Miten ja missä elämäntilanteessa sinusta tuli ateisti? Jos olit ennen ev.lut. (tms.) kirkon jäsen, mikä sai sinut hylkäämään uskonnon? Onko kyseessä ollut jokin kirja tms., jonka luettuasi olet päätynyt ateismiin? Oletko koskaan perehtynyt myös kristinuskoa (tms.) puolustaviin teoksiin, vai oletko lukenut vain ateistista materiaalia?
HUOM! EN OLE KIINNOSTUNUT SIITÄ, MITÄ MIELTÄ KUKAKIN ON USKONNOSTA (LIENEE ITSESTÄÄN SELVÄÄ, ETTÄ ATEISTIT PITÄVÄT USKONTOA TYPERÄNÄ, DOGMAATTISENA TAIKAUSKONA JNE.), JOTEN TÄNNE ON SIIS TURHA KIRJOITTAA "MÄ OON ATEISTI, KOSKA USKONNOT ON NIIN V***N TYHMIÄ"-TYYLISIÄ VIESTEJÄ!
Kuinka sinusta tuli ateisti?
63
1648
Vastaukset
- :o lsdlldld Ex-Hellari
18 vuotiaana heräsin vaan ett miksi perustaa koko elämänsä johonkin niin epävarmaan. Jumalan johdatusta ei näkynyt missään. Koko menestykseni omaa perua. Alkoivat uskovaiset vaan näyttämään järkyttäviltä 2000 vuotta vnhaan kirjaan perustuvassa ehdottomuudessaan. Ja todisteita Jumalan olemassa olossa ei ole, ainakaan juuri kristinuskon jumalan olemassa olosta.
Ainoa asia mitä menetin uskon myötä oli syylisyys.- Jumalasta tai jumalista
ei ole mitään tieteellisiä todisteita.
- vastaus:
En koskaan ole ryhtynyt uskomaan mihinkään jumalaan, joten olen ollut syntymästäni lähtien ateisti.
- utelias88
Vanhempasi eivät siis kuuluneet kirkkoon? Sinua ei koskaan kastettu kirkoon? Entäs muut kysymykset: oletko koskaan perehtynyt kristinuksoa puolustaviin kirjoituksiin? Tällä en tarkoita raamattua, tai mitään hartauskirjallisuutta, vaan esim. kristinuskon perusteita käsitteleviä teoksia? (Mikä tahansa muukin uskonto toki sopii...) Oletko koskaan perehtynyt edes ateistiseen kirjallisuuteen tai muuhun materiaaliin?
- eivät kuulu
utelias88 kirjoitti:
Vanhempasi eivät siis kuuluneet kirkkoon? Sinua ei koskaan kastettu kirkoon? Entäs muut kysymykset: oletko koskaan perehtynyt kristinuksoa puolustaviin kirjoituksiin? Tällä en tarkoita raamattua, tai mitään hartauskirjallisuutta, vaan esim. kristinuskon perusteita käsitteleviä teoksia? (Mikä tahansa muukin uskonto toki sopii...) Oletko koskaan perehtynyt edes ateistiseen kirjallisuuteen tai muuhun materiaaliin?
kirkkoon. Uskonnollisiin teksteihin olen perehtynyt hyvin laajasti.
- Wapachu
Oikeastaan olen ollut agnostikko jo lapsena,
jo silloin olin epäilevä uskontoa kohtaan. Samalla hieman pelkäsinkin epäilyjäni. Luultavasti pelkoni syy oli helvetillä pelottelu. Sitten vanhetessani pelko katosi ja rupesin miettimään vähän tarkemmin koko asiaa. Näin minusta tuli ateisti.
Miksi minusta tuli ateisti?
Lyhyesti sanottuna, en ymmärrä mitä järkeä tässä maailmassa olisi, jos se menisi esim. Kristinuskon mukaan.
Varsinaisesti en ole hylännyt uskontoa, koska en ole oikeastaan koskaan ollut uskovainen. Jos jotain kuitenkin pitää sanoa, niin syy olisi järki/päättely.
On sitä joskus tullut luettua. En ole kyllä koskaan mitään vakuuttavaa tekstiä lukenut.- utelias88
Näetkö maailmassa siis "JÄRKEÄ", jos mitään "Jumalaa" ei ole olemassa? Itse rupesin ateistiksi joitakin vuosia sitten ja totesin, että elämässä ei ole mitään järkeä...
Oletko koskaan kuulunut kirkkoon? - Wapachu
utelias88 kirjoitti:
Näetkö maailmassa siis "JÄRKEÄ", jos mitään "Jumalaa" ei ole olemassa? Itse rupesin ateistiksi joitakin vuosia sitten ja totesin, että elämässä ei ole mitään järkeä...
Oletko koskaan kuulunut kirkkoon?Olen samoilla teillä kanssasi, kun sanot "elämässä ei ole mitään järkeä...".
Mutta jos puhutaan maailmasta, niin näen enemmän järkeä siinä että, kaikki tapahtuu sattumanvaraisesti. Uskonnon näkökulma taas tuntuu järjettömältä.
Toivottavasti vastaukseni ei ollut liian epäselvä. - Wapachu
Wapachu kirjoitti:
Olen samoilla teillä kanssasi, kun sanot "elämässä ei ole mitään järkeä...".
Mutta jos puhutaan maailmasta, niin näen enemmän järkeä siinä että, kaikki tapahtuu sattumanvaraisesti. Uskonnon näkökulma taas tuntuu järjettömältä.
Toivottavasti vastaukseni ei ollut liian epäselvä.Unohdin vastata viimeiseen kysymykseesi.
Kyllä olen vielä toistaiseksi kirkossa, tähän saakka lähinnä kirkon avustustyön ja perhejuhlien takia.
Perheeni jäsenet ovat kaikki ns. tapauskovaisia. Tosin isäni ja äitini ovat eronneet kirkosta verotuksen vuoksi.
Itsellänikin on myös suunnitelmissa erota. - Tumpeloateisti (ex. utelias88)
Wapachu kirjoitti:
Olen samoilla teillä kanssasi, kun sanot "elämässä ei ole mitään järkeä...".
Mutta jos puhutaan maailmasta, niin näen enemmän järkeä siinä että, kaikki tapahtuu sattumanvaraisesti. Uskonnon näkökulma taas tuntuu järjettömältä.
