Nykyinen yhteiskunta on liian kova. Kaikki perustuu tulokseen ja voittojen maksimointiin. Tehostetaan, nopeutetaan, säästetään. Entistä vähemmällä resursseilla pitää tehdä enemmän. Pikaruoka, pikapalaveri, pika, pika, pika… Ihmiset ja varsinkin nuoret palavat loppuun.
Pehmeämpiä arvoja kiitos
koviksesta pehmis
299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
itse vauhtisokeudessamme rakentaneet tämän kilpailuyhteiskunnan, jossa ei ole tilaa perinteisille arvoillemme.
Yritysmaailman arvot eivät ole eivätkä voi olla meidän ihmisten arvoja, joiden pohjalta yritämme selviytyä elämässä.
Ahdistuneisuus, masennus ja vapaaehtoinen syrjäytyminen lisääntyvät, eikä sille haluta tehdä mitään "kilpailukyvyn" kasvattamisen kustannuksella.
Pika-arvot merkitsevät myös pikalääkitsemistä. Ihmettelen suuresti lääketehtaiden pikaiskuja TV:ssä. Kertoo siitä, että lääkemyynti on ensimmäisen kerran historiansa aikana kääntynyt laskuun.
Mielialalääkkeiden voimalla elämästä revitään kaikki mahdollinen irti. Paljon myöhemmin kysellään, mitä mielelle itse asiassa tapahtui ja kuinka lääke rasitti fyysistä olemuspuolta.
Kouluissa nuorilla tehdään rokotetutkimuksia, jotta rokotteet saataisiin pian valtion kustantaman yleisen rokotusohjelman piiriin. Influenssarokotteiden tietoiskut siitä, että elämää voi hallita vain lääketehtaiden suojeluksessa syöpyvät syvälle mieleen. Terveitä lääkitään niin kauan, kunnes he ovat todella sairaita. Sen jälkeen onkin jo mahdollista hoitaa oikeaa sairautta.
Kovassa yhteiskunnassa ovat kovat arvot joka taholla. Perhe on kaikkein aliarvostetuin. Niinpä yhteiskunnan tehtäväksi jääkin hoitaa perheen pienimmät, kun vanhemmat pikapäätöksensä turvin hakevat itselleen tunnustusta arvoista, jotka heidän pikavalintansa ovat saaneet aikaan eduskunnassa.
Alituinen kiire takaa sen, että ajatella ei tarvitse. Ajattelu on avainhenkilöiden erityisessä suojeluksessa. He kertovat mielellään siitä, mitä ja miten saa ajatella.