Täällä on keskusteltu

on kaikkein eniten tyhjää tilaa.Kaikin tavoin käyttökelpoista tyhjää tilaa.

Juuripa siksi on olemassa pitkät perinteet kirkon lapsi- ja nuorisotyöllä.

Arvasin, että ajan päälle tämäkin kysymys tulee esille ja juuri tuolla termistöllä "kristityt nuoret", mikä on todella matalaotsaisesti esitetty. Kuten jokainen ateisti muistaa kirjoituksissaan ilonneensa satoja kertoja, että pääkaupunkiseudun ihmisistä on uskonnottomia pian liki puolet ja siellä myös väkivalta ja turvattomuus on lissäntynyt samaa tilastollista tahtia.

Siispä kertaus ja hyvin karkea tiivistys kirjoituksistanne, arvoisat ateistit. Joka ketjussa oli jossain vaiheessa kirjoitus, että miksi kirkko raiskaa lapsen/ nuoren mielen. Nyt kun sitten on hädän hetki, kysyykin samat ateistit, miksi kirkko ei tee mitään lasten ja nuorten eteen.

Kirkon työllä on pitkät perinteet juuri lasten ja nuorten parissa tehtävällä työllä. Viime aikoina sitä on toki häirinnyt kaikenlainen kirkon mustamaalaus, esimerkiksi rippikoulupalstalla, missä nuoret aidosti esittävät kysymyksiä rippikoulusta. Siitä huolimatta kirkon nuorisotyö on tärkeä poodiumi kohdata nuoria ja vastata heidän kysymyksiinsä.

Tämän hetken nuori on vain niin valtavan heitteillejätetty. Kirkkoon ei saisi mennä, vanhemmat ovat jättäneet heidät yksin kysymyksineen, kun vanhemmus on hukassa ajan moraalisen selkärangattomuuden vuoksi. Siihen kirkko on vastannut järjestämällä nuorille koulutusta, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia hyvässä seurassa, kouluttamalla heitä isoisiksi ja kerhonohjaajiksi ja vertaistukilaisiksi.

Mutta kun nykyään ei saa olla kristitty! Ei saa sanoa mielipidettään uskon näkökulmasta, ei saa julkisesti ilmaista uskoaan, ei saa tukea koulun opetuksesta, kun se on ääriateistien vaatikuksesta liian loukkaavana poistettu koulusta. Enemmän ateistille on iloa yhdestä kirkosta poiskääntyneestä eksytetystä kuin sadasta kunnollisesta nuoresta.

Tiedän taas kerran saavani hihhulin maineen, mutta sitä en pelkää. Uskoani kun en saisi tuoda esille enkä varsinkaan sen kautta esittää yhteiskuntakritiikkiä enkä tarjota moraalista ja eettistä vaihtoehtoa kaiken sallivalle ja hyväksyvälle ihmistä raunioittavalle nykysuuntaukselle. Sitä saa mitä on kylvänyt. Ja sen rappeuttavan menon seuraukset nyt jaamme koko kansana.

Silloin yhteiskunnassa tulee enemmänkin olemaan vallala se ilmiö, että kirkko järjestää kriisiapua muiden aiheuttamien tragedioiden vuoksi. Ennuste on, että välinpitämättömyys toisista ihmisistä kasvaa ja vastuuttomuus ja sallivuus sitten kasvattaa ihmisiä, jotka ajautuvat äärimmäisiin tekoihin.

Yhteiskuntamme on jo sairas, mutta vielä ihaillaan keisarin uusia vaatteita, vaikka näkijöitä alkaa olla jo kaikkialla yhteiskunnassa. Polaarisuus kasvaa ja aiheuttaa lisääntyvästi ristiriitoja.

Monet ihmiset eivät käsitä, että on merkittävä ero uskovalla ja ns tapakristityllä, joka on vain pakkoliitetty kirkkoon jonkun rituaalin kautta. Se että joku kortti on jossain kortistossa, ei merkitse sitä että ihminen on tullut uskoonkokemuksellisesti. Uskova pyrkii elämään sen mukaan mitä julistaa ja mitä Jeesus opetti. Se on humaania ja yhteiskunnallisesti korkea moraalista elämää. Uskonnollisuus julistaa ulkonaisesti kristillisyyttä, mutta ei elä sitä todeksi itse. Siksi ei voi puhua kristityistä niputettuina joukkoina, koska jokainen on yksilö. Olin ennen nimikristitty luterilainen enkä edes uskonut Jumalan olemassa oloon.Elin moraalisesti ala-arvoista elämää ja haavoitin ympäristöä pahasti.Kun sitten kohtasin Jumalan Hän muutti minut. Erosin kirkosta, koska erotin kaksi asiaa toisistaan valtiokirkon organisaationa ja henkilökohtaisen vakaumuksen ja kokemuksellisen uskon.

Olen ihminen. Inhimillinen ja en erehtymätön. Kaipa jotkut uskovat nyt tuntevat jossain määrin, että ateistiset evolutionistit saivat nenilleen kun ovat aina parjanneet ja pilkanneet törkeästi uskovia ja julistautuneet ainoiksi oikein ajattelijoiksi ja älykkäiksi. Ehkä pitäisi mennä itseensä. Mitä olenkaan sanonut toisista.
Useimmiten olen yrittänyt valottaa asioiden perusteita (arvoja ja motiiveja) syvemmin kuin pintaraapaisulla. Uskovan näkökulmasta ateistinen ja evolutionistinen maailmankuva on järjetön ja absurdi ja jumalattoman näkökulmasta uskovan maailmankuva on käsittämätön.

Tämä keskustelu Jokelasta on seuraus siitä mitä ateistit ovat kylväneet jo vuosikymmeniä kirotessaan uskovia ihmisiä, sen sijaan että olisimme pyrkineet ymmärtämään toisiamme. Olen itsekin kuullut hirvittäviä asioita ateistin suusta aina väkivaltaan ja tappouhkailuihin asti. En hämmästy sitä että Jokelassa yksi lähti liikkeelle mursi jään ja toimi purkaen vihansa ulos. Jatkoa seuraa varmasti!