Toivottavasti vastaukseni ei ollut liian epäselvä.Kiitos vastauksestasi. Ymmärrän kyllä mitä sanot. (Olen tosin hieman ymmälläni tämän palstan muista tapahtumista...)
- Juippi vain
Itselläni ateistinen ajatussuunta kypsyi hiljalleen siitä lähtien kun asioita aloitin pohtimaan perusteellisemmin.
Vartuin maallaseudulla jossa ihmiset yleensä ottaen ovat vähän vanhoillisempia, ja siis uskonnollisempia. Koulussa kävin uskonnon tunneilla siinä missä muutkin ja jossain vaiheessa ylä-astetta uskontojen järjellisyys alkoi tuntua melko löyhältä käsitteeltä.
Ironisesti lopullinen johtopäätös asiaan taisi tulla rippikoulun aikana, jossa aiempaa tarkemmin tutustuttiin kristinuskon perustuksiin. Naimaluvan kyllä sain eikä jumalakaan katsonut asiakseen minua ehtoollisleipään tukehduttaa.
Ainoatakaan ateistista opusta en ole eläissäni lukenut, eikä minulla ole tarvetta niin tehdä vastaisuudessakaan. Kääntyminen ateistiksi ei ollut päätös vaan ennemminkin johtopäätös asioita joka kantilta punnittuani. Kenenkään ideologioita en myöskään seuraa ja elän täysin omien moraalikäsitysteni mukaan.
Ja kas kummaa, en tunne tarvetta vahingoittaa lähimmäistäni tai mitään muutakaan eläväistä. Varastamista tai toisen omaisuuden vahingoittamista halveksin syvästi. En tunne että elämälläni on sen suurempaa tarkoitusta, mutta tarkoitukseni on nauttia tästä lyhyestä maallisesta vaelluksesta ja tehdä siitä parempaa myös kanssa ihmisille. Samansuuntaisia käsityksiä ajattelisin myös muilla järkevillä ihmisillä olevan, uskoo tämä sitte jumalaan tai ei.
Kukaan kristitty tuskin voi moittia minua huonojen elämäntapojen takia, ja jos tästä huolimatta mahdollinen yläkerran herra päättää minut tuliseen pätsiin tuiskauttaa, niin se kertoo kyllä enemmän Hänestä kuin minusta.- utelias88
Minun tarinani on hieman toisenlainen... Olin ennen uskovainen (en tiedä miksi...vanhempani eivät ole, enkä tunne oikeastaan ketään joka olisi...). Uskovaisuuteni perustui lähinnä vain Raamattuun. Myöhemmin aloin lukea tieteellistä ja ateistista kirjallisuutta ja aloin epäillä uskoni perusteita. Päädyin lopulta ateismiin. Huomasin kuitenkin, että vaikka nyt olin löytänyt "totuuden" olin pajon onnettomampi kuin aikaisemmin: ei ollut mitään syytä ajatella, että mikään olisi "hyvää" tai "huonoa". En pysty palaamaan takaisin entiseen uskonnollisuuteeni, mutta huomaan luettuani kristinuskoa puolustavaa materiaalia, että uskonto perustelee melko hyvin juuri elämän mielekkyyttä. Esimerkin mainitakseni: kristinuskoa puolustavissa teoksissa esitetään kysymys: "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" Mielenkiintoista, mutta en pysty uskomaan siihen...
- mikä syntinen
Kaiki ovat syntisiä, sinäkin. Synti on hengellinen kuolemantila, ero epäuskon kautta Elävästä Jumalasta. Synnin palkka on siis kuolema. Kaikki kuolevat kerran, uskottomat kahdesti.
Ilm.2:
10. Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.
11. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.'
Ilm.21:
6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
-toinen kuolema =iankaikkinen ero Elävästä Jumalasta.
-syntiinlankeemuksen takia rikkoontunut yhteys Jumalan ja ihmisen välillä saadaan kuntoon Jeesuksen Kristuksen uskon kautta, silloin toinen kuolema ei vahingoita.
>>Kukaan kristitty tuskin voi moittia minua huonojen elämäntapojen takia, ja jos tästä huolimatta mahdollinen yläkerran herra päättää minut tuliseen pätsiin tuiskauttaa, niin se kertoo kyllä enemmän Hänestä kuin minusta. - Dara
utelias88 kirjoitti:
Minun tarinani on hieman toisenlainen... Olin ennen uskovainen (en tiedä miksi...vanhempani eivät ole, enkä tunne oikeastaan ketään joka olisi...). Uskovaisuuteni perustui lähinnä vain Raamattuun. Myöhemmin aloin lukea tieteellistä ja ateistista kirjallisuutta ja aloin epäillä uskoni perusteita. Päädyin lopulta ateismiin. Huomasin kuitenkin, että vaikka nyt olin löytänyt "totuuden" olin pajon onnettomampi kuin aikaisemmin: ei ollut mitään syytä ajatella, että mikään olisi "hyvää" tai "huonoa". En pysty palaamaan takaisin entiseen uskonnollisuuteeni, mutta huomaan luettuani kristinuskoa puolustavaa materiaalia, että uskonto perustelee melko hyvin juuri elämän mielekkyyttä. Esimerkin mainitakseni: kristinuskoa puolustavissa teoksissa esitetään kysymys: "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" Mielenkiintoista, mutta en pysty uskomaan siihen...
"Huomasin kuitenkin, että vaikka nyt olin löytänyt "totuuden" olin paljon onnettomampi kuin aikaisemmin"
Minä puolestani en ole koskaan mitään yksiselitteistä totuutta löytänyt, enkä sellaista ole etsinytkään. Olen huomannut, että se totuus kun tuntuu vaihtelevan eri ihmisillä aika lailla, joten kaiketi jokainen meistä luo oman totuutensa. Minulle järkeä kaikessa on eniten siinä, ettei ole mitään jumalaa, on vaan ihminen monine totuuden määritelmineen. Jos olisi jokin jumala, niin mikä se sitten olisi? Miksei sitten kaikkien käsitys totuudestakin olisi samanlainen, jos olisi olemassa jokin yksi oikea totuus? Kaikkein järkevimmältä minusta tuntuu, ettei ole mitään jumalaa eikä yhtä ainoaa oikeaa totuuttakaan. Enkä tiedä, onko tämä minun ajattelutapanikaan mikään totuus. Se on vain se tapa, joka minusta kaikkein todennäköisimmältä tuntuu.
"ei ollut mitään syytä ajatella, että olisi mitään "hyvää" tai "huonoa"."
