Lestadiolaisilla on hyvin yleinen ja näkyvä tapa saarnata "Uskokaa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä". Tässä ei ole mitään väärää sinänsä, mutta ongelma tulee siitä että pysähdytään siihen - todellinen parannus sydämen uskon kautta jääkin sitten helposti tekemättä kun kuvitellaan että tämä oli tässä. Unohtuu mitä pitää uskoa. Pitääkö uskoa, että synnit ovat anteeksi? Toki, mutta se ei yksin riitä ellei ymmärrä että pitää uskoa siihen joka antaa meille synnit anteeksi. Tämähän ei ole kukaan ihminen tai saarnamies, vaan Jumala Jeesuksen kautta.
Acimlainen kysyi minulta tuossa eräässä aiemmassa avauksessa, että uskonko sijaiskärsijään vai miksi "noidun" nimillä ja verillä?
Raamattu ilmoittaa meille selkeästi, että syntien anteeksiantamus on Jeesuksen nimessä ja veressä:
"teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta." (1. Kor. 6:11)
"Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto" (1. Kor. 6:11)
Kristillisyydessä on silti menty melkoisen laajalti metsään kun Jeesuksesta on tehty syntiemme sijaiskärsijä. Sitä Hän ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikkakin teki valtavan työn ilmoittaessaan meille Jumalan armon ja nousi kuolleista, jotta meillä olisi elämä.
Monet ateistit kritisoivat kristinuskon Jumalaa täysin aiheesta, kun ihmettelevät miten uskomme Jumalaan joka teurastaa oman poikansa? Entäpä kuinka pyhänä tai rakkaudellisena voi pitää Jumalaa, jonka täytyy rangaista jotakin meidän pienten ymmärtämättömien ihmisten virheistä? Ristiriita on ilmeinen.
Kyse on kuitenkin meidän ihmisten väärinkäsityksestä. Jumala ei ole verta vaativa hirviö, vaan Jeesuksen veri on yksi kristillisyyden eniten väärinkäsitettyjä asioita.
Johannes 6:56 kertookin meille, mistä oikein on kysymys:
"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."
Eli kysymys on yhteydestä Jeesukseen.
Acimlainen kysyi minulta tuossa eräässä aiemmassa avauksessa, että uskonko sijaiskärsijään vai miksi "noidun" nimillä ja verillä?
Raamattu ilmoittaa meille selkeästi, että syntien anteeksiantamus on Jeesuksen nimessä ja veressä:
"teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta." (1. Kor. 6:11)
"Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto" (1. Kor. 6:11)
Kristillisyydessä on silti menty melkoisen laajalti metsään kun Jeesuksesta on tehty syntiemme sijaiskärsijä. Sitä Hän ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikkakin teki valtavan työn ilmoittaessaan meille Jumalan armon ja nousi kuolleista, jotta meillä olisi elämä.
Monet ateistit kritisoivat kristinuskon Jumalaa täysin aiheesta, kun ihmettelevät miten uskomme Jumalaan joka teurastaa oman poikansa? Entäpä kuinka pyhänä tai rakkaudellisena voi pitää Jumalaa, jonka täytyy rangaista jotakin meidän pienten ymmärtämättömien ihmisten virheistä? Ristiriita on ilmeinen.
Kyse on kuitenkin meidän ihmisten väärinkäsityksestä. Jumala ei ole verta vaativa hirviö, vaan Jeesuksen veri on yksi kristillisyyden eniten väärinkäsitettyjä asioita.
Johannes 6:56 kertookin meille, mistä oikein on kysymys:
"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä."
Eli kysymys on yhteydestä Jeesukseen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
kyykäärmeen sikiö
pakenet tulevaista vihaa?
Ilman veren vuodatusta,
ei ole mitään
anteeksiantamusta!
>> Ilman veren vuodatusta,
ei ole mitään
anteeksiantamusta!
miten vastauksesi liittyy kysymykseen.
Kristuksen sovinto on kertakaikkinen tapahtuma.
Se on täytetty.
Koko Uusi testamentti julistaa syntiä anteeksi, ei se tiettyihin sanoihin ole sidottua. Aivan väärin sellaista on väittää.
Kirjoitt eritätin hyvin ja selkeästi, tähän saakka:
> Eli kysymys on yhteydestä Jeesukseen.
Mutta mitä tästä eteenpäin - juttusi katkesi kuin kanan lento! Mitä tarkoittaa "yhteys Jeesukseen"? Yhteyttä lähimmäisiimme tänään tässä ajassa? Vastuuta toisistamme, oikeudenmukaisuutta?
Vai tarkoitaako se vl-liikkeen "seurakuntayhteyttä" jossa seurakunnasta on tehty epäjumala, jonka pikutarkkoja sääntöjä kehittelevään määräysvaltaan kristityn täytyy alistua käydäkseen jumalanlapsesta?
