Niin, olen pohjoissuomesta enkä tunne paikkakuntaanne, mutta olen todella huolissani ampujan pikkuveljen selviämisestä tässä tilanteessa. Ja jatkossa...
Hänhän ei ole millään tavalla vastuussa tapahtuneesta. Miten hänellä onnistuu koulunkäynti, kuinka suhtautuvat oppilaat, kaverit, naapurit ym....?
Toivoisinkin täältä 800 km:n päästä, että te kaikki paikkakuntalaiset kehoittaisitte myös lapsianne oikeaan käytökseen ampujan pikkuveljeä kohtaan.
Hänellä on varmaan aivan käsittämättömän vaikeaa juuri nyt, osaatte varmaan kuvitella, ainakin kaikki vanhemmat.
Osanottavin terveisin: Äiti pohjoisesta Suomesta
Hänhän ei ole millään tavalla vastuussa tapahtuneesta. Miten hänellä onnistuu koulunkäynti, kuinka suhtautuvat oppilaat, kaverit, naapurit ym....?
Toivoisinkin täältä 800 km:n päästä, että te kaikki paikkakuntalaiset kehoittaisitte myös lapsianne oikeaan käytökseen ampujan pikkuveljeä kohtaan.
Hänellä on varmaan aivan käsittämättömän vaikeaa juuri nyt, osaatte varmaan kuvitella, ainakin kaikki vanhemmat.
Osanottavin terveisin: Äiti pohjoisesta Suomesta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voin vain kuvitella tuon veljen tilanteen, silti sitä ei pysty käsittämään..
Ja tietäen nuorison keskuudessa kulovalkean tavoin leviävät juorut ja huhupuheet, harva nuori pystyy ajattelemaan rationalisesti ja objektiviiseen tietoon nojaten vaan ajattelu pääsääntöisesti tunne/elämysperäistä. Ei tarvitse kuin jonkun idiootin laittaa huhu liikeelle "vitsinä" että tuo veli on esim. lääkityksen alainen saatananpalvoja niin johan seuraavana päivänä puolet oppilaista uskoo sen.
Hän tarvitsee enenkaikkea yhtä paljon tukea kuin muutkin, ellei jopa enemmän... Nuoret ottakaa aina ensiksi selvää faktoista ennenkuin alatte vetää johtopäätöksiä.
siis kirjoitti jossain, jonka kertoi joku, joka muistaakseen kuuli sen joltain..
olen samaa mieltä kanssasi että pikkuveljellä on vaikeampaa ja tarvitsee tukea ja lohdustus ja myös kavereita ja vanhempia joille puhua vaikeuksista ja surusta ja tuskasta.
mitä pekkaan tulee niin uskoisin hänen olleen syvästi masentunut käyttäessään masennuslääkkeitä, itsekin käytin masennuslääkkeitä mutta lopetin käytön koska huomasin niiden tehottomuuden parantaa masennus ja olen yhä masentunut mutta iloinen etten käytä enää turhaan lääkettä. mutta sanon sen että menetin yöuneni jokelan koulusurmasta kuultuani ja käyn asianmukaisesti juttelemassa psykiatrini kanssa kerran tai pari viikossa ja se auttaa enemmän kun lääkkeet.
otan osaa suruun ja tuskaan ja voimia pikkuveljelle.
Samaa mieltä. Todella toivon, ettei pikkuveljestä tehdä ns. "roskalaatikkoa" myöhemmin, kun katkeroituneet tapettujen omaiset alkavat etsiä kohdetta, johon purkaa paha olonsa.
jutun yhteydessähän kerrottiin, että sieltä löytyy noihin porukoihin myös aikuisia miehiä, jotka opettavat ja neuvovat nuorempia noissa asioissa. Ja lisäksi joku kirjoitti viereiseltä asuinalueelta, miten jotkut vanhemmat kehottavat omia lapsiaan koulukiusaamiseen...
Eikä täällä joidenkin viestien törkeydellä ja moukkamaisuudella ole ollut mitään rajaa.
Minulla sattuu olemaan juuri pikkuveljen ikäinen poika ja poikani alkoi miettiä mm miten pikkuveli selviää. Siis tämä ajatus samanikäiseltä pojalta,spontaanisti kysyttynä. Keskustelimme asiasta syvällisestikin. Toivomme pikkuveljelle kaikkea hyvää elämässä eteenpäin.
Toivon todella voimia niin pikkuveljelle kuin muille läheisille, joilla tuska on varmasti kova.
Siinä on kyllä tekemistä, että saa hänen asiansa kuntoon, koska täytyyhän tämän olla ihan mieletön shokki. Hän ei ainoastaan menettänyt perheenjäsentä, vaan millä tavalla! Ehkä paikkakunnan vaihtokin tekisi hyvää, kaiken muun tarvittavan avun lisäksi. Toivon heidänkin perheelle kaikkea hyvää.