritys ei saa
ansaitsematonta kilpailuetua. Esimerkiksi vuosiloma kuuluu vuosilomalain mukaan
kaikille. Mikään yritys ei saa hintakilpailuetua siksi, että se voisi välttää vuosilomasta
aiheutuvat kustannukset.
Yritykset, niiden tuotteet ja toimintatavat poikkeavat toisistaan joissakin tapauksissa
tavalla, jota yleisissä normeissa ei ole voitu huomioida. Nämä asiat voidaan hoitaa
paikallisesti sopimalla. Myös työlainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat
mahdollisuuden sopia joitakin asioita paikallisesti.
Paikalliseen sopimiseen kuluu, että sopijaosapuolet ovat tasavertaisessa asemassa,
eikä kumpikaan osapuoli asetu sanelijaksi.
Paikallinen sopimustoiminta on normaalia yhteiskunnassa tapahtuvaa
sopimustoimintaa, jonka lähtökohta on, että sopimukset myös pidetään, puolin ja toisin.
Työsuhteen ehdoista sovittaessa on pidettävä ensisijaisesti huolta sopimusten
laadusta, siitä ja että kenenkään työyhteisön jäsenen oikeusturvaa ei loukata ja että
sopimuksiin ei sisälly kohtia joita niihin ei ole tarkoitettu.
Työntekijöiden järjestöt antavat paikalliseen sopimustoimintaan koulutusta ja neuvovat
tarvittaessa tapauskohtaisesti. Työntekijäjärjestöjen lakimiehet auttavat työntekijöitä ja
työnantajajärjestöjen lakimiehet auttavat työnantajaa.
Joidenkin, lähinnä yrittäjäsiiven työnantajien tavoitteena on ollut, että paikallisella
sopimisella korvattaisiin sekä työlainsäädäntö että työehtosopimukset. He tavoittelevat
maksimijoustoja.
Jos työnantajan tavoitteena on, että yksittäinen yritys saisi kilpailuetua sopimalla
työntekijän edusta yleistä tasoa heikommin, niin tämä etu jää lyhytaikaiseksi, koska
muut yritykset seuraavat perässä. Entinen kilpailuasetelma saavutetaan tasolla, jolla
paikallisesti sopimalla poistettu työntekijän etu on poistettu kaikilta.
Järjestäytyneet työntekijät saavat käyttöönsä paikalliseen sopimiseen perehtyneen
lakineuvonnan, jolla varmistetaan paikallisen sopimisen laatu, se että sovitaan vain
niistä asioista, joista voidaan paikallisesti sopia.
Järjestäytymätön työntekijä ottaa paikallisesti sopiessaan laaturiskin, joka realisoituu
kun huonoksi osoittautunutta sopimusta on noudatettava. ( Sovittu mikä sovittu ! )
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
9
Luottamusmies
Luottamusmiehen tehtävä on neuvotella ja sopia edustamansa henkilöstöryhmän ja
sen jäsenten asioista työnantajan kanssa. Luottamusmies joutuu myös selvittämään
työsuhteessa syntyneitä ongelmatilanteita, joista osa liittyy työhön ja osa työpaikan
ihmissuhteisiin.
Luottamusmies on linkki työnantajan ja henkilöstöryhmän välillä. Luottamusmiehen
asialista riippuu kulloisestakin yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Kun yrityksellä
menee hyvin voidaan henkilöstön etuja kohentaa, mutta kun yrityksellä menee huonosti
hoidetaan YT -neuvotteluita ja käsitellään irtisanomisia. Luottamusmiehen tehtävään
kuuluu myös neuvotella uusissa työehtosopimuksissa mainitut paikallisesti sovittavat
asiat.
Luottamusmiehen tehtävä on vaativa, hänen on ajettava edustamansa henkilöryhmän
etua kaikissa tilanteissa. Asiasta riippuen luottamusmies voi joutua olemaan työnantaja
kanssa kovastikin eri mieltä. Näiden tilanteiden varalta ja että tasavertainen
neuvottelutilanne säilyisi, luottamusmiehellä pitää olla muita henkilöstöryhmän jäseniä
parempi työsuhdeturva.
Luottamusmiehen tehtävän tulokselliseen hoitoon tarvitaan myös hänen edustamansa
henkilöstöryhmän täysi tuki. Luottamusmiehen valinta, johon kaikki kyseisen
henkilöstöryhmään kuuluvat voivat osallistua, on ryhmän selvä luottamusta osoittava
kannanotto. Vaalien jälkeen luottamus riippuu luottamusmiehen saavuttamista
tuloksista.
