Jokelan tapaus nosti koulukiusatut tänne avautumaan. Yht'äkkiä kaikki maailman pahuus olikin koulukiusaamisen syytä. Pekastakin tuli tappaja sen takia. Kertokaahan, kiusatut, miksi TEISTÄ ei sitten tullut tappajia samasta syystä?
Kyllä koulukiusaamista oli 60- ja 70-luvuillakin, mutta ei se tehnyt kiusatuista murhaajia tai itsemurhaajia. He joko opettelivat lyömään takaisin ja saivat kunnioitusta osakseen tai opettelivat välttämään kiusaamiseen johtavia tilanteita ja myöhemmin kasvoivat tasapainoisiksi aikuisiksi.
Olen tuntenut kymmeniä 60- ja 70-lukujen koulukiusattuja. YKSIKÄÄN ei ole tappanut sen takia itseään tai muita. Toistan: ei yksikään. He ovat nyt täyspäisiä, normaaleja, perheellisiä keski-ikäisiä. Vähän sama asia kuin että armeija-aikana armeija tuntuu hirveältä kidutukselta, mutta 5 v. sen jälkeen asiat ovat jo asettuneet oikeisiin mittasuhteisiinsa. Onko nykynuoriso heikompaa tekoa, vai näettekö vain mörköjä?
Kyllä koulukiusaamista oli 60- ja 70-luvuillakin, mutta ei se tehnyt kiusatuista murhaajia tai itsemurhaajia. He joko opettelivat lyömään takaisin ja saivat kunnioitusta osakseen tai opettelivat välttämään kiusaamiseen johtavia tilanteita ja myöhemmin kasvoivat tasapainoisiksi aikuisiksi.
Olen tuntenut kymmeniä 60- ja 70-lukujen koulukiusattuja. YKSIKÄÄN ei ole tappanut sen takia itseään tai muita. Toistan: ei yksikään. He ovat nyt täyspäisiä, normaaleja, perheellisiä keski-ikäisiä. Vähän sama asia kuin että armeija-aikana armeija tuntuu hirveältä kidutukselta, mutta 5 v. sen jälkeen asiat ovat jo asettuneet oikeisiin mittasuhteisiinsa. Onko nykynuoriso heikompaa tekoa, vai näettekö vain mörköjä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
vähäjärkinen?
Ei toki, minusta ei ole tullut vähäjärkistä. En vain ymmärrä, miksi ennenvanhaan kestettiin koulukiusaaminen mutta nyt ei. En myöskään ymmärrä, miksi yhteen ainoaan selitykseen tartutaan kuin hukkuva oljenkorteen. Helpot selitykset ehkä poistavat selittelijöiden omaa epävarmuutta?
tuotos eli "Aika aikaa kutakin, sano pässi kun päätä leikattiin".
Käykää lähikirjastossa ja tutustukaa YLEISEEN historiaan kulttuuriantropologian saralla - JOS YKSINKERTAINEN ASIA AUKEAISI?
:D ...
Arvon kyselijä!
Koulukiusaaminen on saanut niin sairaat muodot, että nykyään sitä ilmenee jo fyysisenä. Tuupitaan, mätkitään ja potkitaan. Minua kiusattiin, tuupittiin, vittuiltiin ja heiteltiin jäisillä lumipalloilla joissa oli kivi sisässä. Oli päiviä jolloin en uskaltanut lähtä kouluun ja päiviä jolloin oli pakko mennä sinne. Itketti, vitutti ja kauhistutti. Millon huudetaan huoraa ja milloin tönitään.Kaikilla ihmisillä on se raja milloin naksahtaa. Yks kerta olin odottelemassa linkkua sitten ja minua heitettiin jäisellä lumipallolla päähän(meinas taju lähtä), SILLOIN minulla naksahti. Heittäjä oli minua pari vuotta vanhempi jätkä ja se todella sai silloin selkäänsä kunnolla. Siihen loppu sen jannun kiusaamiset. Sillä tuli häpeä kun lyhyt akka anto selkään sille.
Minua kiusattiin siksi koska en ollut koulun puheliain tyyppi. Olin hiljainen ja seurasin tilanteita etäämpää. En polttanu, en ryypänny vaan olin kiltisti kotosalla. Ei tehny mieli resuta.