Kirjoituksesi jäi kesken...
>> Mutta mitä tästä eteenpäin - juttusi katkesi kuin kanan lento! Mitä tarkoittaa "yhteys Jeesukseen"? Yhteyttä lähimmäisiimme tänään tässä ajassa? Vastuuta toisistamme, oikeudenmukaisuutta?
Hyvä, pääsimme kristinuskon universaaleihin arvoihin.
Niillä ei ole SRK-opetuksessa vastakaikua, sillä herätysliikkeen johtajat ja saarnaajat eivät lainkaan korosta ihmisten vastuuta toinen toisistaan. Tätä olen ihmetellyt. He puhuvat vain oman yhteisönsä erinoamisuudesta ja sen puuhastelun tukemisesta. Rahat ja työpanos rauhanyhdistykselle - mutta se ei auta vähimpiä veljiämme...
Sysämen uskolla ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Ef. 1:
"7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan."
Hepr. 9:
"12 meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.
13 Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen,
14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! "
"26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.
27 Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,
28 samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat. "
Millaista veren roisketta kristinusko on.
Jeesus naulitaan ristille kerran vuodessa. Syödään ihmisen lihaa ja juodaan verta oikein kirkon alttarilla. Kumarrutaan ristillä riippuvan kuolleen ihmisen kuvan alle ja uskotaan että nyt synnit on anteeksi annettu.
Yrittäisitte nyt muistella edes sitä ensimmäistä käskyä: "Minä olen Herra sinun jumalasi, älä pidä muita Jumalia."
Lopettaisitte jo nuo pakanalliset verenvuodatus rituaalit, ei se ole enää tätä päivää, se on naurettavaa.
Kristinusko on ainut uskonto, joka syö Jumalansa
lihaa ja juo Jumalansa verta, vaikkakin kuvaannollisesti.
Se on jotenkin niin vastenmielistä ja kuvottavaa.
takaisin Jumalan yhteyteen.Sovituksen tarpeen lähtökohta on tässä:Lankeemus maailman ruhtinaan Perkeleen valtaan, pois Jumalan tahdosta.I Mooses 3:1-24.
Seuraava näytelmä on I Mooses 6: 7: 8: 9: ja 10. luvut
kertovat sielunvihollisen vallasta ihmisydämissä
Abrahamin jälkeläisitä tuli Jumalan omaisuuskansa,
Abraham anoo armoa Saatana valtaamalle Sodomalle ja Gomoralle I Mooses 18:- 19:-
Jumaala yrittää ojentaa kansaansa antamalla
"opetuksen sanan" Israeluin kansalle ( eli Lain)
mutta se ei tuo tulosta. Perkele pitää kiinni kansasta jonka se on langettanut syntiin-.
Vanha Liitto 2 Mooses 24:1-11 mutta vanhan liiton veri jae 8.
Uuden liiton veri Luukas 22:20.
"Samoin Hän otti maljan, aterian jälkeen, ja sanoi:
TÄMÄ MALJA ON UUSI LIITTO MINUN VERESSÄNI, JOKA TEIDÄN EDESTÄNNE VUODATETAAN."
"Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa, Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti(ihmiskunnan lankeemuksen) maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja uskoi meille sovituksen viran.
Kristuksen puolesta me siis ollemme lähettiläina, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: ANTAKAA SOVITTAA ITSENNE JUMALAN KANSSA .
Lupaus sovituksesta Hesekiel 11:17-20. 36:26.
Lupaus uudesta paremmasta liitosta. Koska uskovaiset eivät sisäistäneet SANAA vaan toimivat
kuten Jeremia kertoo: 7:1-15.
Ei ole menty metsään sillä; Kristus kärsi meidän syntiemme ja rikkomustemme tähden, sovittaen meidät Jumalan kanssa, jotta uskonkautta Kristukseen Jeesukseen pelastuisimme takaisin
Jumalan yhteyteen, joka yhteys paratiissa lankeemuksesta katkesi.
Siksi joka ei usko hän kadottuu eli matkaa Perkeleen ja hänen enkeliensä kanssa kadotukseen.
Maailma on pahanvallassa, tämän pahanvallan alta voi vain poistua
USKOMALLA JEESUKSEEN, Hänen aikaan saamaan sovitukseen.Ja Jeesuksen maahan vuotanut veri
eroittaa meidät maailmasta Jumalan valtakuntaan.
Sen takia ihminen on joko Jumalan valtaama Jeesuksen sovintotyön kautta ja ilman sovitusta
hän on uskonnollisenakin Perkeleen oma.