Niin, minä määrittelen itse sen, mikä minusta on hyvää ja mikä huonoa, kuten muutkin ihmiset tuntuvat määrittelevän. Loppujen lopuksi en tiedä, onko paljonkaan asioita, jotka jotenkin yleispätevästi ja absoluuttisesti olisivat joko hyviä tai huonoja. Minusta aikalailla kaikessa on aspekteja molemmista, vähän tilanteesta riippuen.
" "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" Mielenkiintoista, mutta en pysty uskomaan siihen..."
En minäkään pysty uskomaan tuohon. Faktaahan kuitenkin on se, ettei ole mitään yhteneväistä, yleismaailmallista käsitystä mistään absoluuttisesta oikeasta tai väärästä, vaan nämä käsitteet määritellään vähän eri lailla eri puolilla maailmaa, eri kulttuureissa, uskonnoissa ja jopa eri ihmisten kesken. Jos olisi joku yksittäinen "jokin", jonka kautta näitä käsitteitä määriteltäisiin, niin eikö määritelmienkin silloin pitäisi olla yhteneväisiä? Mikseivät ne sitten ole? Miksi eri ihmiset näkevät eri asioita oikeina tai väärinä? Minusta loogisin vastaus tähän on se, ettei ole sitä yhteistä määrittelijää, on vain ihmisiä, jotka sopivat määritelmistä keskenään. - Dara
Dara kirjoitti:
"Huomasin kuitenkin, että vaikka nyt olin löytänyt "totuuden" olin paljon onnettomampi kuin aikaisemmin"
Minä puolestani en ole koskaan mitään yksiselitteistä totuutta löytänyt, enkä sellaista ole etsinytkään. Olen huomannut, että se totuus kun tuntuu vaihtelevan eri ihmisillä aika lailla, joten kaiketi jokainen meistä luo oman totuutensa. Minulle järkeä kaikessa on eniten siinä, ettei ole mitään jumalaa, on vaan ihminen monine totuuden määritelmineen. Jos olisi jokin jumala, niin mikä se sitten olisi? Miksei sitten kaikkien käsitys totuudestakin olisi samanlainen, jos olisi olemassa jokin yksi oikea totuus? Kaikkein järkevimmältä minusta tuntuu, ettei ole mitään jumalaa eikä yhtä ainoaa oikeaa totuuttakaan. Enkä tiedä, onko tämä minun ajattelutapanikaan mikään totuus. Se on vain se tapa, joka minusta kaikkein todennäköisimmältä tuntuu.
"ei ollut mitään syytä ajatella, että olisi mitään "hyvää" tai "huonoa"."
Niin, minä määrittelen itse sen, mikä minusta on hyvää ja mikä huonoa, kuten muutkin ihmiset tuntuvat määrittelevän. Loppujen lopuksi en tiedä, onko paljonkaan asioita, jotka jotenkin yleispätevästi ja absoluuttisesti olisivat joko hyviä tai huonoja. Minusta aikalailla kaikessa on aspekteja molemmista, vähän tilanteesta riippuen.
" "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" Mielenkiintoista, mutta en pysty uskomaan siihen..."
En minäkään pysty uskomaan tuohon. Faktaahan kuitenkin on se, ettei ole mitään yhteneväistä, yleismaailmallista käsitystä mistään absoluuttisesta oikeasta tai väärästä, vaan nämä käsitteet määritellään vähän eri lailla eri puolilla maailmaa, eri kulttuureissa, uskonnoissa ja jopa eri ihmisten kesken. Jos olisi joku yksittäinen "jokin", jonka kautta näitä käsitteitä määriteltäisiin, niin eikö määritelmienkin silloin pitäisi olla yhteneväisiä? Mikseivät ne sitten ole? Miksi eri ihmiset näkevät eri asioita oikeina tai väärinä? Minusta loogisin vastaus tähän on se, ettei ole sitä yhteistä määrittelijää, on vain ihmisiä, jotka sopivat määritelmistä keskenään.Vastaus vielä alkuperäiseen kysymykseesikin: minusta ei ole koskaan tullut ateistia. En ole koskaan uskonut mihinkään jumalaan.
- Anonyymi
utelias88 kirjoitti:
Minun tarinani on hieman toisenlainen... Olin ennen uskovainen (en tiedä miksi...vanhempani eivät ole, enkä tunne oikeastaan ketään joka olisi...). Uskovaisuuteni perustui lähinnä vain Raamattuun. Myöhemmin aloin lukea tieteellistä ja ateistista kirjallisuutta ja aloin epäillä uskoni perusteita. Päädyin lopulta ateismiin. Huomasin kuitenkin, että vaikka nyt olin löytänyt "totuuden" olin pajon onnettomampi kuin aikaisemmin: ei ollut mitään syytä ajatella, että mikään olisi "hyvää" tai "huonoa". En pysty palaamaan takaisin entiseen uskonnollisuuteeni, mutta huomaan luettuani kristinuskoa puolustavaa materiaalia, että uskonto perustelee melko hyvin juuri elämän mielekkyyttä. Esimerkin mainitakseni: kristinuskoa puolustavissa teoksissa esitetään kysymys: "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" Mielenkiintoista, mutta en pysty uskomaan siihen...
”Esimerkin mainitakseni: kristinuskoa puolustavissa teoksissa esitetään kysymys: "Eikö juuri se, että jokin asia mielestäsi on "oikein" tai "väärin" osoita, että on olemassa jokin, jonka mukaan nämä termit voidaan määritellä?" ”
Jep. Evolutionatiivisesti katsottuna toimivat moraalisäännöt ovat sellaisia, jotka edistävät lajin menestymistä. On helppo ymmärtää esimerkiksi, miksi laji-kumppaneiden tappaminen on lajin selviytymisen kannalta huono asia. Ihmisen moraalinormisto on sellaista, joka edistää yhteistoimintaa ja hyvinvointia.
- hakeudu hoitoon
Viiraako päässä?
Hakeudu hoitoon.
Eikä millään pahalla.
Jokelan juttua ei voi liittää ateismiin tai ateisteihin.
Katso sinne peiliin.- utelias88
Mitä ihmettä? Kuka täällä on sanonut sanaakaan Jokelasta?
- ssssss
utelias88 kirjoitti:
Mitä ihmettä? Kuka täällä on sanonut sanaakaan Jokelasta?
jo nimimerkkisi viittaa siihen älypää.
