Millainen Jumala on?

Jumalasta kerrotaan monenlaista tarinaa. Ateistit ja muut keksivät erilaisia juttuja, minkälaiseksi he kuvittelevat Jumalan. Tahallaan yritetään pilata ihmisten usko Jumalaan ja mustamaalata.

Rukoile itse ja kysy. Jumala vastaa sinulle rukouksen kautta.

jos viitsit? Jos joku asia on tärkeää, siihen kannattaa paneutua.

Jumala
1. Useissa kielissä Jumalan nimi johtuu hyvää merkitsevästä sanasta. Heprean Eel, Elohim tähdentää mahtavuutta.
2. Jumalallisen elämän ääretön täydellisyys tekee mahdottomaksi täysin tyhjentävän J:n tuntemisen. Luomistyöt, «Room. 1:20»; «Ps. 104:24», ihmiskunnan historian kulku, «Ap. t. 17:26», omaantuntoon kirjoitettu laki, «Room. 2:14-15», tekevät J:n jollain tavoin tunnettavaksi. Syvällisemmin hän ilmoittaa itsensä Israelissa, ja tämä ilmoitus täyttyy hänen Poikansa lähettämisessä, niin että ken näkee Pojan, näkee myös Isän, «Joh. 1:18»; «Joh. 14:9». Oikeaan J:n tuntemiseen tarvitaan ei vain tarkkaamisen ja mietiskelyn kykyä, «Room. 1:20», vaan ennen kaikkea kiitollista ja kuuliaista sydäntä, «Room. 1:21», «Room. 1:28». Mutta korkeinkin J:n tunteminen jää ajassa vajavaiseksi, «1. Kor. 13:13», koska maallinen elämä on uskon eikä näkemisen elämää, «2. Kor. 5:7»; «1. Joh. 3:2».
3. VT asettaa pakanallisen j.-uskon vastakohdaksi ennen kaikkea sen lauseen että on vain yksi J., «2. Moos. 20:3»; «5. Moos. 4:35», «5. Moos. 4:39»; «5. Moos. 6:4»; «Jes. 44:6», «Jes. 44:8»; «Jes. 45:5». Tämä lause ei merkitse tietopuolista oppia, vaan se sisältää käytännöllisen määräyksen palvella ja totella vain tätä yhtä J:aa. Vaikka koko maailma on J:n omaisuutta, hän valitsee kuitenkin erityisesti Israelin kansan omaisuuskansakseen, «2. Moos. 19:5» s., ja vaikka hän pyhyydessään on saavuttamaton, «1. Moos. 32:30»; «5. Moos. 4:24»; «5. Moos. 7:21»; «Jes. 6:3», «Jes. 6:5», hän tahtoo kuitenkin auttaen ja armahtaen olla niiden lähellä, jotka häntä pelkäävät, «Jes. 43:1» s., ja laupiaana ja kärsivällisenä antaa rikkomukset ja synnit anteeksi, «2. Moos. 34:6» s. J:n perusolemuksena Vanhassa Liitossa on pyhyys eikä rakkaus, hänen rakkautensa osoitukset rajoittuvat vain yksityisiin erityisiin armonilmauksiin. Häntä sanotaan kyllä jo VT:ssa Israelin kansan isäksi, «2. Moos. 4:22» s.; «5. Moos. 32:6»; «Jes. 63:16»; «Jer. 31:9», «Hoos. 11:1», ja hän lupaa erityisesti olla isänä Israelin kuninkaalle, jonka Daavidin jälkeläisenä on johdettava J:n kansaa, «2. Sam. 7:14»; «Ps. 2:7», mutta J:n armon ja rakkauden, hänen syvimmän olemuksensa täydellinen tunteminen kuuluu Uuden Liiton ilmestykseen.
4. UT:n J:n-tuntemuksen ydin on juuri siinä, että se tuntee J:n Jeesuksen Kristuksen isänä. Kristuksessa J. ilmestyy maailmalle syvintä olemustaan myöten, «Matt. 11:27», hänessä asuu jumaluuden koko täydellisyys, «Kol. 1:19»; «Kol. 2:9», tulee J:n armo ja totuus tunnetuksi, «Joh. 1:14», hänessä apostolit näkevät sen, että J. on rakkaus, «1. Joh. 4:8», ettei hän voi laskeutua alas vain armahtavana, vaan että hänen varsinainen olemuksensa on rakastava itsensä ilmoittaminen. Kristuksessa uskovaiset tulevat J:n lapsiksi, «Gal. 3:26»; «1. Joh. 3:1». UT:n täydellisen J:n-tuntemuksen pysyväksi ilmaukseksi tulee isännimi, mutta siihen kuuluu yhtä paljon myös se, että J. kuluttavana tulena pitää kaiken saastaisen luotaan loitolla, «Hepr. 12:29», ettei yksikään synnin orja voi päästä hänen valtakuntaansa, «1. Kor. 6:9» s., että ihmisen pyhitys on J:n tahto, «1. Tess. 4:3».
Ks. .
Kirjallisuutta:
Olavi Tarvainen, Salattu Jumala (1955).

Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on elämän valo ja kirkkaus ja kaiken luoja. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Pyhä Henki on auttaja ja Puolustaja.

Jokapuolella,täällä ja tuolla,Ihmisessä,Joka Elävässä,Ilma joka On,Maan kivi,jalkaisi astinlauta,kaikkialla olen,jolla on silmät se näkee.

-Truth is simple thing-.
Z.

juoppo paska.

Jumalia on monia ja joka uskonlahkolla omansa. Kysymys onkin siitä minkälaisia arvoja itse haluat arvostaa. Jeesuksen kertomat kristilliset arvot ovat niitä kaikkein kestävimpiä. Mutta niihin pitää uskoa ja pitää haluta olla hyvä ihminen.