Room:5:9-21 8:1-
Tämä kaikki sen tähden että Jumala on Pyhä ja vanhurkas, eikä hyvksy SYNTIÄ ja LAITTOMMUUTTA
vaikka RAKASTAAKIN meitä, eikä HÄNEN mieleensä ole
jumalattoman kuolema.
Jumala armahtaa meidät langenneen suvun jäsenet.
Pyhä Henki on rakkauden ja armon heki ja hän tahtoo meissä asua ja johdatta meitä taivaantiellä.
"Vai ettekö tiedä,että teidän ruumiinne on PYHÄ HENGEN temppeli,joka Henki teissä on ja joknka te olette saaneet Jumalalta, ja ette ole itsenne omat .?"
Uskottomat ihmiset ovat pahan henden temppeleita
ja toteuttavat pahan tahtoa joka on vihollisuutta
armahtavaa Jumalaa vastaan.
kahdenkeskisessä palaverissaan vasta pitkän aikaa herätyksensä jälkeen. Siihen saakka LLL opetti, että synnit saa anteeksi rukoilemalla ja tunnustamalla ne Jumalalle. Tässä yöllisessä kokouksessa he kumpikin saarnasivat ensimmäistä kertaa toisilleen synnit anteeksi ja ottivat sen käyttöön heti myös opetuksessaan.
"Jeesuksen nimessä ja veressä" -muoto vakiintui vasta vuosien kuluessa. Välimuotoja oli vaikka minkälaisia. Eli koko synninpäästörituaali on vähän yli sata vuotta vanha. Kaikki tämä on dokumentoitu LLL:sta ja Raattamaasta kertovaan historiankirjoitukseen.
Jutussasi on sen verran historiallista totuutta, että Lars Levi Laestadius ei ollut alkuun lainkaan ihastunut synninpäästösanojen käyttöön.
Hänen mukaansa synnit sai uskoa anteeksi annetuiksi kuten saarnassa ja Jumalan sanassa sanotaan, saarnan alla, eikä siitä sen kummempaa.
Ihmiset vaan eivät oikein jaksaneet uskoa vaan kieriskelivät väkevien saarnojen jälkeen synnintuskissaan.
Niinpä erään puhujan sisar alkoi näille seuroissa istuneille ahdistuneille ihmisille julistaa syntejä anteeksi, ensimmäisenä, ja kertoi asiasta sitten puhujille kuten Raattamaalle ja omalle veljelleen, ja suositteli että synnnin päästöä vahvistettaisiin sanomalla tämä ääneen.
Kesti kauan ennen kuin Laestadius itse hyväksyi tämän ratkaisun.
On hienoa että lestadiolaisuuden perusteisiin liittyvän perinnäistavan aloitti nainen.
Naiset olivat herätysliikkeen alkuaikoina samanarvoisia kuin miehet. Naisten sorto alkoi vasta 1900-luvulla. Erityisesti sorto voimistui 1960-luvulla kun maanviljelijä- ja taulukauppias-maallikkosaarnaajat ottivat SRK:ssa vallan.
..ja ruumiista:
"24:46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen(Kristuksen) nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista"(Luuk.).
Joka näkee vain historiallisen Jeesuksen, tuhoaa parannusvoiman. Jeesuksen elämä kaikkine kärsimyksineen ja risteineen on vain vertauskuvaa, minkä on tapahduttava yhä uudelleen yksittäisissä ihmisissä.
Kirkkoisä ja opettaja Origenes(200-luvulta)sanoi: "sillä, mitä sinua hyödyttää, jos Kristus tuli lihaksi, jos hän ei tule myös sieluusi. Rukoilkaamme, että hänen totetumisensa toteutuu meissä päivittäin, niin että voimme sanoa Paavalin tavoin: 'Minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa'. Ja, jos Kristus eli Paavalissa eikä elä minussa, mitä se minua hyödyttää".
Paavalin kokemus
.."Se oli todellista henkistä kokemusta — henkistä uudestaansyntymistä. Ja jollemme itse ymmärrä tätä Paavalin kokemusta, emme täysin ymmärrä hänen kirjeitään. Silloin meidän on parempi jäädä tuolle kannalle, että Jeesus toi vuorisaarnan käskyt ja muut opetukset, ja kristinusko on sitä, että seuraamme niitä. Emme voi ymmärtää Paavalia, ellemme ymmärrä hänen Damaskuskokemustaan. Vasta kun olemme selvillä, mitä Damaskuskokemus oli, voimme ymmärtää Paavalia ja mitä hän opettaa ja kirjoittaa epistoloissaan.
Nyt on asian laita niin, että ei ole ollenkaan mahdotonta nykyajan ihmisen läpikäydä samaa Damaskuskokemusta kuin Paavali. Päinvastoin — minusta syvempi kristinusko alkaa Damaskuskokemuksesta. Valmistavan puuhaa on, että ensin kulkee Jeesuksen jäljissä, uskoo Jeesuksen sanomaan ja noudattaa hänen käskyjään.