Teosta kuin teosta on tekijä itse vastuussa.
Älä yritä sälyttää syyllisyyttä muualle. - utelias88
ssssss kirjoitti:
jo nimimerkkisi viittaa siihen älypää.
Teosta kuin teosta on tekijä itse vastuussa.
Älä yritä sälyttää syyllisyyttä muualle.Jokelan ampuja ei takuulla ollut ateisti!
- H.H.
utelias88 kirjoitti:
Jokelan ampuja ei takuulla ollut ateisti!
Utelias88, et liene minä ja ehkäpä vilpitönkin olet. Saamiesi vastausten älyttömyys sai sinut hämilleen, enkä todellakaan voi sinua siitä moittia. Itse sensijaan olen sangen huvittunut. Jaan ilon kanssasi.
Joskus olin pakotettu kirjoittamaan monella eri nimimerkillä, sivuutetaan syy, ja kerroin tämän sitten palstalla. Tarina jäi siinä määrin elämään, että jotkut alkoivat arvuuttelemaan josko olisin taas toisella nimimerkillä kirjoittelemassa. Joillakin tämä saa suorastaan vainoharhaisia mittasuhteita.
Sitten hra A. Hitleriin. Jotkut palstan natsisympaatit ja satanistitaustaiset koodavat natsitervehdyksen heil Hitler muotoonsa 88, h:n ollessa aakkosten 8. kirjain. Nämä pöpöjä näkevät kokivat nimimerkkisi kaiketi käänteisesti, että minä olisin jättänyt vihjeen olevani tuon tekstisi takana. Hassua, eikö vain? Tulet huomaamaan, että jos, ja kun, tulet jatkossakin kirjoittamaan tuolla nimimerkilläsi ja yhtä vilpittömästi, niin täällä alkavat suorat syytökset ja väitteet kuinka nimimerkit H.H. ja utelias88 olisivat yksi ja sama henkilö, ynnä muuta skeidaa.
Tervetuloa hieman epävakaaseen, mutta ateismissaan järkkymättömään porukkaan. Joukossa on tosin joitakin meitä kristittyjäkin, vaikka jotkut ateistit kokevat kuinka pitää olla hard core -ateisti ollakseen arvollinen keskustelemaan ateismista.
Jep-jep. - H.H.
Huu-uh, kylläpä sitä nähdään minut taas monessa paikassa. Arvaat kuinka hassulta tuo näyttää ketjun aloittajasta, niinkuin minustakin :D :D :D
- H.H.
ssssss kirjoitti:
jo nimimerkkisi viittaa siihen älypää.
Teosta kuin teosta on tekijä itse vastuussa.
Älä yritä sälyttää syyllisyyttä muualle.Vitsi, miten lystikästä. Kun kirjoitat Jokelasta, kerrot kuinka nimimerkkikin jo viittaa siihen (Jokelaan, vai nimimerkkiin H.H.), niin eihän nimim. utelias89 voi pitää sinua muuta kuin pönttönä:D Luultavasti monet ateistitkaan eivät olisi tehneet esittämiäsi johtopäätöksiä, ainakaan niitä tänne vuodattaneet. Sinulla oli pidäkkeesi olla kirjoittamatta, mutta kirjoitit silti. Valitsitpahan vain strategian, että käytät kertanikkiä, jotta sinua ei voi tunnistaa, mikäli kirjoitatkin päättömiä. Tällaista puskasankaruutta edustit ateismillasi tänään.
- utelias88
H.H. kirjoitti:
Utelias88, et liene minä ja ehkäpä vilpitönkin olet. Saamiesi vastausten älyttömyys sai sinut hämilleen, enkä todellakaan voi sinua siitä moittia. Itse sensijaan olen sangen huvittunut. Jaan ilon kanssasi.
Joskus olin pakotettu kirjoittamaan monella eri nimimerkillä, sivuutetaan syy, ja kerroin tämän sitten palstalla. Tarina jäi siinä määrin elämään, että jotkut alkoivat arvuuttelemaan josko olisin taas toisella nimimerkillä kirjoittelemassa. Joillakin tämä saa suorastaan vainoharhaisia mittasuhteita.
Sitten hra A. Hitleriin. Jotkut palstan natsisympaatit ja satanistitaustaiset koodavat natsitervehdyksen heil Hitler muotoonsa 88, h:n ollessa aakkosten 8. kirjain. Nämä pöpöjä näkevät kokivat nimimerkkisi kaiketi käänteisesti, että minä olisin jättänyt vihjeen olevani tuon tekstisi takana. Hassua, eikö vain? Tulet huomaamaan, että jos, ja kun, tulet jatkossakin kirjoittamaan tuolla nimimerkilläsi ja yhtä vilpittömästi, niin täällä alkavat suorat syytökset ja väitteet kuinka nimimerkit H.H. ja utelias88 olisivat yksi ja sama henkilö, ynnä muuta skeidaa.
Tervetuloa hieman epävakaaseen, mutta ateismissaan järkkymättömään porukkaan. Joukossa on tosin joitakin meitä kristittyjäkin, vaikka jotkut ateistit kokevat kuinka pitää olla hard core -ateisti ollakseen arvollinen keskustelemaan ateismista.
Jep-jep.Nimimerkki tulee kylläkin siitä, että olen syntynyt vuonna '88... Ja uteliaskin olen, joten...
Pitänee varmaan käyttää jotakin muuta nimimerkkiä???
Tai vielä parempaa, ei enää kirjoitella tänne...liian outoa porukkaa täällä... - H.H.
utelias88 kirjoitti:
Nimimerkki tulee kylläkin siitä, että olen syntynyt vuonna '88... Ja uteliaskin olen, joten...
Pitänee varmaan käyttää jotakin muuta nimimerkkiä???
Tai vielä parempaa, ei enää kirjoitella tänne...liian outoa porukkaa täällä..."Pitänee varmaan käyttää jotakin muuta nimimerkkiä???"
Ei toki, mutta tulit vain yhdistetyksi minun käyttämääni, joka kerää aggressiivisimmilta ateisteilta paljon porua. Sillä nimimerkin vaihtamisella sinänsä ei ole merkitystä, koska tulet huomaamaan ettei ateismin aiheesta kirjoittamasi kelpaa täkäläisille ateisteille, ellet itse omaa ateistista näkemystä, tai vaikkapa sinulla vain olisi tutkiva ja vilpitön suhtautuminen eri ismeihin. Olethan nähnyt, kuinka sinut leimattiin uskikseksi, vaikka et korttejasi paljastanutkaan, tai siis paljastit monen mielestä paljastit, koska avauksesi oli kantaaottamattoman korrekti. Se on täkäläisille viesti jostakin sietämättömästä.