Lainsäädännön ja työehtosopimusten määräykset koituvat työntekijän eduksi vasta
sitten kun niitä työpaikoilla noudatetaan. Työntekijäliitot kouluttavat luottamusmiehensä
soveltamaan oikein annettuja määräyksiä. Työnantajaliitot toimivat samoin
työnantajapuolella. Ei ole kovinkaan harvinaista, että lakien ja määräysten tulkinnoista
osapuolilla on eriävä näkemys.
Työntekijäjärjestöjen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää luottamusmiesjärjestelmää
siten, että luottamusmies voi toimia kaikissa olosuhteissa henkilöstöryhmänsä
edustajana ja että työpaikoilla sovelletaan lakeja ja määräyksiä oikein. Tehtävän hoito
edellyttää aina tarpeellisten tietojen saamista sekä työnantajalta että edustamaltaan
henkilöstöryhmältä.
Järjestäytynyt työntekijä tukee jäsenyydellään sopimusjärjestelmää, luottamusmiestä ja
lakien ja määräysten oikeaa soveltamista työpaikoilla.
Järjestäytymätön työntekijä ei tue sopimusjärjestelmää ja luovuttaa lakien ja määräysten
tulkintaoikeuden työnantajalle, joka tekee nämä tulkinnat omien etujensa mukaisesti.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
10
Työttömyyskorvaus
Palkansaajan tärkein ja usein myös ainoa tulonlähde on työstä maksettava palkka. Kun
työ syystä tai toisesta loppuu, loppuu myös palkanmaksu. Työ voi loppua kokonaan,
jolloin työsuhde katkeaa, tai tilapäisesti, jolloin henkilö joutuu lomautetuksi.
Yksittäinen henkilö voi varautua palkkatulon loppumiseen vakuuttamalla itsensä
työttömyyskassassa, liittymällä kassan jäseneksi. Työttömyyskorvaus on
ansiosidonnainen. Vakuutusmaksut ovat prosentteja palkasta ja maksetut
työttömyyskorvaukset ovat prosentteja palkasta.
Työttömyyskorvauksiin tarvittavat rahat kerätään verovaroista, työnantajilta palkan
sivukustannuksina ja työntekijältä palkanpidätyksenä sekä työttömyyskassan
jäsenmaksuna.
90 -luvun laman aikana työllisyys romahti, valtion verotulot vähenivät ja
työttömyyskustannukset kasvoivat. Lama runteli myös pankkijärjestelmää, jonka
kustannukset nekin kaatuivat yhteiskunnan maksettavaksi. Seuraukset näkyvät valtion
velkana, jota on vielä jäljellä runsaasti.
Työnantajilla on jatkuva intressi tavoitella työttömyyskorvauksen tason madaltamista.
Jos työttömyyskorvaus olisi pienempi niin maksettavat palkan sivukustannuksetkin
olisivat pienemmät ja jos työttömyyskorvaus olisi pienempi, niin ihmiset tulisivat
pienemmällä palkalla työhön.
Syvimmän laman aikana valtiontaloudessa jouduttiin hevoskuurimaisesti säästämään.
Myös työttömyyskorvauksen tasoa pyrittiin madaltamaan. Työntekijät joutuivat
vastaamaan tähän pyrkimykseen uhkaamalla vientiteollisuuteen kohdistuvalla lakolla.
Asia ratkaistiin siten, että työttömyyskorvauksen taso säilytettiin ja se rahoitettiin
korottamalla työntekijän osuutta. Työntekijän maksama lisäosuus on veroluonteinen kun
se pidätetään suoraan palkasta.
Palkansaajan palkanmaksu voi loppua mitä moninaisimmista syistä, esimerkiksi
yritysjohto voi tehdä vääriä strategiavalintoja, joiden seurauksena yritys menee nurin.
On palkanmaksun keskeytymisen syy mikä tahansa, niin sen seuraus on sama, yksilö
tarvitsee tähän tilanteeseen pitävän suojaverkon. Pohjoisessa ilmastossa tarvitaan
ruokaa, katto pään päälle ja vaatetusta myös silloin kun palkkatulot keskeytyvät.
Työntekijän etua työttömyyskorvauksissa ja muihinkin työttömyyteen liittyvissä asioissa
puolustaa vain työntekijän järjestö. Työntekijä tukee järjestöään liittymällä ja olemalla
järjestön jäsen.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
11
Työsuhdeneuvonta
Työyhteisö muodostuu ihmisistä, heidän ponnisteluistaan ja keskinäisestä
kanssakäymisestään. Ihmisten muodostamassa yhteisössä asiat tapahtuvat myös
inhimillisesti, tehdään hyviä juttuja mutta myös virheitä. Kaikki yksilöt eivät tule kaikkien
kanssa toimeen, toisiin luotetaan ja toisiin ei.