Mutta sitten, kun on tätä valmistavaa tietä kulkenut, avautuu uusi syvempi käsitys Jeesuksen sanomasta ja Jeesuksesta Kristuksesta itsestään ja koko kristinuskosta. Ja se tulee silloin, kun läpikäy Paavalin Damaskuskokemuksen. Silloin kristitty astuu kuin uuteen maailmaan — metafyysiseen maailmaan. Hän ymmärtää Paavalin kirjeitä ja tietää mistä Paavali kirjoittaa jne. Hän ymmärtää minkä tähden Paavali kirjoittaa juuri tuolla tavalla — vähän epäröiden, mutta silti varmasti. Epäröiden, että osaisikohan valita ymmärrettäviä sanoja, jonka tähden hän pyytää ystäviltään, että he rukoillen auttaisivat häntä oikealla tavalla tulkitsemaan, mitä tietää ja mitä oli kokenut.
Paavalin Damaskuskokemus on todella erinomaisen käänteentekevä, merkillinen ja syvällinen kokemus, sillä silloin — jos nyt otaksumme, että teemme semmoisen kokemuksen — Kristus tulee meille ja samalla meissä eläväksi. Jeesus Natsarealainen tuli jo valmistavalla tiellä opettajaksemme. Näimme hänet viisaana, hyvänä ihmisenä, jota nimitettiin Kristukseksi, ja kuuntelimme hänen sanojaan elämän ristiriitojen jälkeen. Mutta kun teemme Paavalin (tai Stefanuksen) Damaskuskokemuksen, silloin avautuu meille Kristus kosmisena ja mystisenä.
Paavali näki sillä hetkellä mikä on Jumalan Poika. "Näki"-sana on vaillinainen — tietämistä se oli. Siihen mahtuu näkeminen ja kuuleminen, — mutta samalla uusilla aisteilla havaitaan jotain. Se ei ole selvänäköä tavallisessa merkityksessä, ei mitään, jota näkee vain ulkopuolisesti, vaan se on muutos ihmisen koko olemuksessa. Ihmisen tajunta tulee toiseen maailmaan, vaikka se asuu ruumiissa. Ihminen irtautuu ruumiista ja saa kuin toisen ruumiin, joka ei ole haamu, ilmiöllinen, fenomenaalinen, vaan joka on uusi tila. Voisimme sanoa, että se on kuin uusi väreily, vibraatio toisessa maailmassa, jolla ei muotoa itsessään ole, jollei "katsele". Jos katselee, voi nähdä itsessäänkin muodon ja voi muotoja nähdä muuallakin. Mutta koko muodollisuus on niin suuri sivuseikka, että siihen ei jaksa kiinnittää huomiota; koko huomio kiintyy niihin yliluonnollisiin asioihin, jotka siellä tulevat tiedoksi.
Ja yksi kohta Damaskuskokemuksessa on juuri se, että näkee Jumalan Pojan, kosmisen Kristuksen, sen täydellisyysihanteen, joka elää Isän tajunnassa. Kokemuksessa joutuu itse Isän, Jumalan kanssa kosketukseen, mutta sillä tavalla, että tulee tajuiseksi Hänen ihannekuvastaan, Hänen kosmisesta Kristuksestaan. Tämä täydellisyyskuva on elävä. Sana "kuvan on huono ja väärä sana, mutta en keksi parempaa. Paavali itse käyttää sitä sanaa; sen tähden se sana tulee mieleen. Se on elävä Taivaallinen Ihminen. Siitä elävästä Taivaallisesta Ihmisestä tulee Paavali Damaskuskokemuksessaan tietoiseksi ja huomaa, että tämä Taivaallinen Ihminen, tämä kosminen Kristus täyttää koko maapallon, koko aurinkokunnan, koko meidän maailmamme. Sen hän tajuaa, näkee, tietää. Siinä piilee täydellisyyden siemen ja täydellisyyden mahdollisuus kaikille eläville olennoille, sillä elävä Kristus on täällä kaikkialla. Jumalan Poika on laskettu salaisena siemenenä kaikkien ihmisten henkeen.
Mutta Damaskuskokemuksessa on toinenkin ihmeellinen puoli, jonka Paavali myös heti havaitsee, nim. se, että tämä taivaallinen ihminen, tämä Jumalan Poika, kuvastuu Jeesuksena Kristuksena. Se on aivan kuin Jeesus Kristus olisi kaikkialla — ja ei kuitenkaan. Jeesus Kristus on yksilönä tuossa ja sanoo Paavalille: "kuinka sinä taistelet minua vastaan?" Paavali näkee, että Jumalan Poika on kaikkialla, mutta Jeesus Kristus seisoo hänen edessään ja puhuu: "miksi sinä minua vastaan taistelet". Ja se minä., on kaikkialla ja Jeesuksessa Kristuksessa.
