"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä.
Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kekvyt" (Matt. 11:28-30).
Pitikä Jeesus kaikki Jumalan käskyt?
PITI
Poistiko Jeesus pienimmämkään piirron Jumalan laista?
EI
Kuinka kukaan voi edes kuvitella poistavansa Jumalan lakia? ILMAN että samalla poistaa Jumalan elämäöstään.
Raamattu sanoo:
Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.
Poistaako Raamattu Jumalan lain vain siksi että syntinen sitä rikkoo?
EI POISTA.
Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kekvyt" (Matt. 11:28-30).
Pitikä Jeesus kaikki Jumalan käskyt?
PITI
Poistiko Jeesus pienimmämkään piirron Jumalan laista?
EI
Kuinka kukaan voi edes kuvitella poistavansa Jumalan lakia? ILMAN että samalla poistaa Jumalan elämäöstään.
Raamattu sanoo:
Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.
Poistaako Raamattu Jumalan lain vain siksi että syntinen sitä rikkoo?
EI POISTA.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lain meidän jokaisen puolesta, että me uskon kautta saisimme vanhurskauden HÄNESSÄ.
Kuuliaisuus ja rakkaus ovat seurausta ELÄVÄSTÄ USKOSTA!
vaan täytti koska me emme kykene lakia pitämään.
uskosta mihin?
joka on kuollut minunkin syntieni tähden. Senvuoksi uskomalla hänen nimeensä ja ottamalla syntien anteeksi antamisen kautta armon vastaan, saa jokainen uskova tulla osalliseksi hänen uhrinsa kautta ja pelastua armosta.
### Raamattu sanoo:
Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista. ###
Missä kohdassa Raamattu sanoo noin?
1 Joh. 3:4 "Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista."
1. Joh. 3:4
Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.
Opettele syömään jo sanan ruokaa ihan omin voimin. Olethan jo iso tyttö!(oletan, että tyttö?) Rukoile, niin Pyhä Henki avaa sinullekkin nämä asiat, etkä jää ulkopuolelta kyselijäksi ja sivussa katsojaksi!
Yritäppä nyt hakea tuo raamatunpaikka ihan itse!
1Joh3.4 ei puhu “Jumalan laista” yhtikäs mitään, muutoin kuin soveltamisen kautta. Vanhemmat käännökset ovat uskollisempia alkutekstille kuin tämä viimeinen tulkinta. Apostolin tekstissä EI ole viittausta Jumalan lakiin vaan hän puhuu vääryyden tekemisestä – vääryyden tekeminen on syntiä! Ainoastaan yrityksellä selittää hänen ajatustaan voidaan ikään kuin päätellä minkä suhteen tuo mahdollinen vääryys määritellään. Silloin todennäköisesti voidaan olettaa, että eettisenä mittarina toimii Jumalan laki. Mutta se on ainoastaan tulkinta, eikä apostolin sana.
”Jokainen, joka syntiä tekee, se myös tekee vääryyttä, ja synti on vääryys.” (1776)
”Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.” (1933/1938)
”Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.” (1992)
4. Pas ho poión tén hamartian, kai tén anomian poiei, kai hé hamartia estin hé anomia.
4. Jokainen joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden, ja synti on laittomuutta.
Paavali tekee rehdisti tilitystä suhteestansa Jumalan lakiin (Room7.19-25) ja toteaa hänen tahtonsa olevan hyvä, mutta että käytäntö puhuu jostain aivan muusta. Kuitenkin hän jatkaa:
”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room8.1-4)
Moneen kertaan on käynyt ilmi, niin tällä palstalla kuin yhteiskunnassa yleisesti, että Jumalan laki on kiistattoman hyvä lähtökohta määriteltäessä sitä, mikä on tavoiteltavaa ja oikein. YK ihmisoikeuksien julistus pohjautuu Jumalan laille, niin kuin myös suomalainen oikeuskäytäntö. Siksi on vaikea ymmärtää tätä retoriikkaa Jumalan lain poistamisesta?
Ainut mahdollinen kiistanalainen kysymys saattaa liittyä siihen, miten Jumalan lain puitteet määritellään. Onko sapatti-käsky, niin kuin se miellettiin juutalaisuudessa, elimellinen osa Jumalan lakia? Vanha testamentti sekä erottelee sapatti-käskyn erityiseksi liiton merkiksi, että sisällyttää sapatti-käskyn myös Jumalan säädöksiin. Sapatti-käskyn eri tehtävien takia sen tulkinta ei ole yksiselitteinen. Näin meillä on useampia käytäntöjä kristillisessä traditiossa.
Voiko adventistinen teologia hyväksyä Raamatun tulkinnan moniäänisyyden? Varsinainen Vanhan testamentin esittämä sapatti-käsky ei viittaa mihinkään tiettyyn viikonpäivään vaan kyse on nimenomaan lepopäivästä (=sapatti). Myöhemmässä juutalaisessa traditiossa tuo lepopäivä assosioituu tiettyyn viikonpäivään, mutta oletetun luomisviikon seitsemäs päivä ei ole suinkaan ilman muuta sama viikonpäivä meidän kalenterissa kuin se joka vakiintui juutalaisuudessa. Seitsemäs määrittyy aina sen mukaan mistä lähdetään liikkeelle. Viikonpäivä sapatti esiintyy Raamatussa ensimmäisen kerran vasta toisessa Mooseksen kirjassa, erämaavaelluksen aikana. Määrätyn kalenteripäivän korostaminen tämän käskyn kohdalla ei ehkä ole niin perusteltua? Se haiskahtaisi samalta kuin esimerkiksi ainoastaan tietyn ihmisen tappaminen olisi kiellettyä, eikä kyseessä olisi yleistettävä periaate!