"Tai vielä parempaa, ei enää kirjoitella tänne...liian outoa porukkaa täällä..."
Saattaa olla voittajan veto. - Anonyymi
ssssss kirjoitti:
jo nimimerkkisi viittaa siihen älypää.
Teosta kuin teosta on tekijä itse vastuussa.
Älä yritä sälyttää syyllisyyttä muualle.Jumalaton agressiivinen, ihan perusjuttu, kun lukee näitä kommentteja, niin täällä on monta tusinaa " jokelan toistajia".
- Anonyymi
utelias88 kirjoitti:
Jokelan ampuja ei takuulla ollut ateisti!
Ihan varmasti oli!!!!!!!!!
- utelias88
TÄMÄ KYSELY EI LIITY MILLÄÄN TAVALLA JOKELAN AMPUMIS JUPAKKAAN. JOS JOKU ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ ATEISMI TAI USKONTO JOHTAA TUOLLAISIIN TEKOIHIN, SIETÄÄ MENNÄ HOITOON! JOKELAN AMPUJA OLI MIELISAIRAS, EI ATEISTI!
JA JOS JOKU KUVITTELEE, ETTÄ TÄMÄ LIITYY SIIHEN, KANNATAA MYÖSKIN MENNÄ PSYKIATRIN PUHEILLE, SILLÄ VAINOHARHAISUUS VAIVAA PAHEMMAN KERRAN...- Anonyymi
Oletko seuraava jokelan toistaja?
- azerty
Sama tarina kuin kovin monella, synnyin perheeseen joka kuului kirkkoon, mutta ei ollut päivittäisessä elämässä uskovainen. Kun aloin itse ajatella, totesin, että minkään jumalan olemassaoloon ei löydy mitään faktaa.
Mitä itsellesi tapahtui? Oletko ollut uskovainen koko elämäsi, vai tapahtuiko elämässäsi jotain pahaa (suhde katkesi, työttömyys ja rahapula, tai jotain muuta vastaavaa)että aloit olla ns. aktiivinen uskovainen?- eihän uskovaiseksi
"aleta", sellaiseksi ei ryhdytä, uudestisyntyneeksi kristityksi synnytään Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Sisin syntyy uudeksi. Jos avaat sismpäsi Jumalan Hengelle, muutut totaalisesti, koet vallankumouksen elämässäsi.
>>Sama tarina kuin kovin monella, synnyin perheeseen joka kuului kirkkoon, mutta ei ollut päivittäisessä elämässä uskovainen. Kun aloin itse ajatella, totesin, että minkään jumalan olemassaoloon ei löydy mitään faktaa.>Mitä itsellesi tapahtui? Oletko ollut uskovainen koko elämäsi, vai tapahtuiko elämässäsi jotain pahaa (suhde katkesi, työttömyys ja rahapula, tai jotain muuta vastaavaa)että aloit olla ns. aktiivinen uskovainen? - azerty
eihän uskovaiseksi kirjoitti:
"aleta", sellaiseksi ei ryhdytä, uudestisyntyneeksi kristityksi synnytään Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Sisin syntyy uudeksi. Jos avaat sismpäsi Jumalan Hengelle, muutut totaalisesti, koet vallankumouksen elämässäsi.
>>Sama tarina kuin kovin monella, synnyin perheeseen joka kuului kirkkoon, mutta ei ollut päivittäisessä elämässä uskovainen. Kun aloin itse ajatella, totesin, että minkään jumalan olemassaoloon ei löydy mitään faktaa.>Mitä itsellesi tapahtui? Oletko ollut uskovainen koko elämäsi, vai tapahtuiko elämässäsi jotain pahaa (suhde katkesi, työttömyys ja rahapula, tai jotain muuta vastaavaa)että aloit olla ns. aktiivinen uskovainen?Tuo on se toinen ongelmien aikaansaama syy ryhtyä uskovaiseksi. Rahaongelmat lienee se yleisempi.
Onnea kuitenkin valitsemallesi tielle, ehkä oletkin jo huomannut, että kaikki heikoimmat kulkevat samaa baanaa.
- azerty
Miksi uskiksella on pakonomainen tarve painostaa muita ihmisiä? Jos itsellä on niin paha olla, että pitää uskoa johonkin jumalaan, pitääkö sitä mainostaa (joissain maissa pakottaa) muille?
Ja, muutaman uskiksen vaatimus poistua ATEISTI palstalta on kyllä jotain joka ei kuulu vapaan keskustelun piiriin.- Kuutana
Jotta huomaisit hölmöhkön ennakkoasenteesi ja oletuksesi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000030532867
- angry ippo
Aloin ajattelemaan näitä uskonto-asioita. Tämä tapahtui rippikoulussa 15-vuotiaana. Siitä lähtien olen ollut ateisti.
- Meikku-matelija
No, tässä vähän vastauksiia ihmettelyysi:
Ei mitään yksittäistä tilannetta. Sitä mukaa, kuin minulle kerrottiin kristinuskosta(koulussa ja mummoni), niin samanaikaisesti nykyinen elämänkatsomukseni alkoi myös pikkuhiljaa muotoutua. Eli kyse on tavallaan kristinuskon 'viitoittamasta' tiestä.
Minut krjattiin vauvana ev.lutiksi. Vapaa tahtoni oli irtautua siitä.
Kaikenlaista on tullut matkan varrella luettua. Satukirjoista se alkoi. Satukrjat aiheuttivat jossain vaiheessa pettymyksen, koska sadut eivät olleetkaan totta. Pekka Töpöhännät olivat huippuja. (Mulla on muuten kissoja) Zorron ja Viisikkojen jälkeen tulivat tietokirjat. Silloin, kun ikätoverini ahmivat kultasarjoja ja herttasarjoja, minä kolusin kirjastosta tähtitiedettä ja erilaisia uskontoja käsittelevää kirjallisuutta. 14 vuotiaana löysn kirjan Hatha-jooga. Opettelin kirjan ohjeilla mm. kolmiportaisen (pallea-rinta-hartiat) hengittämisen oikean mittaisilla ulos- sisään hengityksillä ja niiden välin kuuluvilla hengityksen pidättämisillä. Haasteelliset harjotukset herättivät kunnioituksen uskontoihin, joden parissa jooga on kehittynyt. Se vaikutti tietenkin suhtautumiseeni jo yhdentekeväksi kokemaamani kristinuskoon.