Tämä on se toinen ihmeellinen mysteerio, minkä Paavali Damaskuskokemuksessa havaitsee. Hän näkee, että kosminen Kristus on nyt laskeutunut alas ihmiskuntaan — se tuli Jeesus Natsarealaisen kautta. Hän oli se, jonka välityksellä Kristus, Jumalan Poika laskeutui ihmiskuntaan, asuen nyt jokaisen ihmisen hengessä. Se elämä siis, joka on Jeesus Natsarealaisessa, on kaikkialla. Jeesus on elävä symboli siitä.
Hän näkee, kuinka kaikkialla on Jeesuksen ruumis ja veri, toisin sanoen henkevöitynyt elämän voima. Veri tarkoittaa minuuden aineilmennystä näkyväisessä maailmassa ja tässä näyssä sitä elämänvoimaa, jonka välityksellä minuus ilmenee — toisin sanoen sitä elämää, joka virtaa kaikkialla ja on joutunut Kristustajunnan läpitunkemaksi. Kaikki on itse asiassa Jumalan Pojan ruumista. Maapallo on sitä. Maapallosta kasvavan puun hedelmä on Kristuksen ruumista. Se vehnä, joka kasvaa pellolla, on myöskin nyt Kristuksen ruumista. Jos siitä tehdään leipää, on se Kristuksen ruumista. Nyt ei ole enää sitä paikkaa luonnossa, jossa ei väreilisi Kristuksen ruumis. Sen elämänvoima ja minä on joka paikassa. Samoin on hänen verensä, joka virtaa joka paikassa.
Damaskuskokemuksessaan Paavali vaistomaisesti lausuu itsekseen: "hänen verensä virtaa kaikkialla ja hänen ruumiinsa on kaikkialla". Ja myöhemmin hän saa kuulla, että Jeesus itse on käyttänyt semmoista sanontatapaa — opetuslapsilleen hän oli puhunut lihasta ja verestä. Nuo sanat ovat realistisia symboleja todellisuudesta, sillä kun Jeesus menee pois, on Kristuksen ruumis kaikkialla ja Kristuksen veri virtaa kaikkialla. Tämän Paavali näkee ja tajuaa.
Ja minun täytyy sanoa, että oikeastaan ihmettelen, kuinka nerokas ja selväjärkinen hän on, kun hän sitten kertoo tästä uudesta asiasta niinkin luonnollisella ja yksinkertaisella tavalla, kuin hän kertoo, sillä hän näkee kolmanneksi vielä sen seikan — hän itse koki sen, — että me ihmiset tulemme täydellisiksi taikka astumme tielle täydellisyyteen päin sillä, että otamme vastaan tuon Kristuksen — Jumalan Pojan — ruumiin ja veren; että otamme hänen elämänvoimansa, jossa Kristusminuus on, itsessämme vastaan. Ja kun otamme sen hengessämme ja sielussamme vastaan, silloin tämä Kristuselämä meidät puhdistaa ja pyhittää. Me emme osaa eikä meidän tarvitse nousta minkäänlaisiksi jumalallisiksi olennoiksi. Mutta meidän tulee valmistua ja puhdistua niin, että saamme läpikäydä Damaskuskokemuksen.
Kun se kokemus avaa taivaitten portit, silloin otamme vastaan henkeemme ja sieluumme, omaan minuuteemme Kristuksen minän; hänen verensä ja ruumiinsa välityksellä otamme hänen väreilynsä kosmoksessa itseemme. Meidänkin olemuksemme alkaa samalla tavalla väreillä, kun otamme hänen elämänvoimansa ja verensä vastaan, jossa asuu hänen minänsä, — niin kuin Paavali sanoo: "Kristus elää nyt minussa". Jumalan Pojan minuus tulee meihin ja puhdistaa sielumme kaikesta synnistä — "veripunaisesta lumivalkoiseksi".
Paavali tuli kokemuksessaan niin häikäistyksi, — se oli hänestä, oppineesta miehestä, niin mullistavaa, järkyttävää ja ihmeellistä, että hänen elämänsä kokonaan muuttui. Hän lähti nyt miltei yli-inhimillisellä voimalla ja ponnella julistamaan sitä uutta sanomaa, jota kukaan ennen ei ollut julistanut, koska itse asia oli tapahtunut nyt vasta".
Ruusu-Risti — 1932
sanoo :"teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta"
liittää sekä Jumalan (Jumala vanhurskauttaa), Herran Jeesuksen (hän antoi henkensä "pantiksi" nimensä/jumaluutensa vakuudeksi) ja Pyhän Hengen voiman. Nämä yhdessä tekevät työn, jota yksikään ihminen ei voi omin avuin toimittaa.
