On se kummallista ettei nykypäivänä voi sanoa edes itseään irti. Menköön jokainen itseensä ja miettiköön omaa työtään, mikä tahansa se onkin. Jos haluat lopettaa, niin onko sinusta oikein säätää lakeja joilla voidaa kieltää sinua irtisanoutumasta? Terveyttä haluavat kaikki, mutta rahaa siihen ei saisi mennä juuri lainkaan. Uskon monella olevan todella ruusuinen kuva hoitajan työstä, mutta tervetuloa sairaalaan töihin muutamaksi viikoksi. Jos tulee äkillinen elvytystilanne on hoitajan tiedettävä sekunnissa mitä tehdä, on tiedettävä oikeat lääkkeet, oikeat hoitotoimenpiteet. Ei ole mitään nappia mistä painaa on/off, miettiä hetki ja jatkaa taas elvytystä. Joukossa saattaa olla myös ammattitaidoton lääkäri jolla pitäisi olla se suurin vastuu, mutta monetko kerrat on ammattitaitoinen hoitaja joutunut oikaisemaan tällaista lääkäriä pelastaen ihmishengen? Helppo on muiden lakkoilla. Me ihmiset kun emme ole koneita joita voidaan sulkea ja avata, kuin esim paperitehtaiden koneita. Tulkaa tutustumaan todellisuuteen, ovet ovat avoinna teille kaikille!
Hoitajat orjatyövoimaa?
Hoitsu Vaasa
3280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oikea keino?
Luulisi normaalin menettelyn olevan lakko jne.
Äärimmäinen välitön uhkaus(irtisanoutuminen) ei välttämättä ole ensimmäinen hyvä neuvottelukortti.
Katsoppas aikaa taaksepäin, onko muuta vaihtoehtoa? Lakko on jo kokeiltu huonoin tuloksin. Samat oikeudet kaikille suomen kansalaisille. Nyt sen huomaa ettei ilman hoitajia pärjätä, vai oletko eri mieltä?
http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=487&Itemid=1
02.11.2007
OECD:n tuoreimpien vuoden 2005 tilastojen mukaan Suomi käyttää terveysmenoihin vuodessa 7,5 % bruttokansantuotteesta (BKT).
Se on vähän, melkein vähiten sekä OECD-maista että EU:n jäsenmaista.
Näistä maista Suomea vähemmän kansanterveyteen käyttävät vain Tshekki (7,2 %), Slovakia (7,1 %), Meksiko (6,4 %), Puola (6,2 %) ja Etelä-Korea (6,0 %).
Kaikki muut 23 OECD-maata panostavat enemmän kansan terveyteen.
Sattumoisin kolmella muulla pohjoismaalla satsaus on sama luku:9,1 % BKT:sta.
Suomi on alempana kuin on pohjoismaiden, EU:n ja OECD:n keskiarvo!
Sen lisäksi tiedämme, että Suomessa omakustannusosuudet lääkkeissä, terveyskeskusmaksuissa ja sairaalamaksuissa ovat muihin verrattuna kalleimmasta päästä.
Sen lisäksi tiedämme, että vuosina 1992-2003 terveysmenot eivät vähentyneet missään muussa OECD-maassa yhtä paljon kuin Suomessa.
Sen lisäksi tiedämme, että vuosina 1997-2003 vain Itävallassa terveysmenojen osuus kasvoi yhtä hitaasti kuin Suomessa.
Suomessa maksettiin vuonna 2004 omistajille verottomia osinkoja enemmän (8,6 % BKT:sta) kuin olivat kansanterveysmenot (7,4 % BKT:sta).
Suomi siis satsasi enemmän rikkaiden osinkoihin kuin kansan terveyteen.
Olisiko liikaa vaadittu, että terveysmenoissa päästäisiin edes EU:n keskimäärän (8,1 %) tasolle?