Tavallisesti asiat sujuvat pienten pulmien kanssa, ristiriidat ratkaistaan tai lakaistaan
maton alle. Kun asiat eivät joskus sitten sujukaan tavallisesti, niin tarvitaan
perusteellisempi selvittely.
Pahimmillaan ristiriitaa ratkaistaan uhkaamalla tai toteuttamalla irtisanominen.
Kriisin kohdatessaan työntekijä tarvitsee nopeaa ja asiantuntevaa apua,
työsuhdeneuvontaa.
" Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat " : laulettiin 60 -luvulla. Laulun sanoma
on totta sikäli, että jutun tuomioon vaikuttaa se mitä asioita asianosaiset osaavat
painottaa. Aikaisemmalla oikeuskäytännöllä on myös vaikutuksensa.
Järjestäytynyt työntekijä saa apua järjestöstään, joka on erikoistunut avuntarvitsijan
henkilöstöryhmän säädöksiin ja olosuhteisiin. Työnantajapuolella työnantajaliitot
osaavat nekin alueensa erityispiirteet juuriaan myöten.
Työsuhdeneuvonnan tärkeys korostuu tilanteissa, joissa työsuhde on voimassa ja
jolloin yksilö voi auttaa itseään parhaiten tietämällä oikeutensa ja velvollisuutensa.
Työnantajapuoli käyttää järjestönsä asiantuntemusta täysimääräisesti varmasti.
Järjestäytynyt työntekijä saa käyttöönsä maan parhaan ja hänen etuunsa sitoutuvan
asiantuntija - avun.
Järjestäytymätön työntekijä ottaa riskin, että hän ei saa parasta mahdollista apua silloin
kun hän sitä kipeimmin tarvitsee ja menettää etujaan.
Työttömyyskassan tehtävä on maksaa työttömyyskorvauksia. Kassa käsittelee
korvausanomukset ja hoitaa maksut. Työttömyyskassa ei lain mukaan voi eikä se anna
mitään työsuhdeneuvontaa.
Järjestäytynyt työntekijä saa työsuhdeneuvonnan ja kassan jäsenyyden samassa
paketissa. Pelkkään kassaan liittynyt saa vain kassan palvelut. Jos maksaa vähemmän
niin myös saa vähemmän.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
12
Palkkatiedot ja -tutkimus
Palkka on työtehtävien ohella työsuhteen keskeisin tekijä. Haluamme työtuloksiamme
vastaavaa palkkaa, jonka tulee olla kilpailukykyinen muiden palkkaan verrattuna.
Palkkaa voi verrata muiden palkkaan vain jos muiden palkat ovat tiedossa.
Henkilöstöryhmän edunvalvonta perustuu palkkojen osalta tietoihin nykyisistä palkoista
ja aiemmasta palkkakehityksestä.
Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimuksissakaan palkkataulukoita, jotka
ohjaisivat palkanmuodostusta. Osa työnantajista käyttää palkkojen määritykseen
erilaisia vaativuudenluokitusjärjestelmiä, jotka työnantaja on ottanut yksipuolisesti
käyttöön. Työnantaja on linjannut nämä kuuluvaksi johtamisjärjestelmään, josta ei
henkilöstöryhmän kanssa neuvotella.
Palkkatason ja -rakenteen selvittämiseksi järjestöt tekevät palkkatutkimuksia joko niin,
että tiedot saadaan työnantajilta tai siten ,että palkat kysytään suoraan jäseniltä.
Työnantajalta saatavat tiedot on yleensä sovittu työehto- tai muissa henkilöstöryhmää
koskevissa sopimuksissa ja ne annetaan vain luottamusmiehelle.
Järjestäytynyt työntekijä luovuttaa järjestön pyytämät tiedot, jotka käsitellään aina
luottamuksellisesti. Vastineeksi jäsen saa kerätyn aineiston keskeisen sisällön. Hän voi
paikantaa itsensä tilastolliseen materiaaliin ja todeta onko nykyinen palkka
kilpailukykyinen vai ei.
Palkkatiedot ovat lähes korvaamattomia hakeuduttaessa uuteen työpaikkaan.
Palkkavaatimuksen pitää olla kohdallaan, ei yli- eikä alimitoitettu. Jos ylihinnoittelee
itsensä, niin ei saa töitä, jos alihinnoittelee, niin menettää vuositalolla helposti tuhansia
euroja vuosittain.
Työnantajaliitot keräävät omat palkkatilastonsa säännöllisesti. Nämä tiedot ovat kaikkien
järjestäytyneiden työnantajien käytössä.
Järjestäytynyt työntekijä saa järjestönsä kautta samat ja yhtä luotettavat tiedot kuin
työnantajallakin on. Näiden tietojen varassa voi toimia uskottavasti ja saada kelvolliset
tulokset.