Kristillinen sovitus ja vereen kastaminen
"Kristillisessä legendassa »vapahtaja» on »vihkijä», joka uhraa elämänsä lunnaiksi siitä etuoikeudesta, että saa opettaa opetuslapsilleen muutamia suuria totuuksia.
Hän, joka ratkaisee kristillisen sfinksin arvoituksen, tulee »Absoluutin Mestariksi» siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikkien muinaisten vihkimyksen — menneiden, nykyisten ja tulevien — suurin mysteerio selviää ja paljastuu hänelle. Ne, jotka omaksuvat vertauskuvan sanallisesti, jäävät sokeiksi eliniäkseen, ja ne, jotka paljastavat sen tietämättömille joukoille, ansaitsevat rangaistuksen varomattomuudestaan, kun yrittävät »ruokkia sikoja päärlyillä».
Ken tahtoo käsittää sekä sfinksin että ristin vertauskuvan salaisuuden, tutkikoon egyptiläisten, kaldealaisten, muinaisten juutalaisten, hindulaisten ym. vihkimysmenetelmiä, Silloin hän tulee huomaamaan, mitä sana »sovitus» — joka on kristinuskoa paljon vanhempi — ja myös mitä »vereen kastaminen» merkitsi. Korkeimman vihkimyksen viimeisenä hetkenä, kun vihkijä oli paljastanut viimeisen salaisen sanan, täytyi ehkä hierofantin tai »vastasyntyneen», kumpi tahansa heistä oli arvokkaampi, kuolla, koska kaksi yhtä voimakasta adeptia ei saa elää ja sillä, joka on täydellinen, ei ole sijaa maan päällä.
Eliphas Levi viittaa kirjoissaan tähän salaisuuteen selvittämättä sitä. Hän puhuu Mooseksesta, joka kuolee — salaperäisesti häviää tietämättömiin Pisgahvuoren huipulta »laskettuaan kätensä» vihkimänsä Aaronin päälle, — Jeesuksesta, joka kuolee »rakastamansa» opetuslapsen, Ilmestyskirjan tekijän, Johanneksen puolesta, — ja Johannes Kastajasta — vanhan testamentin viimeinen todellinen nazari — joka vaillinaisissa, ristiriitaisissa ja vääristetyissä evankeliumikertomuksissa menettää henkensä myöhemmin Herodiaksen oikun kautta, mutta nabathealaisten salaisissa kabbalistisissa dokumenteissa uhraa itsensä sovitusuhriksi »kastettuaan» (so. vihittyään) valitsemansa seuraajan mystisessä Jordanissa.
Näissä todistuskappaleissa Aba, Isä, vihkimyksen perästä tulee Pojaksi, ja Poika seuraa Isää ja tulee samalla kertaa Isäksi ja Pojaksi, jota inspiroi Sophia Achamoth (salainen viisaus), myöhemmin muutettuna Pyhäksi Hengeksi. Mutta tämä Johannes Kastajan seuraaja ei ollut Jeesus, sanovat nazarealaiset. Mutta siitä toiste. Vielä tänä päivänä seuraa vihkimystä Himalajan tuolla puolen opetuslapsen jonkun aikaa (kolmesta kuuteen kuukauteen) kestävä kuolema, usein myös vihkijän; mutta buddhalaiset eivät vuodata verta, sillä he kammoksuvat sitä tietäen, että veri vetää puoleensa »pahoja voimia».
..että niin pian kuin adepti(kastettu eli vihitty) on saavuttanut korkeimman täydellisyysasteen, on hänen vihittävä seuraajansa ja — kuoltava, uhraten verensä veljiensä syntien sovitukseksi. Hänen täytyy »leikata irti oma päänsä oikealla kädellään, pitäen sitä vasemmallaan». Kolme verivirtaa syöksyy esiin päättömästä vartalosta. Yksi näistä ohjataan irtonaisen pään suuhun (»... minun vereni on totinen juoma» — nuo Johanneksen evankeliumissa olevat sanat, jotka niin suuresti hämmästyttivät opetuslapsia); toinen juoksee maahan puhtaan, synnittömän veren uhrina maaemolle; ja kolmas nousee taivasta kohti todistajana »itsensä uhraamisen» uhrista.
Tällä on nyt syvä salatieteellinen merkityksensä, jonka ainoastaan vihityt tuntevat; kristillinen dogmi ei selitä totuutta sinnepäinkään, mutta The Perfect Way kirjan puoleksi inspiroidut tekijät paljastavat totuutta, niin vaillinaisesti kuin sitä määrittelevätkin, paljon läheisemmin kuin mitkään kristilliset kommentaattorit.