Sama meno jatkuu pikkusiskoni kohdalla ja luojan kiitos siskollani on luja luonne ja olen sen tukena kun olen saman paskan läpi käynyt aikoinaan.
Ihan normaali minusta on tullut ja niin tulee myös mun siskostani! Kaikilla ei kestä mielenterveys tuommosta kiusaamista ja en ihmettele!Olen sanonutkin pikkusiskolleni, että aatteleppa kuin huonosti niillä kiusaajilla menee, kun kiusaavat. Niiltä puuttuu ihan selvästi jotain elämästä. Täytyy puuttua ku ei ole muuta tekemistä.
Äitiäni tuossa haastelin niin se kiusaaminen oli sen aikana ihan erilaista. Näin se maailma muuttuu, liekö vapaan kasvatuksen tulosta nuo kiusaajat. En enää muuta keksi.
Sitten, kun saan lapsia niin pidän huolen siitä ettei ne lähde sille kiusaaja linjalle.
Jaa. Ettäkö kiusaaminen olisi nyt kovempaa kuin ennen? Katsotaanpa. Tuuppiminen, mätkiminen, potkiminen, vittuilu ja kiviset lumipallot eivät ole tämän päivän keksintöjä. Kun 60- ja 70-luvuilla haluttiin olla ilkeitä, nämä kiusaamisen muodot olivat yleensä vasta alkupaloja. Sen jälkeen tulivat pään upottaminen paskaläjään ulkohuussissa, muurahaispesään istuttaminen ilman housuja, nyrkillä turpaan vetäminen, hiekan heittäminen silmiin, julkinen häpäisy, pallon tahallinen potkiminen päähän futispelissä jne. jne. Kaikki tämä tietysti silloin, kun opettaja ei nähnyt. Meillä päin väkivalta lopetti vittuilun. Ihan niin kuin sinun kohdallasikin. Tosin se väkivalta EI MENNYT tappamiseksi asti, kuten nykyään. Riitti, kun pisti hanttiin.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=&a=4611
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200711146847743_uu.shtml
Tietokoneet pois lasten huoneista ja heti vaikka lailla.
lampaita susien joukkoon? Parempi on, että kakarat tietävät minkälaiseen maailmaan heidät siitetty - jos siihen ei riitä tyhjäntoimittajahihhulivanhempien 'kasvatus', niin on joku todellinen kanava saada todellista tietoa ettei tule sitten aikanaan yllätyksiä ja ongelmia.
Kun videot alkoivat yleistyä 80-luvun puolivälissä, kehiteltiin termi 'vidiootti'. Se tarkoitti ihmistä, joka viettää vapaa-aikansa videoiden, erityisesti väkivaltaisten sellaisten, parissa. Videoiden pelättiin lisäävän väkivaltakäyttäytymistä. Vidiotismi oli oman aikansa uhkakuva, kuten netti nyt. Eikö moraalikoodisto kuitenkin opita vanhemmilta jo ennen koneiden käytön oppimista?
monille eläimille.
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia vieraan auttamista ilman omaa hyötyä on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm
Toki eläin voi olla altruisti, mutta useammin vain empaatikko, mikäli se nyt katsotaan altruismia alemmaksi emotionaalisen kehityksen tasoksi. Tylympikin kissa tulee sairaana sängyssä makaavan isäntänsä viereen makaamaan ja kehräämään, vaikka se muuten vain jurottaisi nurkassa ja vaikkei se muuten olisikaan sosiaalinen. Tai miten olisi tämä: "Sankarikoira pelasti nukkuvan perheen tulipalosta"?
30-luvulla oltiin huolissaan nuorison radionkuuntelusta. Oltaisiinko tänäpäivänä?
lue nyt tuo ensin:
http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/01/27/koulukiusaamisen-lyhyt-historia/ .
Vuonna 1989 koulukiusattu poika ampui Raumalla kaksi luokkakaveriaan. Pian tapauksen jälkeen koulukiusaaminen nousi esiin julkisessa keskustelussa, kampanjoissa ja opettajankoulutustenlaitosten opinto-ohjelmissa. Onko mikään muuttunut?
24. päivä tammikuuta vuonna 1989 raumalainen Jussi päätti, ettei häntä enää kiusattaisi koulussa. Seuraavana aamuna hän pakkasi reppuunsa kaksi pistoolia, joita hänen isänsä käytti ampumaharrastuksessaan, ja lähti kouluun.