Koulussa oli pakko lukea raamattua, ja nappulakoulun ekalla luokalla laulettiin pelkkiä virsiä. Ai sorry, yks lastenlaulukin oli ohjelmistossa. Vuosien yksipuolisen tarjonnan jälkeen kristinusko ei pahemmin enää kiinnostanut. Tosin mulla oli ylemmillä luokilla uskonto ysiä ja kymppiä, kun oli kiva ussamaikka ja oppikirjoina: lukion ekalla Kristinusko ja nykyaika, ja oppikoulun viimeisellä sinikantinen kirja orjantappuraseppelekuvalla. Teosofiakin on tuttua, sehän on jokseenkin kristillistä.
Mitä muuten on ateistinen materiaali? Buddhalaisuudesta olen lukenut. Tao te chingiäkin olen lukenut. Ne kaii ovat ateistiista materiaalia. Tekniikkaa olen opiskellut, sekin on kai ateistista. Käsityölehtiiä olen lueskellut, nekin ovat kai ateistisia. Ai, eivät olekaan. Niissähän on joskus kristillisiä kirjontaohjeita ja kastemekkojen kaavoja. - Olli Älämölö
olenko ateisti vai en. En ole jaksanut ottaa selvää mitä se sana tarkasti ottaen tarkoittaa.
Vanhempani olivat "puoliuskovaisia" kun olin lapsi, ts. iltarukoukset luettiin ja Älämölö kävi jopa pyhäkoulua alle kouluikäisenä. Mitä peruskouluun tulee, niin 70-80- luvulla oli tavallista, että koulun aamunavaukset olivat uskonnollisia ja ruokarukoukset luettiin ainakin ala-asteella. Yleisesti ottaen Jumalaa pelättiin ja helvetin tulessa tirisevä selkänahka oli kammotus.
Miksei Älämölöstä tullut sitten uskovaista älämölöä, vaikka olosuhteet olivat otollisia? Kysymys kuuluu ehkä; miksi olisi pitänyt tulla?
En koe olevani mitään erityistä, jonka takia yläkerrassa tarvitsisi huomioida minua jotenkin erityisesti. En koe tarvitsevani mitään erityistä ohjausta selvitäkseni elämisen pakosta. En koe tarvitsevani ohjausta "moraaliasioissa" enkä valinnoissa "hyvän ja pahan" välillä. Joskus on tullut tilanne, että on ollut pakko varastaa selvitäkseen kirjaimellisesti hengissä, mutta en ole kokenut varastamisesta ahdistusta.
Pääsääntöisesti pidättäydyn kuitenkin varastamisesta.
Pystyn tappamaan ihmisen omantunnontuskitta, jos tulee tosipaikka, mutta en tekisi sitä ihan noin vain lämpimikseni. Ei siinä ole moraalista tai sen puutteesta kysymys, jota uskon moraalisäännöillä paikattaisiin. Tilannekohtainen asiahan se olisi. Toisaalta jos joku (vaikkapa herra sotakenraali tai mr Auvinen) käskee tekemään tappotyön en tee sitä. Tehkööt itse, jos haluaa jonkun hengiltä.
Niinikään en koe tärkeäksi kysymystä kuka "maailman" on luonut. Kysymys on mielestäni dille ja sitä asiaa vakavasti pohtijat ovat mielestäni omituisia. Tietenkin kuuntelen mielelläni vaikkapa
Stephen Hawkinsin teorioita tai luen Esko Valtaojan kirjoja... ja olenpa lukenut monenlaista uskonnollisuutta käsittelevää kirjallisuuttakin... mutta mitä sitten.
Mitä sitten vaikka maailman synty ratkaistaan? Olipa se jumala tai ei, eipä se juuri vaikuta siihen, että syötävä ja juotava on. Tanskalainen halpa kalja menee edelleen päähän samallalailla ja sen eteen on tehtävä jotain. Toisaalta kävelylenkki luonnossa tai eläimen kohtaaminen luonnossa ovat yhtä hienoja asioita edelleen.
En koe tarvitsevani mitään ylitsevuotavaa ja jumalallista rakkautta. En kaipaa universaalia yhteenkuuluvuudentunnetta. Toiset saavat tehdä puolestani mitä haluavat, ja jos tekevät typeryyksiä ei se ole minun asiani. En voi vaikuttaa siihen, että joku lämpimikseen murhaaja murhaa, mutta voin vaikuttaa siihen, että omalta osaltani en osallistu samanlaiseen.
Näin tilitti Olli Älämölö. - nimimerkki
No minä vietin koko nuoruuteni eli 20 vuotta hellariperheessä ja koska kokouksia pidettiin usein meidän isossa talossamme, niin näin omin silmin aitiopaikalta kaikki ne kielilläpuhumiset ja "ihmeparantumiset" (joita ei oikeasti koskaan tapahtunut) ja kuulin kymmeniä tuhansia kertoja kaikki ne typötyhjät seli-seli-selitykset, joiden tueksi ei koskaan löytynyt yhtään mitään.
Aina vaan pelkkää tyhjää. Ei koskaan mitään.
Lisäksi koin vielä sen kaikenkattavan ahdasmielisen ja jyrkän tuomitsevan suvaitsemattomuuden, jonka mukaan kaikki mahdollinen inhimillinen toiminta on syntiä ja koko elämä pitäisi viettää vain jalat ja kädet ristissä rukoillen syntejään anteeksi.
No sorry vaan, mutta kun minulla on aivot eikä moinen idiotismi kiinnosta. Kristinuskoon tuli kyllä tutustuttua äärimmäisen perusteellisesti ja havaittua, miten täydellisesti se on pelkkää tyhjää, tai pikemminkin henkisesti sairaiden ihmisten skitsofreenista ja super-egoistista luulottelua.
Tossa vielä hyvä sitaatti:
"I cannot imagine a God who rewards and punishes the objects of his creation, whose purposes are modeled after our own -- a God, in short, who is but a reflection of human frailty. Neither can I believe that the individual survives the death of his body, although feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotisms."