..Hänen elämänymmärryksensä on syvästi mystillinen ja perustuu siihen Kristukseen, joka on meissä. Kaikki dogmit saavat järkiperäisen selityksensä mystillisen Kristus-käsityksen valossa.. kaikki uskonnot ovat oksia samasta puusta, ikuisesta jumalallisesta totuudesta, ja että niillä kaikilla on sisäinen esoteerinen puolensa. Kaikkia »vapahtajia» ja ennen kaikkea Buddhaa hän pitää suuressa arvossa, väittäen vain, että Jeesus Kristus nosti totuuden tajunnan vielä korkeammalle tasolle, täten täydentäen Buddhan työn".
toimittajalta (P.E.)
Ruusu-Risti — helmikuu 1925
Ruokitaanko nyt "sikoja päärlyillä".
Laestadiuskin käytti saarnoissaan näitä sanoja:
"puetettu, minkäkaltaisilla päärlyillä hän. on kaunistettu ja kuinka monta sormusta ...... suloisesti ja kaikille pukeille ja sioille" ...
http://www.laestadiustexter.se/Puhtaat Saarnat 1984
kantaa peräti totuuden romuttamolle asti!
Jumalahan tiesi, että Hänen Poikansa nousee kuolleista. Se oli suurta rakkautta meitä kohtaan, ei mikään teurastus. Ja koska ajattelemme Jumalan olevan kolmiyhteinen, voimme myös ajatella, että ristiinnaulitseminen koski Isään aivan samalla tavalla. Ihmiset ovat kautta aikojen vääristäneet tämän sovituksen omiin tarkoituksiinsa, ja ne kaikki "sovitusuhrit" tähtäävät siihen, että valta tai pahuus lisääntyisi. Kristuksen sovitusuhrin tarkoitus on päinvastainen.
Sovitus oli pakollinen, eikä sitä voinut mikään epäpyhä suorittaa. Jos katsot mitä tahansa yksityiskohtaa Jumalan pelastussuunnitelmassa, huomaat, että mikään ei ollut sattumaa. Esimerkiksi se, että Betlehem oli sellainen paikka, jossa kasvatettiin ja paimennettiin nimenomaan juuri uhrikaritsoja.
Tiedän admata, että haluat keskustella laajasti asioista, mutta minusta tähän riittäisi vastaukseksi uskontunnustuksen lukeminen.
Pitää uskoa että jokainen ihminen on täysin synnitön Jumalan Poika. Näin Jeesus uskoi siitä huolimatta ja että jotkut "Jumalan Pojat" kiduttivat häntä ja tappoivat hänet.
Jeesus ei välttänyt tuota tapahtumaa konkreettisesa mielessä mutta kylläkin oman kokemuksensa kannalta. Jeesus oli Herra, mikä tarkoittaa että hän oli ensisijaisesti oman itsensä, psyykensä Herra ja tämä puolestaan teki rehellisen anteeksiantamisen mahdolliseksi. Jos ihminen väittää kärsivänsä, vaikka vain salaa omassa mielessään, niin hän automaattisesti syyttää jotakuta kärsimyksen aiheuttamisesta. Kuinka voisi olla kärsimystä ilman kärsimyksen aiheuttajaa? Anteeksiantaminen on sitä ettei kertakaikkiaan kärsi.
Kun Jeesus kehottaa ottamaan päälleen hänen ikeensä niin hän tarkoittaa että ihmisen tulee omaksua Jeesuksen kokemistapa tilanteissa joissa meillä on kiusaus syyttää jotakuta jostakin, eli kärsiä.
Ja kun homma on noin kuin yllä selitin, niin vapautamme myös itse Jumalan siitä epäoikeudenmukaisesta mutta kristinuskolle tyypillisestä syytöksestä että Hän olisi kiduttanut omaa Poikaansa ja tappanut Hänet ihmisten syntien tähden.
ei ole muodollisuus. Tai olematon totuus. Tai Jumalan yliolkainen asenne ihmistä kohtaan.
Markuksen mukaan:"Keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä:"Elohi,Elohi, lema sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
"Jumala ei ole verta vaativa hirviö, vaan Jeesuksen veri on yksi kristillisyyden eniten väärinkäsitettyjä asioita."
Ei vai?
* Jer. 13:14 "Ja minä murskaan heidät, toisen toistansa vastaan, sekä isät että lapset, sanoo Herra. Minä en sääli, en säästä enkä armahda, niin että jättäisin heidät hävittämättä."
* 1. Sam. 15:3 "Näin sanoo Herra Sebaot: Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
* Naah. 1:2,6 "Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen ... Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä."
* Hoos. 14:1 "Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."
* Jer. 19:9 "Ja minä (Herra) panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät toinen toisensa lihaa siinä hädässä ja ahdistuksessa ..."