Järjestäytymätön työntekijä ei osallistu palkkatietojen keräämiseen, eikä niiden
muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon. Järjestäytymätön työntekijä ottaa riskin, että
oikea tieto olisi yksinomaan työnantajan käytössä, jolloin työnantaja käyttäisi näitä tietoja
vain omien etujensa ajamiseen.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
13
Mahdollisuus vaikuttaa itse
Työelämässä tulee vastaan asioita, jotka eivät tunnu olevan oikealla tolalla. Osaan
näistä asioista yksilö voi vaikuttaa itse. Jotkin asiat ovat laaja-alaisempia, jolloin niiden
korjaaminen saattaa tarvita muutoksen joko työehtosopimukseen tai lainsäädäntöön.
Järjestäytynyt yksilö voi kiinnittää havaitsemaansa epäkohtaan huomiota ja saattaa
muutosprosessin liikkeelle järjestönsä kautta. Järjestöjen perustehtäviin kuuluu
kartoittaa säännöllisesti jäsenkuntaansa vaivaavat ongelmat. Järjestöillä on myös
henkiset ja taloudelliset resurssit hoitaa näitä pulmallisiksi koettavia asioita.
Esimerkiksi työssä jaksamattomuus on osoittautunut suhteellisen yleiseksi. Järjestöt
ovat vaikuttaneet sekä viranomaisiin että yleiseen mielipiteeseen kaikkien
mediavälineiden avulla.
Järjestöt selvittävät ongelma-asioiden yleisyyden esimerkiksi tekemällä pienimuotoisia
tutkimuksia. Osa näistä tutkimuksista vaikuttaa jopa nollatutkimukselta siksi, että
ongelma on työpaikoilla yleisesti tiedossa. Yhteiskunnan rattaat toimivat kuitenkin niin,
että tutkimuksia on tehtävä, jotta työelämää huonostikin tunteva voi muodostaa
mielipiteensä tosiasioiden perusteella.
Järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa tehokkaasti omiin asioihinsa joko tuomalla
ongelma-asioita esille tai menemällä itse kentän edustajana mukaan järjestön
toimintaan. ( mm koulutustapahtumat )
Järjestäytymätön työntekijä jättää osallistumismahdollisuutensa käyttämättä. Hän tyytyy
muiden tekemiin ratkaisuihin. Järjestäytymätön työntekijä luovuttaa omaa
vaikutusmahdollisuuttaan järjestäytyneelle työnantajalle.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
14
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi ?
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
15
Liiton jäsenyyteen liittyvät muut edut
YTN –liitot tarjoavat jäsenilleen monenlaisia jäsenetuja. Oman YTN –liittosi tarjoamista
jäseneduista saat tiedot liittosi www –sivuilta.
Agronomiliitto www.agronomiliitto.fi
Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK www.aek.fi
Akavan Yleinen Ryhmä AYR www.akavanyleinenryhma.fi
Driftingenjörsförbundet i Finland www.diff.fi
Insinööriliitto IL www.insinooriliitto.fi
Luonnontieteiden akateemisten liitto www.luonnontieteidenakateemiset.org
Metsänhoitajaliitto www.metsanhoitajat.fi
Suomen Ekonomiliitto SEFE www.sefe.fi
Suomen Farmasialiitto www.farmasialiitto.fi
Suomen Lakimiesliitto www.lakimiesliitto.fi
Suomen Psykologiliitto www.psyli.fi
Suomen Työterveyshoitajaliitto www.stthl.net
Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto http://www.valtiotieteilijoidenliitto.fi/
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK www.tek.fi
Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YTY www.yty.fi
Tradenomiliitto www.tradenomiliitto.fi
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry 18.11.2002
Pekka Laakso
16

Sinä et lisäksi näytä käsittävän EU:n maataloustukijärjestelmän luonnetta. Keskeisin pointti on siinä, että tuottajalle ei makseta täyttä hintaa myymästään tuotteestaan (sokerijuurikas). Sen vuosi osa puuttuvasta hinnasta korvataan EU:n tuella. Juuri tämän vuoksi myös viljelyn loppumisen yhteydessä maksetaan luopumistukea.

Tilanne olisi täysin erilainen jos sokerijuurikkaasta olisi koko ajan maksettu täyttä hintaa. Silloin on myös muistettava se, että kuluttajalle sokeria sisältävät elintarvikkeet olisivat aivan eri hintaluokassa.

Tavallinen palkansaaja ei myöskään ole investoinut omaan työpaikkaansa senttiäkään. Saa tosin 13 kuukauden palkan ollessaan osan 11 kuukauden ajasta työpaikalla. Minkä arvelet olevan tehokasta työaikaa siitä kahdeksasta tunnista, jotka ollaan työpaikalla? Joissakin se lähentelee seitsemää tuntia ,joissakin jää huomattavasti sen alle.