-- Albert Einstein (1879-1955), obituary in New York Times 1955-04-19
Juuri tämä "feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotisms" kuvaa niin täydellisesti kristinuskon koko olemusta. - Pekka-
Minä olen ollut agnostikko niin nuorena kuin vain muistan, en uskonut uskontotuntien tarinoihin Nooasta tai syntiinlankeemuksesta. siitä alkean olen hiljalleen vakuuttunut siitä että minkäänlaisia persoonallisia jumalolentoja ei ole olemassa muualla kuin uskovien pääkopissa.
Täysin ateisti, jos sellaista voi sanoa, minusta tuli keskikoulun aikoihin, ehkäpä 13-14-vuotiaana. - hc ateistitar
jossa minulle ei opetettu sen enempää jumalan olemassaoloa kuin olemattomuuttakaan.
Kodin ulkopuolella, varsinkin koulussa, tutustuin näihin jeesusjuttuihin, ja ne vaikuttivat saduilta.
Myöhemmin opiskellessani matematiikkaa en edelleenkään huomannut mitään merkkejä minkään jumalan olemassaolosta, eikä niitä työssänikään ole näkynyt eikä vapaa-aikanani. Niinpä olen pysynyt ateistina. - Lapislazuli
ateisti.Kunhan lueskelen näitä järki-ihmisten juttuja.
- Kössönöm
kirkon jäsen, en tosin omasta tahdostani, enkä ole koskaan ollut uskovainen, enkä uskonut raamatun juttuihin, pyhäkoulunkin jätin kesken. Joten en ole siis uskontoa hylännyt, koskapa sitä ei minulla edes ollut.
Tietysti olen lukenut kristinuskoa puolustavia kirjoja, koskapa koulussa oli pakko käydä uskontotunneilla.
Mitä sinä mahdat ajaa takaa? Sitäkö, että on olemassa jotain kirjoja joita voi syyttää siitä, että ihminen "hylkää" uskonsa ja muuttuu ateistiksi? - Atte Ateisti
Olin tavallinen rippikoulun käynyt evankelis-luterilainen. En erityisen uskovainen kuitenkaan.
Omat epäilykseni uskontomme joitain tulkintoja kohtaan heräsivät helluntalaisen enoni kannanottoja kuunneltuani. Jätin ne kuitenkin omaan marginaaliseen arvoonsa.
Sitten kävin Israelissa, en uskovaisuuden takia, vaan voidakseni viettää pitemmän ajan ulkomailla kibbutzilla.
Tutustuin juutalaisiin ja vakuutuin siitä että kristityt ovat vain juutalainen lahko, jonka olemassaolo perustuu juutalaisuuden väärinymmärtämiselle.
Etenkin Suomen kirkko tuntui olevan kaukana kristinuskon ja juutalaisuuden juurilta ja perustuvan pappien ja rippikouluopettajien omiin uskomuksiin eikä alkuperäislähteisiin.
Uskontojen kirjo Lähi-idässä näytti myös niiden raadollisen puolen ihmisten hyväksikäyttäjinä.
Siispä 28-vuotiaana erosin kirkosta. Aika myöhään.- on kertonut
opiskelleensa teologiaa, olikohan se juuri sinä?
- Atte Ateisti
on kertonut kirjoitti:
opiskelleensa teologiaa, olikohan se juuri sinä?
No sen verran että kävin Raamatun heprean alkeiskurssin. Luimme Genesiksen läpi.
Opetti näkemään tekstiä juutalaisin silmin ja myös vaikeuden kääntää lyhytsanaista heprealaista tekstiä. Eri ikäiset kerrostumat erottuivat pian myös. Sekä lopulta se kuinka kaukana olemme alkuperäisestä tarkoituksesta ja sanomasta.
- M@k3
Takaperin olin vielä kristitty, mutta aloin lukea tätä palstaa ja syitä sille että kristinusko on silkkaa kusetusta tuli kasapäin, paljon enemmän ja paljon vakavempia kuin mitä pystyin itsepetoksen avulla pois selittämään.
Nykyään tajuan uskontojen perimmäisen motiivin tyhjää myyvinä firmoina, eikä paluuta sokeaan uskoon enää ole. - ev.lut
kirkon jäsen, koska minut kasteessa lupaa kysymättä siihen oli liitetty. En muista koskaan uskoneeni Jumalaan, joten en erotessani mitään uskontoa hylännyt. Kirkosta eroaminen oli vain luonnollinen seuraus siitä, etten koskaan uskonut kirkon ideologiaan. Vähän sama kuin jos sinut olisi vauvana liitetty jonkin puolueen jäseneksi, jonka ideologiaa et kuitenkaan koskaan ole kannattanut, jolloin eroaminenkin olisi pelkästään viisasta.
- Lapislazuli
rippikoulun suorittamatta,koska pidin itsestään selvänä,että koska on ihmisiä jotka tiedoiltaan,taidoiltaan ja älykkyydeltää olivat minun yläpuolellani oli hyvin todennäköistä,että oli myös niin henkistyneitä ja korkeita olentoja(maan päällä tai toisilla planeetoilla) että en mitenkään voisi heitä käsittää.Omaa ajtustani vahvisti kun luin jostain että Albert Einstein oli sitä mieltä että on olemassa jokin "itseämme suunnattomasti suurempi äly)ja aikuisena luin tiedemiehistä että monet ajattelivat samoin,mutta tiedemiesten itsemurhatilasto on melko suuri.
- Mirka ...
Synnyin ateistina niin kuin kaikki muutkin.
Sain uskonnoista vapaan kasvatuksen ja suhtaudun muutenkin asioihin kriittisesti.
Ei se muuta vaadi.
Olen nähnyt useita kulttuureita ja uskontoja. Siellä, missä on eniten kurjuutta ja nähdään nälkää niin siellä on myös suhteellisesti eniten uskiksia.
Kaikki jumala uskonnot ovat perseestä. - ReinoRemontti_
Ennen rippikoulua ei näitä asioita tullut sen kummemmin mietittyä, pyhäkoulua kyllä kävin ja sen sellaista. Rippikoulussa (ja sen jälkeenkin) asioita mietittyä tuli hyvin kaksijakoinen tunne, että sinänsä kirkolla on ihan hyviäkin puolia kuten kriisiapu. Verorahojani saa sellaiseen kyllä käyttää. Toisaalta olemattomalla pelottelu ja palvontamenot tuntuivat väärältä.
vastikään pinnalla ollut naispappeuskiista sai aikaan sen, että erosin kirkon ns "kannattajajäsenyydestä". En voi hyväksyä, että rahojani käytetään aivan joutavaan kiistaan, missä dogmaattisesti vanhoja oppeja kannattavat henkilöt eivät anna kirkon uusiutua.