* Jer. 4:8 "Sen tähden kääriytykää säkkeihin, valittakaa ja parkukaa, sillä Herran vihan hehku ei ole kääntynyt meistä pois."
* 2. Sam. 22:7-9 "Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa. Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi. Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä."
* 2. Moos. 32:27 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisinleirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."
* Hes. 9:5-7 "Ja niille toisille hän (Jumala) sanoi minun kuulteni: Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään jasurmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot."
* 4. Moos. 25:4 "Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota kansan kaikki päämiehet ja lävistä heidät paaluihin Herralle, vastenaurinkoa, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista."
* 1. Sam. 6:19 "... ja kansa suri sitä, että Herra oli surmannut niin paljon kansaa."
* Psa. 7:12-14 "Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. Jos kääntymystä ei tule, niin hänteroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi."
* 5. Moos. 20:16-17 "Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, äläjätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset,hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt."
* Tuom. 14:19 "Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä."
* 4. Moos. 15:36 "Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oliMoosekselle käskyn antanut."
* Hoos. 14:1 "... he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."
Olen verelle, siitä puhumisesta ja laulamisesta allerginen.
Raamattu on todella väkivallalla mässäilevä kirja. Kun puhutaan verellä pesemisestä, minä voin todella pahoin. Minusta on mukavaa kuulla, kun pelastusarmeijassa sanankuulijalle tarjotaan soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa.
Nouse jo pilvi verinen, ylene yrttitarhassa... on eräs siionin laulu ja hyvin monissa muissakin siionin lauluissa puhutaan Verisestä tiestä ja verisestä rististä.
Minua ällöttää ja etoan verestä puhumisesta, koska se on samaa kuin väkivalta.
Hyi olkoon, en halua veristä evankeliumia.
armoevankeliumissa jokaisen anovan kohdalle riittää. Kun tunnet syntisi sydämessäsi ja haluat sydämestäsi kääntyä Herran puoleen, Hän on luvannut lähettää avun ajallaan.
Turhia mietiskelyjä, väittelyjä ja viisauden tavoittelua ei tarvita.
1. Kor. 1:
"20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?"
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kor. 1:1&rnd=1195133403085
Mitä Jeesus sanoi anovalle, ei Isä anna käärmettä:
Matt. 7:
" 7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,
10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?
11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat! "
Luuk. 11:
"9 Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
11 Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen,
12 taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin?
13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!"
En valitettavasti ole ehtinyt saamiani vastauksia kommentoida, vaikka toisin avausta tehdessäni ajattelin. Kiitoksia kuitenkin kommenteista. Tuli näin jälkikäteen mieleen, että avaukseni taisi olla "liian vahvaa evästä"...
Emme kukaan ymmärrä Jumalaa kuin hyvin vajavaisesti ja emme pelastu ymmärryksemme, vaan puhtaasti uskon kautta. Jeesuksen opetuksen ylin ohje on hyvin yksinkertainen:
”Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." (Joh. 7:38)
"kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat." (Matt. 7:12)
Näitä asioita on kuitenkin mielenkiintoista ja hyödyllistä pohtia välillä pintaa syvemmältä. Vuosisatoja kristillisyydessä kirkolliskokousten päätöksien nojalla vakiinnutetut käsitykset kun eivät välttämättä olekaan Jeesuksen opetuksen mukaisia.
Niin. En minäkään ymmärrä kaikkea ensin vaan luotan ja uskon esim. että ACIM-kirjan harjoitukset ovat hyödyllisiä ja teen niitä. Jälkeenpäin ymmärrän mistä oli kysymys. Siis usko ensin, ymmärrys sitten.
..Jeesus ei kärsinyt?
Kyllä ajattelen että Jeesus varmastikin kärsi ristillä suunnattomia kipuja. Ellei näin olisi ollut, niin mikä sitten sai Hänet huutamaan "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Oleellisinta on kuitenkin mielestäni se, että Hän rukoili jopa teloittajiensa puolesta...
..Herra? Jeesus lankesi syntiin? Syytti kärsimyksen aiheuttamisesta mutta tekopyhästi oli antavinaan anteeksi?
Tai sitten Jeesus oli vasta oppimassa anteeksiantamusta jota hän ei vielä hallinnut.
vaati täydellisen uhrin. Tästä seuraa, että yksin Jeesus on ollut mahdollinen kantamaan kaiken sen vihan, jonka pyhä Jumalan vanhurskaus syntien sovitukseksi vaatii.
Syntien täydellinen tuomitseminen merkitsee toisaalta tomion täytäntöönpanoa lihassa ja veressä.
"Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten päälle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten päälle." (Room 5:18)
Mikä Jeesuksen uhrautumisessa on mielestäsi tekopyhää?