Kahdeksannen luokan äidinkielen tunti alkoi kahdeksalta. Oppilaat pulisivat keskenään, kun opettaja kirjoitti poissaolijan nimeä päiväkirjaansa.
Jussi otti toisen aseen laukustaan ja tähtäsi sillä lähellä istuvaa poikaa päähän. Kuului kilahdus, kun ase löi tyhjää. Jussi painoi toisen kerran liipaisinta. Nyt pamahti.
Opettaja nosti katseensa päiväkirjasta ja näki oppilaan makaavan verisenä lattialla. Hänen mielessään syttyi vain yksi ajatus: oli saatava nopeasti apua. Opettaja syöksyi pois luokasta.
Kun muut oppilaat pyrkivät paniikissa ulos, Jussi ampui kohti peremmällä luokassa olevaa poikaa. Poika väisti ja luoti meni täpärästi ohi.
Viimeinen laukaus osui luokan takaosassa ollutta kolmatta poikaa päähän. Jussi poistui viimeisten pakenijoiden joukossa käytävään.
Toistakymmentä vuotta kiusattujen asioita hoitanut Sirkka-Liisa Lamminkoski pitää uutena huolestuttavana ilmiönä sitä, miten kiusaamisesta kärsiville määrätään rauhoittavia lääkkeitä.
”Se on selvästi lisääntynyt viime vuosina.”
Lamminkoski pyörittää Kiusattujen tuki ry:stä aikoinaan irtaantunutta Irti työpaikkaväkivallasta ry:tä. Kiusattujen tuki ry:n lopetettua toimintansa yhä useampi koululainen tai vanhempi on ottanut yhteyttä Lamminkoskeen. Käytännössä Lamminkosken työ tarkoittaa lähinnä sitä, että hän on uhrin ja tämän vanhempien tukena, kun kiusaustapausta selvitetään koulun kanssa.
Koulukiusauksen hankalimpana muotona Lamminkoski pitää sitä, kun opettaja on kiusaaja, sillä silloin koko luokka lähtee helposti kiusaamiseen mukaan. Salmivallin mukaan opettajan harjoittamaa kiusaamista ei ole Suomessa tutkittu toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
Huolestuttavinta hänestä on kuitenkin se, miten kaikesta keskustelusta huolimatta koko ongelma halutaan monesti kieltää. Hän on törmännyt kouluihin, jotka eivät halua kuulla koko asiasta.
”Kun olen tarjoutunut puhujaksi ilmaiseksi, koulusta on vastattu, ettei heillä kiusata oppilaita.”
Tässä pari otetta tuosta linkistä.
siellä on asiaa.
Koulukiusaaminen nostaa keskustelua useilla netin palstoilla, esim. hesarissa tällainen.
http://www.hs.fi/keskustelu/Koulukiusaamisesta on puhuttava NYT/thread.jspa?threadID=84613&tstart=0
kantaakseen massamurhaajan leiman.
Olihan sitä tosiaan kiusaamista jo vuosina 1939-48, jolloin olin kansakoulussa. Kiusaaminen oli silloin tosin huomattavasti vähäisempää kuin nykyään, eikä se ollut niin raakaa.
Käännänkin aloituksen aivan toisin päin ja kysyn, että onko tämä kiusaajaporukka tullut yhä tyhmemmäksi ja raaemmaksi kun kiusaaminen näyttää vain lisääntyvän.
Miten se kiusattujen psyyke voisi vahvistua samassa mitassa kuin pahuus. Pahuutta tulee joka puolelta tuutin täydeltä, mutta kiusattujen auttaminen ei näytä lisääntyvän.
tai ainakin pidettiin outona, kun en alkanut polttaa tupakkaa. Koko ajan yritettiin tyrkyttää.
Tämä tapahtui tyttökoulussa 60-luvulla.
Kokeilin kyllä, mutta ei vaan maistunut. Toisille taisi olla se vaikeampaa kuin minulle.
Pidin polttamista tyhmänä, kun ne polttajat sitten aina oli rahapulassa ja haisivat pahalle.
Ei minulle siitä mitään traumoja tullut.
Mietin tässä vaan, kuinka yleistä polttaminen tuolloin oli. Ihan kiltitkin tytöt, raamattuseurassa kävijät, polttivat salaa.