Summa summarum. Kirkon "kannattajajäsenenä" n.30v mutta Jumalaan tai muuhunkaan yliluonnolliseen en ole koskaan uskonut. - Ateisti.
Kotona ei puhuttu uskontojen puolesta eikä niitä vastaan. Vanhempani joutuivat näkemään nuoruudessaan kahden lahkon touhuja niin läheltä, että he päättivät antaa lastensa ajatella asiat ihan omin päin.
Koulussa 70-luvulla joutuivat kirkkoon kuulumattomatkin uskonnonopetuksesta nauttimaan. Uskonnonkirjassa oli pieniä tarinoita parrakkaasta miehestä, mutta niissä tarinoissa ei oikein ollut juonta, ja muut kirjat olivat paljon jännempiä. Virret tietysti piti laulaa joka aamunavauksessa, kun se taisi kuulua OPSiin siihen aikaan.
Lukeminen oli pienestä pitäen mieliharrastukseni, joten teini-iässä tulin lukeneeksi kirjastoauton annin läpikotaisin. Kulttuureja käsittelevät kirjat olivat mielenkiintoisia, ja niissähän käsiteltiin uskontojakin monella tavalla. Niputin - ja niputan yhä - kaikki uskonnot, uskontoihin kuulumattomat perinteet ja riitit ja UFO-jutut samaan mielenkiintoista hömppää -kategoriaan.
Mummon jättiraamattu oli meillä yhtenä kirjana tuhansien joukossa. Luin minä senkin (kokonaan!), mutta Raamattua avoimin aivoin lukemalla tulee oikein helposti ateistiksi; pitää olla jo aika vahvasti uskonnollistettu, jotta voi ottaa sen opuksen tosissaan. Tuo nimenomainen kirja taisi muuten olla jonkinlainen hellariversio, koska kuvituksessa lensivät jäsenet, päät ja sisälmykset, vaikka litografiasta ei ihan yksityiskohtia erottanutkaan.
Koulukaverit menivät rippikouluun, mutta minulle ei moinen tullut mieleenkään. Syksyllä sitten kuulin, mitä jännää oli teltoissa tehty ja paljonko oli lahjoja saatu. Uskonnosta ei tainnut kukaan mainita tavullakaan. Nuoruusvuosien järisyttävin uskonnollinen elämys oli kaverin veljen kertomus papin puhuttelusta, johon hän oli joutunut yrittäessään erota kirkosta. Oli ollut ruma keskustelu.
Olen siis ollut aina ateisti, mutta olen lukenut kovastikin kaikenlaista materiaalia maailman joka kolkasta ja - jos mahdollista - tullut sen perusteella vielä ateistimmaksi kuin ennen. Ateistista kirjallisuutta en kyllä ole nähnytkään, mutta viimeiset parikymmentä vuotta olenkin lukenut ihan muita juttuja. - fhbxfjfjfcfg
kuluessa ja tiedon määrän lisääntyessä...
Se että jumala on täysin päättänyt olla näyttäytymästä meille(paitsi hulluille) puhuu myös omaa karua kieltään.
Jäljelle on jäänyt vain todellisuus kun ei yliluonnollisesta näy merkkiäkään..- Anonyymi
Uskossa saa todisteen jumalasta, et KOSKAAN MUUTEN
Aika toimia toisin ja heti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskossa saa todisteen jumalasta, et KOSKAAN MUUTEN
Aika toimia toisin ja heti!Minkä todisteen sinä sait? Vai kävikö niin, että kun uskoit, niin todisteen etsiminen unohtui?
- Anonyymi
Kuules urpo!
Jumala( henki) on näkymätön......se on kuin sähkövirta.
Sähkökin on näkymtöntä ja kumminkin uskot siihen!
Jumalan voima on kumminkin 1000 miljardia tehokkaampi, siksi et voi nähdä koskaan Jumalaa, koska kuolisit heti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkä todisteen sinä sait? Vai kävikö niin, että kun uskoit, niin todisteen etsiminen unohtui?
Sain kokea Jumalan voiman, se on liian pitkä tänne kerrottavaksi ja muutenkin turha sivusto sen kertomiseen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuules urpo!
Jumala( henki) on näkymätön......se on kuin sähkövirta.
Sähkökin on näkymtöntä ja kumminkin uskot siihen!
Jumalan voima on kumminkin 1000 miljardia tehokkaampi, siksi et voi nähdä koskaan Jumalaa, koska kuolisit heti!>>Jumala( henki) on näkymätön......se on kuin sähkövirta.
Sähkövirta voidaan mitata ja todentaa. Näkymätöntä mielikuvitusjumalaasi taas ei voida todistaa todeksi mitenkään :)
>>Sain kokea Jumalan voiman,
Aivan kuten ne aivan muihin jumaliiin uskovat ovat kokeneet sen oman jumalansa voiman. Ja näitä eri jumalia onkin jo kertynyt noin 500 000 erilaista. Ei meillä ole mitään syytä uskoa että "kokemasi" olisi minkään jumalaolennon aikaansaama.
- Anonyymi
Olin agnostisen teismin kannalla, kunnes seurasin tätä palstan menoa ja päädyin havaitsemaan ateistien puolen oikeudenmukaisemmaksi. Minulle on aina ollut oikeudenmukaisuus ja totuus tärkeimpinä arvoina.
- Anonyymi
Luin G4G:n valheita ateisteista.
- Anonyymi
Ateisti käyttää elin aikansa turhuuteen, faktaa, ja ateistit ovat tällaisesta ylpeitä, se jos mikään on tosi urpoilua!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateisti käyttää elin aikansa turhuuteen, faktaa, ja ateistit ovat tällaisesta ylpeitä, se jos mikään on tosi urpoilua!
Valehtelet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateisti käyttää elin aikansa turhuuteen, faktaa, ja ateistit ovat tällaisesta ylpeitä, se jos mikään on tosi urpoilua!
>>Ateisti käyttää elin aikansa turhuuteen,
Kuten suomen kielen opetteluun. Elin aika ja elinaika merkitsevät aivan eri asioita :)
Ainiin ja mielikuvitusjumalasi palvonta on pölhökustin hommaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta2844476Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2731427Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661376Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1011164eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1121150- 841126
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1291084Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä581021- 172908
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki15861